Huoltajuudesta luopuminen
Suhde loppui, lapsi jäi. Kaikki muu menikin sitten päin helvettiä. Ongelmaksi on muodostunut, että en voi sietää enää exää. Kamala ihminen ja tunnen häntä kohtaa vain halveksuntaa ja vihaa.
Lapsi on ollut v/v systeemillä molemmilla mutta en voi sietää hänen hakemistaan äidiltään tai tavaroiden pallottelua edes takaisin. Joudun kohtaamaan exän. Tämä myös näkyy suhtautumisessa lapseeni koska ärsytys on ilmeistä. Ei hyvä kummallekaan meistä.
Ainoa ratkaisu minkä olen keksinyt on, että annan huoltajuuteni pois ja exälle yksinhuoltajuuden. En vaadi edes tapaamisoikeuksia tai mitään. Haluan päästä tästä tilanteesta eroon pysyvästi. Teen vaikka rikoksen että pääsen vankilaan tätä karkuun jos muu ei auta.
Tästähän alkoi hirmuinen ulina koska ymmärsi, että sitten on 24/7 kiinni mukulassa. Toinen vaihtoehto toki olisi että lapsi olisi minun luonani 24/7 joka kävisi hyvin kunhan exä pysyisi kaukana. Ei kuulemma käy niin minä luovun oikeuksistani häntä kohtaan.
Elämä on aika ikävää välillä. Minkäs teet.
M41
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eksä olisi millainen väität hänen olevan, niin miksi ihmeessä jättäisit lapsen tämän kanssa yksin?
Etkö ymmärrä että ihminen voi ottaa uhrikseen yhden ihmisen ottamatta samalla tosita? Sinänsähän tuossa kärsii kyllä se lapsikin, mutta ei välttämättä suoranaisesta kiusaamisesta, vaan välillisesti, eli siksi kun äiti kiusaa isää.
Lapsihan kärsii tuossa tapauksessa vain isänsä hylkäämäksi jäämisestä. Hoitakaa vaihdot päiväkodin/koulun kautta. Ei tarvitse nähdä sitä exää ollenkaan. Yhteydenpitokanavana vain sähköposti.
Ap ei ole kuvannut, millä tavoin eksä häntä kiusaa. Niinpä emme voi luottaa, että mitään kiusaamista exän puolellöta tapahtuu. Tiedämme vain, että ap haluaa hylätä lapsensa, eikä exä tanssi ap:n pillin mukaan.
Ei, vaan me tiedämme vain sen että apn eksä on apta kohtaan niin väkivaltainen ettei ap pysty olemaan enää tekemisissä lapsensakaan kanssa. Tämän me tiedämme, emme muuta.
Ennenmin tässä piirtyy kuva narsistisesta isästä. Kyllä minäkin inhoan eksääni, mutten anna se vaikuttaa lasteni asioiden hoitamiseen.
Ennemmin tässä piirtyy kuva että exä on narsistinen, eikä isä enää jaksa sitä, vaan on jopa miettinyt että joutuu katkaisemaan välit jopa omaan lapseen. Kyllä kyse on jostain muusta kuin irrationaalisesta vihasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus voi olla niin vaikeaa, että tuollainen ratkaisu alkaa vaikuttamaan mahdolliselta. Moni ei ilmeisesti ymmärrä. Ymmärtäisiköhän useampi, jos kyseessä olisi ollut väkivaltainen suhde tms. Tilanteita on monenlaisia.
Miksi eksä tai päättyneen suhteen laatu vaikuttaisi siihen haluaako olla tekemisissä oman lapsensa kanssa? Ap:llä on aivan selvä pers.häiriö, ei normaalilla tunne-elämällä varustettu ihminen hylkää lastaan koska vihaa tämän toista vanhempaa oli viha perusteltua tai ei, tällainen ei olisi edes vaihtoehto, ihminen joka harkitsee tällaista on henkisesti epäkypsä ja äärimmäisen itsekeskeinen. Eksää ei edes ole pakko tavata, lapsen "vaihdot" voi järjestää muutoinkin ja jokainen jolla on halua olla lapsensa elämässä tajuaa tämän itsekin ja keksii useita tapoja hoitaa asian.
