Paljon puhutaan tapailuvaiheen punaisista lipuista, mutta minkälaisia vihreitä lippuja kannattaa pitää silmällä?

On sanojensa mittainen.

Tulee toimeen ihmisten kanssa, ei ole joutunut isoihin erimielisyyksiin siksi, että syyttää muita

Vierailija kirjoitti:

On sanojensa mittainen.

Tää on tärkeä! Sanat ja teot käy yksiin.

Pystyy näkemään omat virheet ja huonot puolet. Ymmärtää oman osuutensa siinä miksi aiemmat suhteet ovat päättyneet.

Ei ole aina tarvetta olla oikeassa ja päteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.

Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.

Kyllä kehollisia tuntemuksia ja oman hermoston tilaa on hyvä kuunnella tarkasti.

Hermoston tilaa? Mitähän tarkalleen tällä tarkoitat? Totta kai se on tärkeää, tuntuuko läheisyys hyvältä vai ei. Mutta ihastuneena pitää ajatella myös järkevästi ja kyetä lähtemään, jos varoitusmerkkejä alkaa vilkkua siellä ja täällä. Siinä kohtaa täytyy pystyä ohittamaan se ihastumisen tunne.

Yllättävän usein ihminen luulee olevansa ihastunut ja että on perhosia vatsassa, kun oikeasti levoton olo kertookin että jokin intuitio varoittaa. Tämä voi johtua vaikka pienistä epäjohdonmukaisuuksista tai mikroilmeistä joita tietoisesti ei havaitse. Yksistään elämää ei toki kannata sille perustaa, mutta kaikin puolin hyvä, lämmin ja rauhallinen olo toiseen liittyen on ehdottomasti vihreä lippu. /eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.

Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.

Kyllä kehollisia tuntemuksia ja oman hermoston tilaa on hyvä kuunnella tarkasti.

Hermoston tilaa? Mitähän tarkalleen tällä tarkoitat? Totta kai se on tärkeää, tuntuuko läheisyys hyvältä vai ei. Mutta ihastuneena pitää ajatella myös järkevästi ja kyetä lähtemään, jos varoitusmerkkejä alkaa vilkkua siellä ja täällä. Siinä kohtaa täytyy pystyä ohittamaan se ihastumisen tunne.

Tarkoitan parasympaattisen hermoston toimintaa.

En tarkoittanut mitään ihastumisen tunnetta ja ruusunpunaisia laseja vaan sitä, että toisen seurassa oma keho voi rentoutua ja on hyvä ja turvallinen, LEVOLLINEN olo. Sellainen olo, että voi olla rennosti oma itsensä ja hengittää syvään.

Me ollaan pohjimmiltamme eläimiä ja vuorovaikutuksessa tapahtuu paljon sellaista viestintää, josta emme ole tietoisia, mutta johon kehomme/hermostomme reagoi. Siksi näitä kehon viestejä on hyvä oppia kuuntelemaan.

Monet täällä jauhavat käytöstavoista yms., mutta minua kiinnostaa miehen elämäntarina. Olen kiinnostunut kuulemaan ihmisten elämäntarinoita. Vasta sitten voin arvioida syitä käytökselle. 

Voi kun joskus jostain löytäisin miehen, jolla olisi riittävän syvällinen ymmärrys elämästä. 

Hänen vanhempansa ovat edelleen yhdessä ja perheen ihmissuhteet ovat tasapainoisen kuuloisia.

Hänellä on pitkäaikaisia ystäviä.

Ei ole tarvetta "luennoida" tietämistään aiheista.

Pystyy jakamaan omastaan (kaikkea ei tarvitse puolittaa sentilleen tai sekunnilleen tasan).

Terve suhtautuminen omaisuuteensa, esim. kahvin läikkyminen lahkeelle ei kaada venettä.

Huomioi muut.

Pitää lapsista.

Työpaikka on. Tekee kotitöitä/ruokaa yms. numeroa tekemättä.

Ei säännöllisiä lääkityksiä (tai jos on, käyttää ohjeen mukaan).

Osaa keskustella myös asioista, jotka eivät ole kiinnostuksen kohteitaan. Kuuntelee muita.

Lukee kirjoja, lehtiä.

Malttia liikenteessä.

Viihtyy luonnossa.

Koronan alkuvaiheessa näki aika selkeästi. Jos mies käytti kasvomaskia ihan itsenäisesti niin vihreä loppu ehdottomasti. Sellainen henkilö ajattelee ja välittää muistakin kuin itsestään.

