Paljon puhutaan tapailuvaiheen punaisista lipuista, mutta minkälaisia vihreitä lippuja kannattaa pitää silmällä?
Punaisia lippuja on mm. juopottelu, exän haukkuminen maan rakoon, lapset useiden henkilöiden kanssa, ulkonäön arvostelu. Mitä vihreitä lippuja kannattaa ottaa huomioon?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkää eläimistä. Niitä ei tarvitse olla eikä ole pakko olla vegaani. Tarkoitan yleistä suhtautumista. Seurustelin joskus miehen kanssa, joka ei pitänyt koirista. Yritin kysyä ihan mielenkiinnosta, että miksi (itse rakastan koiria). Vastauksena tuli pelkkä puistatus. Ja tämä sama reaktio näkyi ihan luonnossa, jos minä rapsuttelin vastaantulevaa koiraa. Miehen puolelta se ei ollut pelkoa vaan sellaista halveksivaa inhoa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi tuo on ehdoton ei? Tajuan toki, jos olet koiraihminen ja haluat koiran, mutta mitä tuo ihmisestä mielestäsi kertoo? Itse pelkään koiria ja suhtautumiseni niihin saattaa olla vähän samanlainen kuin kuvaamallasi miehellä. Mutta olen lähestulkoon vegaani, kannatan eläinten oikeuksia ja pidän paljon kissoista. En vaan halua olla koirien kanssa tekemisissä, ja toivoisin että koirien omistajat eivät päästäisi koiriaan lähelle tuntemattomia ihmisiä ilman näiden lupaa. En halua silittää tai rapsuttaa koiria.
Hänellä ei ollut traumaa. Koirat ja muutkin eläimet olivat hänestä ns. alhaista kastia. Ei liikuttunut mistään surullisesta eläinuutisesta tai esim. siitä, kun näimme kerran lumiauran töytäisemän koiran. Oli enemmän huolissaan sotkusta, mikä tulee jos menee auttamaan. (Koira sai apua, jos joku nyt siitä huolii.)
Sinusta alkaa nousta punaista lippua pikkuhiljaa. Oletko joku koiramammasössöttäjä? Kumpikaan ääripää suhtautumisessa eläimiin ei ole tervettä.
Me nyt ollaan oltu miehen kanssa yhdessä jo ikuisuus, mutta yhä minun mieltä lämmittää hänen tuntemattomienkin auttamisen halu! Viime viikolla tulimme laivalta ja joku pariskunta oli perinteisesti levittänyt juoma&tavarakärrynsä. Mieheni laski kassinsa ja automaattisesti alkoi auttaa keräämällä levinneitä tavaroita ym.
Olisi aika red flag, jos mies alkaisi tuossa kirota kun joku osuu hänen eteensä!
Vierailija kirjoitti:
Me nyt ollaan oltu miehen kanssa yhdessä jo ikuisuus, mutta yhä minun mieltä lämmittää hänen tuntemattomienkin auttamisen halu! Viime viikolla tulimme laivalta ja joku pariskunta oli perinteisesti levittänyt juoma&tavarakärrynsä. Mieheni laski kassinsa ja automaattisesti alkoi auttaa keräämällä levinneitä tavaroita ym.
Olisi aika red flag, jos mies alkaisi tuossa kirota kun joku osuu hänen eteensä!
Jos kaikki ihmiset tässä maailmassa olisivat miehesi kaltaisia, olisi kaikilla paljon parempi elämä.
Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Hän haluaa esitellä sinut ystävilleen ja perheelleen.
Vierailija kirjoitti:
Hän haluaa esitellä sinut ystävilleen ja perheelleen.
Ihme ettei tätä mainittu jo aiemmin!