Samaa mieltä. Myös on muuten ihan ilmiö sellainen, että jotkut miehet mieltää omat lapsensa ns. lapsen äidin jatkeiksi. Jos hoitavat omaa lastansa, tekevät mielessään lapsen äidille palveluksen ja elatusmaksut, jotka laskettu mm. lapsen kulujen mukaan, on lapsen äidille (koska mies mieltää, että lapsi on äidin omaisuutta, eikä erillinen ihminen, jolla on omia kuluja).
Nämä tyypit eivät siis pysty muodostamaan suoraa suhdetta lapseensa, vaan ajattelevat lasta vain lapsen äidin kautta.
On muuten ihan ilmiö, että äidit kokevat lapsensa omaksi lapsekseen, ja mies on vain lapsen hoitaja silloin kun äiti niin määrää. He kokevat ettei kenelläkään saa olla suoraa suhdetta lapseen, vaan kaiken tulee tapahtua äidin kautta. Koskee niin isää, kuin esimerkiksi isovanhempia. Kiristetään että jos et tee ja ole kuten minä käsken, niin sinulla ei tule olemaan mitään suhdetta tähän lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Ap ajatteli hallitsevansa eksäänsä vuoroviikkovanhemmuudella, mutta huomasi sen sisältävän aivan liikaa hommaa itselleen ja liian vähän valtaa eksään. Onko se eksäsi tavannut jonkun uuden ja haluat yrittää sabotoida suhdetta siirtämällä vastuun lapsesta 100% eksälle? Lapsi on sinulle vain pelinappula, ei tunteva ihminen.
Ap:n exä kuvitteli hallitsevansa ap:ta vuoroviikkovanhemmuudella, mutta huomasi että se ei toimikaan, niin alkoi sitten sabotoimaan ap:ta kiusaamalla häntä. Lapsi on exälle selvästikin pelkkä pelinappula, ja raivarihan siitä tulee ja syyllistys, kun ap:lla ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin katkaista välit siihen lapseenkin. Kontrollin menetys ap:ta kohtaan pelottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus voi olla niin vaikeaa, että tuollainen ratkaisu alkaa vaikuttamaan mahdolliselta. Moni ei ilmeisesti ymmärrä. Ymmärtäisiköhän useampi, jos kyseessä olisi ollut väkivaltainen suhde tms. Tilanteita on monenlaisia.
Miksi eksä tai päättyneen suhteen laatu vaikuttaisi siihen haluaako olla tekemisissä oman lapsensa kanssa? Ap:llä on aivan selvä pers.häiriö, ei normaalilla tunne-elämällä varustettu ihminen hylkää lastaan koska vihaa tämän toista vanhempaa oli viha perusteltua tai ei, tällainen ei olisi edes vaihtoehto, ihminen joka harkitsee tällaista on henkisesti epäkypsä ja äärimmäisen itsekeskeinen. Eksää ei edes ole pakko tavata, lapsen "vaihdot" voi järjestää muutoinkin ja jokainen jolla on halua olla lapsensa elämässä tajuaa tämän itsekin ja keksii useita tapoja hoitaa asian.
Samaa mieltä. Myös on muuten ihan ilmiö sellainen, että jotkut miehet mieltää omat lapsensa ns. lapsen äidin jatkeiksi. Jos hoitavat omaa lastansa, tekevät mielessään lapsen äidille palveluksen ja elatusmaksut, jotka laskettu mm. lapsen kulujen mukaan, on lapsen äidille (koska mies mieltää, että lapsi on äidin omaisuutta, eikä erillinen ihminen, jolla on omia kuluja).
