Lue keskustelun säännöt.
Huoltajuudesta luopuminen
30.01.2023 |
Suhde loppui, lapsi jäi. Kaikki muu menikin sitten päin helvettiä. Ongelmaksi on muodostunut, että en voi sietää enää exää. Kamala ihminen ja tunnen häntä kohtaa vain halveksuntaa ja vihaa.
Lapsi on ollut v/v systeemillä molemmilla mutta en voi sietää hänen hakemistaan äidiltään tai tavaroiden pallottelua edes takaisin. Joudun kohtaamaan exän. Tämä myös näkyy suhtautumisessa lapseeni koska ärsytys on ilmeistä. Ei hyvä kummallekaan meistä.
Ainoa ratkaisu minkä olen keksinyt on, että annan huoltajuuteni pois ja exälle yksinhuoltajuuden. En vaadi edes tapaamisoikeuksia tai mitään. Haluan päästä tästä tilanteesta eroon pysyvästi. Teen vaikka rikoksen että pääsen vankilaan tätä karkuun jos muu ei auta.
Tästähän alkoi hirmuinen ulina koska ymmärsi, että sitten on 24/7 kiinni mukulassa. Toinen vaihtoehto toki olisi että lapsi olisi minun luonani 24/7 joka kävisi hyvin kunhan exä pysyisi kaukana. Ei kuulemma käy niin minä luovun oikeuksistani häntä kohtaan.
Elämä on aika ikävää välillä. Minkäs teet.
M41
Kommentit (74)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sun tartte huoltajuudesta luopua, et vaan tapaa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla eksäsi on hirveä ihminen? Mitä hän siis tekee?
Miksi kysyt? Ai että voisit vähätellä?
Kyllä minuakin näin yhteishuoltajuusvanhempana (olen lähi) kiinnostaisi tietää, että mikä on noin kamalaa, ettei voi edes lapsen takia kohdata sitä ihmistä, jonka kanssa on lapsen tehnyt? Mun exäni oli erittäin kontrolloiva, henkisesti väkivaltainen ja jopa lievää fyysistä väkivaltaa alkoi olla ennen eroa. Jos olisi vain musta kiinni, niin en tietenkään näkisi häntä enää koskaan. Mutta hän on lasteni isä ja käyttäydyn niin asiallisesti kuin voin hänen suuntaansa (toki joskus tekee tiukkaa, mutta tiedän, etten voi häntä muuttaa, joten pakko vaan ignoorata kaikki edesottamuksensa) ja luonnollisesti olen tekemisissä vain sen verran, mikä on lasten vuoksi pakollista.
Ap kuulostaa lapselliselta ja itsekkäältä, jos ei mitenkään pysty sietämään lastenvaihdoissa exänsä naamaa ja on valmis hylkäämään lapsensakin sen takia. Vähän isommat lapsethan kulkee sitten jo itsekin kotien väliä ja meillä pienemmät vaihtuu toiseen suuntaan aina päiväkodin kautta.
N38
Vierailija kirjoitti:
Ei sun tartte huoltajuudesta luopua, et vaan tapaa lasta.
Jos ei voi olla exän kanssa tekemisissä, ei voi olla yhteishuoltajuutta. Eihän lapsen äiti saisi edes passia lapselle, jos isään ei ole yhteyttä, mutta on huoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, jos ulospääsyä tilanteesta ei ole. Mieheni on paininut exänsä kanssa tekemisen kanssaolemisen kanssa koko tämän 8v minkä ollaan ydessä oltu. Hän on käynyt terapiassa eron aikana, ja kahteen kertaan eron jälkeen, on saatu luotua systeemejä joilla ahdistus helpottaa edes hieman, mm se että puheluihin ei vastata, vaan kaikki yhteydenpito hoidetaan viestittämällä. Silti aina kun viesti tulee, niin miehellä hyppää sydän kurkkuun. Mitä nyt taas?
Mieheni on useaan kertaan todennut että jos olisi tämän tiennyt, ei olisi tehnyt noita lapsiaan ollenkaan, ja hän todella tarkoittaa tätä.