Hän ei halua että tutustut heti hänen lapseensa, eikä ole änkeämässä heti kylään jos sinulla on lapsia, vaan ymmärtää että vastuullinen vanhempi esittelee lapsilleen uuden kumppanin vasta siinä vaiheessa kun seurustelusuhde alkaa olla aika varmalla pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Hänen vanhempansa ovat edelleen yhdessä ja perheen ihmissuhteet ovat tasapainoisen kuuloisia.
Hänellä on pitkäaikaisia ystäviä.
Ei ole tarvetta "luennoida" tietämistään aiheista.
Pystyy jakamaan omastaan (kaikkea ei tarvitse puolittaa sentilleen tai sekunnilleen tasan).
Terve suhtautuminen omaisuuteensa, esim. kahvin läikkyminen lahkeelle ei kaada venettä.
Huomioi muut.
Pitää lapsista.
Työpaikka on. Tekee kotitöitä/ruokaa yms. numeroa tekemättä.
Ei säännöllisiä lääkityksiä (tai jos on, käyttää ohjeen mukaan).
Osaa keskustella myös asioista, jotka eivät ole kiinnostuksen kohteitaan. Kuuntelee muita.
Lukee kirjoja, lehtiä.
Malttia liikenteessä.
Viihtyy luonnossa.
Harmi, oisin tähän listaan perfect match, mutta vanhemmat on eronnu, kun olin lapsi. Sille en paljoa voi :(.
Vierailija kirjoitti:
Me nyt ollaan oltu miehen kanssa yhdessä jo ikuisuus, mutta yhä minun mieltä lämmittää hänen tuntemattomienkin auttamisen halu! Viime viikolla tulimme laivalta ja joku pariskunta oli perinteisesti levittänyt juoma&tavarakärrynsä. Mieheni laski kassinsa ja automaattisesti alkoi auttaa keräämällä levinneitä tavaroita ym.
Olisi aika red flag, jos mies alkaisi tuossa kirota kun joku osuu hänen eteensä!
Ei kirota tarvitse, mutta en todellakaan alkaisi keräillä jonkun toisen laivasekoiluja lattioilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.
Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.
Kyllä kehollisia tuntemuksia ja oman hermoston tilaa on hyvä kuunnella tarkasti.
Hermoston tilaa? Mitähän tarkalleen tällä tarkoitat? Totta kai se on tärkeää, tuntuuko läheisyys hyvältä vai ei. Mutta ihastuneena pitää ajatella myös järkevästi ja kyetä lähtemään, jos varoitusmerkkejä alkaa vilkkua siellä ja täällä. Siinä kohtaa täytyy pystyä ohittamaan se ihastumisen tunne.
Tarkoitan parasympaattisen hermoston toimintaa.
En tarkoittanut mitään ihastumisen tunnetta ja ruusunpunaisia laseja vaan sitä, että toisen seurassa oma keho voi rentoutua ja on hyvä ja turvallinen, LEVOLLINEN olo. Sellainen olo, että voi olla rennosti oma itsensä ja hengittää syvään.
Me ollaan pohjimmiltamme eläimiä ja vuorovaikutuksessa tapahtuu paljon sellaista viestintää, josta emme ole tietoisia, mutta johon kehomme/hermostomme reagoi. Siksi näitä kehon viestejä on hyvä oppia kuuntelemaan.
En ole tästä samaa mieltä, Minulla oli mies, jonka kanssa tuntui todella hyvältä, luontevalta ja rauhalliselta olla lähekkäin. Valitettavasti juuri mikään muu ei tuntunutkaan hyvältä, oli epärehellinen, epäjohdonmukainen, syytti kaikesta muita, impulsiivinen, kypsymätön, petollinen jne. Tuo läheisyysjuttu hämäsi pitkään ja sai selittämään muita pahoja juttuja pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen kosketus tuntuu hyvältä. Kehosi voi rentoutua kun olet hänen seurassaan. Tulee turvallinen olo.
Tämä ei kerro mitään siitä toisesta ihmisestä eikä hänen suhtautumisestaan sinuun tai muihin. Ei kannata liikaa painottaa ruusunpunaisten lasien läpi tulevia tuntemuksia, päinvastoin.