Nämä tyypit eivät siis pysty muodostamaan suoraa suhdetta lapseensa, vaan ajattelevat lasta vain lapsen äidin kautta.
On muuten ihan ilmiö, että äidit kokevat lapsensa omaksi lapsekseen, ja mies on vain lapsen hoitaja silloin kun äiti niin määrää. He kokevat ettei kenelläkään saa olla suoraa suhdetta lapseen, vaan kaiken tulee tapahtua äidin kautta. Koskee niin isää, kuin esimerkiksi isovanhempia. Kiristetään että jos et tee ja ole kuten minä käsken, niin sinulla ei tule olemaan mitään suhdetta tähän lapseen.
Tottakai äiti kokee lapsen omakseen. Sehän se kamalaa olisi, jos ei kokisi. Sinä olet outo, jos et koe omaa lastasi omaksesi, vaan lapsen äidin lapseksi. Ei se sun exäsi ole edes paikalla, kun olet lapsesi kanssa (jos olette eronneet). Näin ollen exäsi ei liity mitenkään siihen, kun sinä olet lapsesi kanssa. Ihan ihmeellistä edes vinkua jotain tuollaista.
40 vuoden päästä ap sitten vaatii, päästä lapsen luokse asumaan/ hoitoon, kun ensin itse ei ole lapsestaan välittänyt tuon taivaallista vuosikymmeniin. Muista ap sitten, ettei lapsellasi ole mitään velvollisuutta sinua kohtaan, että sitten aikoinasi turhaan soittelet hänelle ja laitat vaikka vieraat henkilöt soittamaan puolestasi, että pitäisi päästä hoitoon ja lapsella mielestäsi velvollisuus lähes virasta ihmistä hoitaa. Nimimerkillä kokemusta
Vierailija kirjoitti:
40 vuoden päästä ap sitten vaatii, päästä lapsen luokse asumaan/ hoitoon, kun ensin itse ei ole lapsestaan välittänyt tuon taivaallista vuosikymmeniin. Muista ap sitten, ettei lapsellasi ole mitään velvollisuutta sinua kohtaan, että sitten aikoinasi turhaan soittelet hänelle ja laitat vaikka vieraat henkilöt soittamaan puolestasi, että pitäisi päästä hoitoon ja lapsella mielestäsi velvollisuus lähes virasta ihmistä hoitaa. Nimimerkillä kokemusta
Juuri tämä. Sitä niittää mitä kylvää. Pidä ap kivaa sitten siellä vanhainkodissa, missä makaat yksinäisenä ja pskat vaipassa. Ei sun lasta tule liikuttamaan tippaakaan tuleva kohtalosi.
Siis tää ap:han on ihan sekopää. Kirjoittaa itsekin, että vintti pimenee. Normaaleille ihmisille ei käy noin missään tilanteessa, vaikka kokisivat mitä vääryyttä. Varmasti ihan lapsen etu, ettei ole enää luonapitoja ap:n luona. Ehkä valvotut tapaamiset siten, ettei kohtaa exää, voisi olla ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Siis tää ap:han on ihan sekopää. Kirjoittaa itsekin, että vintti pimenee. Normaaleille ihmisille ei käy noin missään tilanteessa, vaikka kokisivat mitä vääryyttä. Varmasti ihan lapsen etu, ettei ole enää luonapitoja ap:n luona. Ehkä valvotut tapaamiset siten, ettei kohtaa exää, voisi olla ratkaisu?
Vaikuttaa olevan al:lla vintti jo pimeä lähtökohtaisestikin.
Siis äiti on kamala myös lapselleen?
Ja koska sinä et jaksa exää, aikuinen ihminen, hylkäät ennemmin lapsesi ja annat hänen kärsiä joka päivä? Kuin että tarjoaisit hänelle pari viikkoa kuukaudessa parempaa oloa?
Ai niin, mutta SINÄ et kestä ja jaksa.