Nykyään menee jo kuukausiakin ettei exä hyökkää haukkujensa kanssa, mutta vitsi piileekin siinä, että traumatisoivan henkilön kanssa on pakko olla tekemisissä, eikä koskaan voi tietää mikä päivä tulee uusi hyökkäys. Jatkuvasti on oltava valmiina vastaanottamaan uusi traumaa vahvistava kohtaaminen.
Mieheni on myös sanonut että ellei minua olisi, hän olisi muuttanut jonnekin ulkomaille pakoon, tai tehnyt epätoivoisen miehen viimeisen ratkaisun.
Toinen lapsista täyttää onneksi ensi kuussa 18, eikä ole montaa vuotta niin täyttää toinenkin. Siihen katkeaa lopulta kaikki langat exän suuntaan.
Kummallinen ajatus joillakin että kenenkään exä ei voisi muka olla niin hirviömäinen ettei hänen kanssaan oikeasti pysty olla tekemisissä mikäli aikoo selviytyä omasta elämästään järjissään.
Nähtävästi tästä asiasta pitää olla omakohtainen kokemus, että sen ymmärtää. Tätä juuri tarkoitin. Kun en halua olla missään tekemisissä exän kanssa koska vintti pimenee niin näen ainoana keinona tehdä tämän huoltajuudesta luopumisen. Muuten exä piinaa minua vielä vuosia ja vuosia. Tähän en pysty. Toki voin ottaa lapsen itselleni kokonaan mutta olen varma että se ei tule kysymykseen.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lla on ilmiselvä persoonallisuudenhäiriö.
Esittää uhria ja esittää paljon muutakin.
On vihainen itselleen ja vihaa omaa vajaavaisuuttaan mutta kohdistaakin sen exäänsä.
Impulsivisuus. Tehtävä pikaisia ratkaisuja miettimättä pidemmälle. Vaihtoehtoina joko tai (mustavalkoisuus).
Vanhemmuus ja minuus täysin hukassa.
Puhetta piisaa mutta teot kertovat muuta
Kaikki muut asiat menee lapsen edelle. Vastuuta ei kanneta, vaan sysätään exälle.
Meillä on hienot palvelut lapsiperheille, myös eronneille. Ap tietää kyllä, mutta nämä palvelut ei missään nimessä käy jolloin voidaankin ihmetellä että niin mikä se ongelma oli jos ei kiinnosta tavata lasta edes silloin kun siihen on mahdollisuus ilman että täytyy exän kanssa olla tekemisissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla eksäsi on hirveä ihminen? Mitä hän siis tekee?
Miksi kysyt? Ai että voisit vähätellä?
Kyllä minuakin näin yhteishuoltajuusvanhempana (olen lähi) kiinnostaisi tietää, että mikä on noin kamalaa, ettei voi edes lapsen takia kohdata sitä ihmistä, jonka kanssa on lapsen tehnyt? Mun exäni oli erittäin kontrolloiva, henkisesti väkivaltainen ja jopa lievää fyysistä väkivaltaa alkoi olla ennen eroa. Jos olisi vain musta kiinni, niin en tietenkään näkisi häntä enää koskaan. Mutta hän on lasteni isä ja käyttäydyn niin asiallisesti kuin voin hänen suuntaansa (toki joskus tekee tiukkaa, mutta tiedän, etten voi häntä muuttaa, joten pakko vaan ignoorata kaikki edesottamuksensa) ja luonnollisesti olen tekemisissä vain sen verran, mikä on lasten vuoksi pakollista.
Ap kuulostaa lapselliselta ja itsekkäältä, jos ei mitenkään pysty sietämään lastenvaihdoissa exänsä naamaa ja on valmis hylkäämään lapsensakin sen takia. Vähän isommat lapsethan kulkee sitten jo itsekin kotien väliä ja meillä pienemmät vaihtuu toiseen suuntaan aina päiväkodin kautta.
N38
Olen eri, mutta veikkaan että ap kyllä voisi lapsenvaihdossa olla asiallinen, vaan se eksä ei taida pystyä. Ei toista ihmistä voi muuttaa. Jos joku on kohtaasi jatkuvasti väkivaltainen ja kontrolloiva, niin sellaiseen voi joutua katkaisemaan ihan kaikki välit jotta pahoinpitelystä pääsee eroon.