Kyllä kehollisia tuntemuksia ja oman hermoston tilaa on hyvä kuunnella tarkasti.
Hermoston tilaa? Mitähän tarkalleen tällä tarkoitat? Totta kai se on tärkeää, tuntuuko läheisyys hyvältä vai ei. Mutta ihastuneena pitää ajatella myös järkevästi ja kyetä lähtemään, jos varoitusmerkkejä alkaa vilkkua siellä ja täällä. Siinä kohtaa täytyy pystyä ohittamaan se ihastumisen tunne.
Tarkoitan parasympaattisen hermoston toimintaa.
En tarkoittanut mitään ihastumisen tunnetta ja ruusunpunaisia laseja vaan sitä, että toisen seurassa oma keho voi rentoutua ja on hyvä ja turvallinen, LEVOLLINEN olo. Sellainen olo, että voi olla rennosti oma itsensä ja hengittää syvään.
Me ollaan pohjimmiltamme eläimiä ja vuorovaikutuksessa tapahtuu paljon sellaista viestintää, josta emme ole tietoisia, mutta johon kehomme/hermostomme reagoi. Siksi näitä kehon viestejä on hyvä oppia kuuntelemaan.
En ole tästä samaa mieltä, Minulla oli mies, jonka kanssa tuntui todella hyvältä, luontevalta ja rauhalliselta olla lähekkäin. Valitettavasti juuri mikään muu ei tuntunutkaan hyvältä, oli epärehellinen, epäjohdonmukainen, syytti kaikesta muita, impulsiivinen, kypsymätön, petollinen jne. Tuo läheisyysjuttu hämäsi pitkään ja sai selittämään muita pahoja juttuja pois.
Mulla on yksi samanlainen kokemus.
Ei kannata luottaa siis yksikseen tuohon asiaan, mutta en myöskään ryhtyisi suhteeseen jos läheisyys EI tuntuisi hyvältä tai EI OLISI levollinen olo toisen lähellä.
Tästä aiheesta huomaa, ettei hyvän parisuhteen aineksia ole helppo tunnistaa. Eksäni oli eläinrakas, asiakaspalvelijoille kohtelias, avulias naapuri, hyvät välit perheeseensä ja kavereihin, puhui existään kauniisti. Hän myös osasi nauraa itselleen. Parisuhteessa tämä ihminen oli silti epäluotettava, taloudellisesti hyväksi käyttävä ja henkistä väkivaltaa käyttävä.
Suhteen alussa kaikki laittaa parastaan, mutta suhteen edetessä nimeäisin vihreäksi lipuksi empaattisen suhtautumisen sairastuneeseen tai jos muuten joudut elämässä kriisiin esim. läheisesi kuolee yllättäen. Tärkeää on, että sanojen takaa löytyy oikeita tekoja esim. kun kumppani kertoo lastensa olevan tärkeintä hänelle, niin hän mm. kantaa heistä kokonaisvaltaista vastuuta eikä esim. pakene elatusmaksuja tai peru tapaamisia. Rehellisyys omista huonosta puolista, jonkinlainen pyrkimys ottaa virheitä opiksi ja kasvaa ihmisenä, on vihreä lippu. Halukkuus keskustella asiat halki yrittäen ymmärtää myös toisen näkökulmaa on ehdoton vihreä lippu.
Itseäni huvitti, kun tapailemallani naisella ei ollut mitään hyvää sanottavaa ex-avomiehestään (oli kuulemma "luuseri" ja "alkoholisti"), mutta siitä huolimatta kutsui tätä "elämänsä suureksi rakkaudeksi". Luuserius ja alkoholismi ei estänyt sitä, että pian erottuaan tapailemastani naisesta, ex-avomies sai valmiiksi vuosia valmistelleensa väitöskirjan - olisi siis hänelle onnenpotku, että pääsi eroon naisesta.