Ihan töysi Luuseri sä olet ap. Anna exän pitää lapsi ja ryömi sä johonkin veneen alle kossupullo kädessä viettelemään loppuelämääsi.
Kerro vaikka muutamakin esimerkki, mitä tämä lapsen äiti on tehnyt.
Hae keskusteluapua itsellesi ja pyri rauhoittumaan. Lapsen ikä? Miten tuore ero? Voisiko äiti alkaa ajan kanssa käyttäytymään asiallisemmin? Ole itse sisukas.
Jos äiti on huono, teet karhunpalveluksen lapselle hylkäämällä hänet kokonaan. Laita aurinkolasit silmillesi ja hengitä muutaman kerran syvään, kun joudut kohtaamaan lapsen äidin. Älä kasvata vihaa, vaan rauhoitu itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on ilmiselvä persoonallisuudenhäiriö.
Esittää uhria ja esittää paljon muutakin.On vihainen itselleen ja vihaa omaa vajaavaisuuttaan mutta kohdistaakin sen exäänsä.
Impulsivisuus. Tehtävä pikaisia ratkaisuja miettimättä pidemmälle. Vaihtoehtoina joko tai (mustavalkoisuus).
Vanhemmuus ja minuus täysin hukassa.
Puhetta piisaa mutta teot kertovat muuta
Kaikki muut asiat menee lapsen edelle. Vastuuta ei kanneta, vaan sysätään exälle.
Meillä on hienot palvelut lapsiperheille, myös eronneille. Ap tietää kyllä, mutta nämä palvelut ei missään nimessä käy jolloin voidaankin ihmetellä että niin mikä se ongelma oli jos ei kiinnosta tavata lasta edes silloin kun siihen on mahdollisuus ilman että täytyy exän kanssa olla tekemisissä...
Tässä on hieno esimerkki siitä miten narsisti puhuu uhristaan, ja uhrilleen. Tämä alleviivaa täysin sen minkä takia joskus joutuu itsensä pelastamiseksi katkaisemaan välit myös omaan lapseen. Sinänsähän tällainen ei narskua haittaa, koska sen jälkeen hän pääsee kertomaan ympärille(ja lapselle, tottakai) itkustooria siitä miten ilkeä lapsen isä hylkäsi oman lapsensa!!11
Eli narsisti voi ainoastaan voittaa, joten ap:lle jää ainoaksi mahdollisuudeksi pelastaa itsensä.
Narsistin logiikkaa parhaimmillaan tuo sinun kommenttisi.
Narsisti heittää lapsensa vaikkapa junan alle uhriutuessaan ja syyttää siitä muita.
Lapsi ei voi vanhempiaan valita ja on täysin viaton ja syytön vanhempiensa ongelmiin.
Narsisti ei välitä. Jos hän ei saa lasta kokonaan itselleen (jota ei välttämättä edes halua) niin jääköön sinne "narsistin" luo "kärsimään" .
Ainoa vaan ettei narsisti välttämättä edes tee niin kuin sanoo vaan seuraavaksi kertoo taas tarinoitaan siitä kuinka ei saa lasta tavata jne niin kuin sinäkin kerrot mitä "narsisti" tekee ja miksi ei muuta vaihtoehtoa jää kuin hylätä lapsensa.
Puhetta riittää kyllä, mutta entäs ne teot? narsisti voi ainoastan voittaa.. "
Voittaa mitä? Pelikö tämä oli? Kyse on lapsesta! Mutta että "uhrillekin" elämä on peliä ja täytyy miettiä tarkkaan seuraavaa siirtoa? Lapsen kustannuksella... Hmm.
Joo. Et usko itsekään omiin satuihisi ja voin kertoa ettei monet muutkaan.
Narskut käyttävät sitä että pyytävät kertomaan esimerkkejä väkivallasta, kertoakseen sitten että ei tuo ole mitään pahaa eikä toksista, vaan sinä itse olet hullu kun niin ajattelet.