Selväksi käy, että eksä on väkivaltainen edelleen, ei niin että hän oli sitä ennen, mutta nyt ap ei vain halua nähdä tuota niin kivaksi muuttunutta ihmistä. Äitihän se tässä on hylkäämässä lapseltaan isän, ei isä lastaan. Mutta tuohan on vain yksi pahoinpitelyn tapa, eli syyttää omasta väkivallastaan toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on ilmiselvä persoonallisuudenhäiriö.
Esittää uhria ja esittää paljon muutakin.On vihainen itselleen ja vihaa omaa vajaavaisuuttaan mutta kohdistaakin sen exäänsä.
Impulsivisuus. Tehtävä pikaisia ratkaisuja miettimättä pidemmälle. Vaihtoehtoina joko tai (mustavalkoisuus).
Vanhemmuus ja minuus täysin hukassa.
Puhetta piisaa mutta teot kertovat muuta
Kaikki muut asiat menee lapsen edelle. Vastuuta ei kanneta, vaan sysätään exälle.
Meillä on hienot palvelut lapsiperheille, myös eronneille. Ap tietää kyllä, mutta nämä palvelut ei missään nimessä käy jolloin voidaankin ihmetellä että niin mikä se ongelma oli jos ei kiinnosta tavata lasta edes silloin kun siihen on mahdollisuus ilman että täytyy exän kanssa olla tekemisissä...
Tässä on hieno esimerkki siitä miten narsisti puhuu uhristaan, ja uhrilleen. Tämä alleviivaa täysin sen minkä takia joskus joutuu itsensä pelastamiseksi katkaisemaan välit myös omaan lapseen. Sinänsähän tällainen ei narskua haittaa, koska sen jälkeen hän pääsee kertomaan ympärille(ja lapselle, tottakai) itkustooria siitä miten ilkeä lapsen isä hylkäsi oman lapsensa!!11
Eli narsisti voi ainoastaan voittaa, joten ap:lle jää ainoaksi mahdollisuudeksi pelastaa itsensä.
Ap on siis jättämässä viattoman lapsen narsistin armoille, koska voi. Mikä upea isä, vain itsellä on väliä, lapsi kärsiköön. Tämä se on tosirakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus voi olla niin vaikeaa, että tuollainen ratkaisu alkaa vaikuttamaan mahdolliselta. Moni ei ilmeisesti ymmärrä. Ymmärtäisiköhän useampi, jos kyseessä olisi ollut väkivaltainen suhde tms. Tilanteita on monenlaisia.
Tiedän äidin joka vapaaehtoisesti suostui siihen että isä on lähihuoltaja ja hän etä-äiti. Entinen naapurini joka nyt tsemppaa minua kun tajusi että minä koen samaa tämän miehen kanssa kuin mitä hän koki.
Tapaamisoikeus on lapsen eikä sinun oikeus. Miten ihmiset voi olla näin pihalla laista? Suomessa laki tuntee vain lapsen oikeuden vanhempiinsa, vanhemmilla ei ole oikeuksia. Sinä tapaat jos lapsi niin haluaa. Vaihtoihin voi pyytää apua lastensuojelusta kun kerran olet noin lapsellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap on siis jättämässä viattoman lapsen narsistin armoille, koska voi. Mikä upea isä, vain itsellä on väliä, lapsi kärsiköön. Tämä se on tosirakkautta.
Ex ei anna muuta mahdollisuutta. Eli syypää on kylläkin se ex. Kylläpä on tosirakkautta, ja erittäin upea äiti, ei lapsella väliä, kärsiköön, kunhan itse saa mitä haluaa.
Yleensä oon inhonnu palstamammojen kommentteja isistä ja miehistä ylipäätään, mut nyt on kyllä melkone sika mieheks täällä kyseessä ja kaikki haukut ansaittu.
Lapsi parka, hänelle tärkeä ihminen on hylkäämässä vain koska ei osaa katsoa omaa nenäänsä pidemmälle ja ei kykene käyttäytymään kuin aikuinen muutamaa minuuttia viikossa.
