Mietittekö mitä peritte joskus
Täällä näitä perintöasioita kysellään usein, niin mietittekö tai tiedättekö mitä tulette perimään.
Onko oletus ettei riitaa ole tulossa perinnöstä vai arvaatko jo sisarusten kesken tulevan taistelua?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Riitaa ei ole tulossa, mutta mietin miten selviän perintöveroista vaikka tuskin 100000€ enempää perintöä saan. Onneksi molemmat vanhempani ovat hyvässä kunnossa ja nuoria reilu 6kymppusiä. Eli tuskin huolta on vähään aikaan.
perintävero ei ole perintöä suurempi, joten perintörahoihin ei kosketa ennenkuin veropäätös on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mitä tulen perimään, ellei testamentti muutu.
Ei mitään merkittävää.Testamentti määrää lähinnä irtaimiston ja kesämökin kohtalon.
Täydennän. Kuten joku jo aiemmin ketjuun laittoi, se irtaimisto on lähinnä jätettä ja asunnossa joka komero sitä täynnä. Mutta kesämökistä on tarkat ohjeet.
en ole juurikaan miettinyt, ei ole niin mittavaa perintöä tiedossa että päivätyöt kannattaisi jättää. Jos sisarukset haluavat kauheasti ruveta vääntämään, saattaisin vetäytyä koko prosessista pitäkää tunkkinne meininkillä.
Asun Helsingissä, vanhemmat maalla.
Veikkaan menee vuosi asunnon myynnissä ja yhtiövastike on n 500 e kk.
Koti on aika pelkistetty, ei kauaa kestä tyhjentää
Vierailija kirjoitti:
En tule perimään mitään, sekopää kotikiusaaja vanhempani teki testamentin suosikkilapselleen ja muut jää kokonaan ilman. Ja joo, tiedn että riitauttamalla saisin lakiosan mutta en tiedä onko se sen taistelun väärti.
En siis saa mitään eikä asiaa tarvitse siten ajatella.
Lakiosan vaatiminen ei vaadi kuin suunsa avaamisen perunkirjoituksessa kun sitä kysytään. Ei se oikein voisi enää tuota helpompaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitaa ei ole tulossa, mutta mietin miten selviän perintöveroista vaikka tuskin 100000€ enempää perintöä saan. Onneksi molemmat vanhempani ovat hyvässä kunnossa ja nuoria reilu 6kymppusiä. Eli tuskin huolta on vähään aikaan.
perintävero ei ole perintöä suurempi, joten perintörahoihin ei kosketa ennenkuin veropäätös on tullut.
Kyseessä ei ole siis paljon rahaa vaan talonyhtiöstä osake. Jos sen pidän niin joudun omistani perintöveron siis maksamaan.
Tiedän tasan mitä perimme siskoni kanssa. 1960-luvulla rakennetun arvottoman okt:n junttilasta. Rahaa ei senttiäkään, vähät mitä vanhemmilla oli (isä jo kuollut, äiti 24/7 hoivassa) on kulunu hoivamaksuihin jo aikaa sitten. Mä olen jo päättänyt etten ota perintöä vastaan. En ala ottamaan kontolleni romahtavan talon kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tasan mitä perimme siskoni kanssa. 1960-luvulla rakennetun arvottoman okt:n junttilasta. Rahaa ei senttiäkään, vähät mitä vanhemmilla oli (isä jo kuollut, äiti 24/7 hoivassa) on kulunu hoivamaksuihin jo aikaa sitten. Mä olen jo päättänyt etten ota perintöä vastaan. En ala ottamaan kontolleni romahtavan talon kuluja.
Jos ei sinulla ole lapsia, niin varmaan ihan fiksua tehdä noin.
Olen ainoa lapsi, joten ei tarvitse ainakaan kinata mistään.
Muistisairaalta mummolta olen pyytänyt sellaisen pienen asian, mistä hän muistelee edelleen minua lapsena. Jotenkin tulen siitä haikeaksi, koska hän hoiti minua usein pienenä. Hän myös antoi minulle jo muistoksi korun, mitä lainasin aikoinaan tanssiaisiin.
Minulle riittävät nämä asian oikein hyvin. Muut saa kinastella keskenään muista.