- kumppaniehdokkaan arvomaailma on lähellä omaasi ja jaatte samanlaiset haaveet ja tavoitteet elämässä

- rehellisyys ja avoimuus

- ei puhu muista ihmisistä väheksyen tai tunnekylmästi

- empatiakyky

- kyky olla läsnä ja kuunnella

Vierailija kirjoitti:

Hänen vanhempansa ovat edelleen yhdessä ja perheen ihmissuhteet ovat tasapainoisen kuuloisia.

Hänellä on pitkäaikaisia ystäviä.

Ei ole tarvetta "luennoida" tietämistään aiheista.

Pystyy jakamaan omastaan (kaikkea ei tarvitse puolittaa sentilleen tai sekunnilleen tasan).

Terve suhtautuminen omaisuuteensa, esim. kahvin läikkyminen lahkeelle ei kaada venettä.

Huomioi muut.

Pitää lapsista.

Työpaikka on. Tekee kotitöitä/ruokaa yms. numeroa tekemättä.

Ei säännöllisiä lääkityksiä (tai jos on, käyttää ohjeen mukaan).

Osaa keskustella myös asioista, jotka eivät ole kiinnostuksen kohteitaan. Kuuntelee muita.

Lukee kirjoja, lehtiä.

Malttia liikenteessä.

Viihtyy luonnossa.

Viihtyy luonnossa, tosiaan! Ja lukee kirjoja!

Vierailija kirjoitti:

Pystyy näkemään omat virheet ja huonot puolet. Ymmärtää oman osuutensa siinä miksi aiemmat suhteet ovat päättyneet.

Ei ole aina tarvetta olla oikeassa ja päteä.

Yllä oleva kuulostaa ihan mun ex:ltä!

siksi on ex.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.

Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.

Näinpä. Se ei kerro yhtikäs mitään siitä toisesta.

Tunsin minäkin oloni hyväksi, rennoksi ja turvalliseksi, kunnes alkoi se väkivalta.

Sen myötä ihastus, ja nuo tunteet laantuivat.

Mies ei sinällään muuttunut, oli välillä hellä ja silittelevä, välillä vaan näkyy se sekopäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.

Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.

Näinpä. Se ei kerro yhtikäs mitään siitä toisesta.

Tunsin minäkin oloni hyväksi, rennoksi ja turvalliseksi, kunnes alkoi se väkivalta.

Sen myötä ihastus, ja nuo tunteet laantuivat.

Mies ei sinällään muuttunut, oli välillä hellä ja silittelevä, välillä vaan näkyy se sekopäisyys.

Tuolla perusteella ei kerro mitkään muutkaan ketjussa mainitut asiat mitään. Ihminen voi olla eläinrakas, läsnäoleva, kuunteleva, kohtelias, puhua muista kunnioittavasti ja silti käyttäytyä väkivaltaisesti jossain hetkessä. Ei ole olemassa mitään yksittäistä merkkiä, joka kertoisi varmasti, ettei toinen koskaan tee mitään pahaa.

Oikeistopopulismi, päihteiden liikakäyttö (tupakkatuotteet on aina liikaa)...

Minuun teki ekalla tapaamisella vaikutuksen se, ettei miehen katse eksynyt mihinkään, ei edes vahingossa. Oli kireä t-paita ja kuppikoko g70. Lisäksi mies makasi maassa, js minulla oli hame, eikä hänen katse eksynyt.

Pystyy nauramaan itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Hänen vanhempansa ovat edelleen yhdessä ja perheen ihmissuhteet ovat tasapainoisen kuuloisia.

Hänellä on pitkäaikaisia ystäviä.

Ei ole tarvetta "luennoida" tietämistään aiheista.

Pystyy jakamaan omastaan (kaikkea ei tarvitse puolittaa sentilleen tai sekunnilleen tasan).

Terve suhtautuminen omaisuuteensa, esim. kahvin läikkyminen lahkeelle ei kaada venettä.

Huomioi muut.

Pitää lapsista.

Työpaikka on. Tekee kotitöitä/ruokaa yms. numeroa tekemättä.

Ei säännöllisiä lääkityksiä (tai jos on, käyttää ohjeen mukaan).

Osaa keskustella myös asioista, jotka eivät ole kiinnostuksen kohteitaan. Kuuntelee muita.

Lukee kirjoja, lehtiä.

Malttia liikenteessä.

Viihtyy luonnossa.

Sait alanuolen tuosta Ei säännöllisiä lääkityksiä -kohdasta. Ei ihminen aina voi vaikuttaa sairauksiinsa.

On kiltti eläimille.

On kohtelias asiakaspalvelijoille.

Vaihtaa pari sanaa naapurin mummon kanssa kohdatessaan.

Pitää kodin siistinä.

Empatia, huomaavaisuus, avulaisuus ennen kaikkea tilanteissa, joista ei itse hyödy. Ilman tätä havaintoa en en edes ajattelisi mitään suhdetta.