T. toinen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä oon inhonnu palstamammojen kommentteja isistä ja miehistä ylipäätään, mut nyt on kyllä melkone sika mieheks täällä kyseessä ja kaikki haukut ansaittu.
Lapsi parka, hänelle tärkeä ihminen on hylkäämässä vain koska ei osaa katsoa omaa nenäänsä pidemmälle ja ei kykene käyttäytymään kuin aikuinen muutamaa minuuttia viikossa.
T. toinen mies
Tai sitten t: tällainen narsistinen palstamamma ;)
Jos eksä olisi millainen väität hänen olevan, niin miksi ihmeessä jättäisit lapsen tämän kanssa yksin?
Todella vaikea ottaa kantaa asiaan kun en tiedä mitä eksäsi on tehnyt.
Kuitenkin lapsi on ollut molemmilla 50/50 eron jälkeen joten tuskin mitään todella vakavaa tai pahaa ole tapahtunut?
Minkälaisista asioista on kyse?
Tässä on sekoitettu kaksi erillistä asiaa. Huoltajuus on yksi asia, ja tapaamisoikeus on toinen asia. Oikeastaan on vielä kolmaskin asia, eli vanhemmuus.
Huoltajuus: Suosittelen luopumista huoltajuudesta, jos asiat ovat noin vaikeita hoitaa yhdessä. Käytännössä silloin lapsen äiti päättää yksin esimerkiksi koulunkäyntiin, passin hakemiseen ja matkustamiseen liittyvistä asioista. Äidille yksinhuoltajuus.
Tapaamisoikeus: Sovi tapaamisoikeus niin, että sinulla on oikeus tavata lasta joka toinen viikonloppu ja puolet koulun kesälomasta. Se ei ole tapaamisvelvollisuus. Sovi kuitenkin lapsen äidin kanssa muutokset ja peruutukset hyvissä ajoin. Äidin äitiä ei tarvitse sotkea kuvioihin millään tavalla. Kun lapsi kasvaa, voit sopia lapsen hakemiset ja viemiset vaikka pihalle niin, ettei äitiä välttämättä tarvitse nähdä, ja myöhemmin lapsi kulkee itsenäisestikin. Silloin tällöin kestät kyllä nähdä kuin mies.
Vanhemmuus: Vanhemmuus ei lopu vaikka et olisi huoltaja tai vaikka tapaisit lasta vain harvoin. Olet silti lapsen ainoa isä.
Vierailija kirjoitti:
Joskus voi olla niin vaikeaa, että tuollainen ratkaisu alkaa vaikuttamaan mahdolliselta. Moni ei ilmeisesti ymmärrä. Ymmärtäisiköhän useampi, jos kyseessä olisi ollut väkivaltainen suhde tms. Tilanteita on monenlaisia.
Miksi eksä tai päättyneen suhteen laatu vaikuttaisi siihen haluaako olla tekemisissä oman lapsensa kanssa? Ap:llä on aivan selvä pers.häiriö, ei normaalilla tunne-elämällä varustettu ihminen hylkää lastaan koska vihaa tämän toista vanhempaa oli viha perusteltua tai ei, tällainen ei olisi edes vaihtoehto, ihminen joka harkitsee tällaista on henkisesti epäkypsä ja äärimmäisen itsekeskeinen. Eksää ei edes ole pakko tavata, lapsen "vaihdot" voi järjestää muutoinkin ja jokainen jolla on halua olla lapsensa elämässä tajuaa tämän itsekin ja keksii useita tapoja hoitaa asian.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna selvittäisin huoltajuuteen liittyvät käsitteet. Esimerkiksi, mitä tarkoittaa tapaamisoikeus? Mitä tarkoittaa huoltajuus?
Juuri näin. Huoltajuudesta luopuminen ei tosiaan tarkoita samaa kuin hylkääminen.
Tyttäreni on nyt 23v, ja meillä on oikein lämpimät välit vaikka en ollut hänen kanssaan tekemisissä 10 ikävuoden jälkeen 17-vuotiaaksi asti. Hän kyllä ymmärtää miksi kun olen asiasta hänelle puhunut.