Vaikka velat ei periydy, niin hautauskustannuksiin voi joutua kaivamaan kuvetta. Hautaustoimiston sopimuksessa lukee, että allekirjoittaja sitoutuu maksamaan sovitut kulut yhdessä kuolinpesän kanssa. Just oli isän hautajaiset, jotka vietiin läpi hyvin minimaalisin järjestelyin, silti lasku oli 1500 euroa. Kun isän tilillä ei ollut rahaa, niin minunhan tuo oli maksettava.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka velat ei periydy, niin hautauskustannuksiin voi joutua kaivamaan kuvetta. Hautaustoimiston sopimuksessa lukee, että allekirjoittaja sitoutuu maksamaan sovitut kulut yhdessä kuolinpesän kanssa. Just oli isän hautajaiset, jotka vietiin läpi hyvin minimaalisin järjestelyin, silti lasku oli 1500 euroa. Kun isän tilillä ei ollut rahaa, niin minunhan tuo oli maksettava.
Ihmisen kuolemalla rahastetaan törkeästi, kun monikaan ei ala tinkimään arkkukaupassa tai sano kuljettavansa ruumiin itse.
Jossain määrin olen pedannut elämäni tietoisesti perintöjen varaan. Lähinnä siten, että en ole erityisemmin keskittynyt elämässäni säästämiseen, koska tiedän viimeistään n. 15 vuoden päästä perivänä lähes puoli miljoonaa euroa.
Toisaalta vaikka en saisi mitään, menisi minulla silti ihan hyvin.
Aihe hel***istä. Juuri kuolipesän jako prosessissa ja johan on soppa! Enpä olisi uskonut, mitä piirteitä läheisistä puskee pintaan. Toivon vain, että tämä saadaan päätökseen ilman lisäruumiita.
En mieti kun tiedän ihan tasan äitini rahatilanteen. Isän ja isovanhemmat olen jo perinyt, oon ainoa lapsi ja myös isän vanhempien ainoa lapsenlapsi.
Vierailija kirjoitti:
Aihe hel***istä. Juuri kuolipesän jako prosessissa ja johan on soppa! Enpä olisi uskonut, mitä piirteitä läheisistä puskee pintaan. Toivon vain, että tämä saadaan päätökseen ilman lisäruumiita.
Joskus on rankkoja ilman riitojakin.
Yksi mummo kuoli ja hänellä kolme lasta ollut joista yksi kuollut eli hänen lapsensa perijänä.
Mummo oli tehnyt testamentin jossa määrätty lapsenlapsille ja heidän lapsilleen osuudet joita oli paljon.
Osa huostaanotettuja eikä suvun kanssa tekemisissä.
Oli kahden vuoden selvittely ennenkuin kaikkien vaaditut paperit oli saatu kasaan.
Tuossa jos vielä riitaa olisi ollut, niin vieläkään ei olisi selvinnyt
Pohjanmaalla on kotini . pelottaa oikein ajatella asiaa., ainakin 20 vanhaa antiikkistä autoa ..satoja huonekaluja..
Kyllä, koska joudun säästämään vuositolkulla perintöveroihin, koska realisoitavaa ei todennäköisesti heti tule. Muussa mielessä en, mutta koen stressiä jo etukäteen niistä maksuseuraamuksista.
Huonokuntoinen talo isolla tontilla muuttotappiotaajaman reunassa. Jos lapseni ovat täysi-ikäisiä, kun perintö relisoituu, luovun perinnöstä, ja suosittelen sitä lapsillenikin. Rahaa on kuitenkin tulossa niin vähän, että siihen hintaan ei kannata sitä taloa riesoiksi ottaa.
Joka päivä on perintö lähempänä ja maata kohti mennään. Lähtöjärjestys ei onneksi tiedossa.
Mietin miten kamala sotku tulisi, mikäli itse nyt kuolisin ja mies jäisi lasten kanssa selvittelemään tätä meidän tavaramäärää ja maatilan toimintoja muutenkin.
Tiedän mitä tulen perimään, ellei testamentti muutu.
Ei mitään merkittävää.
Testamentti määrää lähinnä irtaimiston ja kesämökin kohtalon.