Miksi isovanhemmat suosivat räikeästi jotain tiettyä lastenlasta?
Eikö se ole ihan sairasta suorastaan, kun lapsista kysymys. Miten voikaan joku toinen kokea vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta siinä samalla.
Onko tällainen kovin yleistä?
Kommentit (55)
Minulle (jo kuollut) mummo sanoi tasaisin väliajoin, että ei sinusta tule koskaan sellaista kuin *serkun nimi*, joka oli syntynyt rikkaaseen perheeseen. Mummo oli tosi ylpeä rikkaisiin naimisiin päässeestä tyttärestään ja häpesi sitä vähän köyhempää poikaansa (eli isääni).
Miksi heidän pitäisi suhtautua samalla tavalla kaikkiin lapsenlapsiin. Et itsekään suhtaudu samalla tavalla rinnasteisiin asioihin, etkä ota vastaan painostusta. Elä tilanteen mukaan. Ole nokkela!
Jos yksi lapsi on kiltti ja rakastettava ja toinen hirveä riiviö, niin miksiköhän toista suositaan?
Meillä syynä oli anopin luonnehäiriö ja appiukon autismi (teki ihan tasan mitä vaimo käski, koska se oli ainut toivo saada seksiä). Suosikki oli ensin ensimmäinen lapsenlapsi ja sitten myöhemmin syntynyt ainut poika, joka osoittautui hyväksi urheilussa. Suosikki vaihtui ihan hetkessä, mikä sai aiemman kiintymyksen lapsenlapsiin vaikuttamaan teeskentelyltä. Olivat muuten tehneet saman omille lapsilleen. Kultalapsi ja syntipukki.
Meillä syynä oli anopin luonnehäiriö ja appiukon autismi (teki ihan tasan mitä vaimo käski, koska se oli ainut toivo saada seksiä). Suosikki oli ensin ensimmäinen lapsenlapsi ja sitten myöhemmin syntynyt ainut poika, joka osoittautui hyväksi urheilussa. Suosikki vaihtui ihan hetkessä, mikä sai aiemman kiintymyksen lapsenlapsiin vaikuttamaan teeskentelyltä. Olivat muuten tehneet saman omille lapsilleen. Kultalapsi ja syntipukki.
On se yleistä. Vaiettu tabu. Valitettavasti se on läpinäkyvää, ja saa aikaan antipatioita.
Meille on ihan suoraan sanottu, että yksi lapsenlapsista on se rakkain.
Ihan hyvin on ne muutkin otettu vastaan, mutta mummulla on rehellinen ja avoin luonne...
Vierailija kirjoitti:
Minulle (jo kuollut) mummo sanoi tasaisin väliajoin, että ei sinusta tule koskaan sellaista kuin *serkun nimi*, joka oli syntynyt rikkaaseen perheeseen. Mummo oli tosi ylpeä rikkaisiin naimisiin päässeestä tyttärestään ja häpesi sitä vähän köyhempää poikaansa (eli isääni).
Vttu mikä mummo! Toivottavasti rottens in Hell now.
Luonnehäiriöinen.
Niin se meidän mummokin hyysäsi, syötti, rahoitti ja majoitti paria lastaan ja lastenlastaan.
Totesin mummolle, että ei ne sun ikkunoita tule pesemään tai muutenkaan auttamaan, kun olet vanhana avun tarpeessa. Ja niinhän siinä kävi, ettei ylipassatut penikat ymmärtäneet sitä, että vois joskus aikuisena auttaa vanhusta vaikka tekemällä lumitöitä.
Mummon imivät kuiviin.
Vierailija kirjoitti:
Meille on ihan suoraan sanottu, että yksi lapsenlapsista on se rakkain.
Ihan hyvin on ne muutkin otettu vastaan, mutta mummulla on rehellinen ja avoin luonne...
Ehkä hieman yksinkertainen älynlahjoiltaan - tai dementikko - tämä ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on ihan suoraan sanottu, että yksi lapsenlapsista on se rakkain.
Ihan hyvin on ne muutkin otettu vastaan, mutta mummulla on rehellinen ja avoin luonne...
Ehkä hieman yksinkertainen älynlahjoiltaan - tai dementikko - tämä ihminen?
Sivistymätön se on, joka tieten tahtoen loukkaa muita. Yksinkertainen varmasti on.
Suositaanhan perheissäkin jotain tiettyä lasta ja toista taas ei, niin miksi ei sitten sama koskisi lapsenlapsia?
Vierailija kirjoitti:
On se yleistä. Vaiettu tabu. Valitettavasti se on läpinäkyvää, ja saa aikaan antipatioita.
Mistä tämä johtuu? Miksi joku/jotkut lapsista ja lapsenlapsista ovat räikeästi suosiossa? Autetaan enemmän, hoidetaan lapsenlapsia enemmän, kokevatko ettei vanhemmat pärjää hyvin ja siksi ollaan viikkotolkulla sisäkkönä ja muille lapsille ei riitä sitten enää voimavaroja? Vai eikö vain kehdata sanoa ei, kun lapsi on jatkuvasti käsi ojossa hoitoapua vailla? Vaikka varaa olisi maksaa lastenhoitajallekin?
Ei sillä, että tämä asia itseäni mietityttäisi, mitä nyt olen oman uupumukseni keskellä sisäistänyt tämän suosikkiasian ja yritän olla katkeroitumatta, kun perheemme jää täysin vaille apua ja tukiverkkoja raskaammassa elämänvaiheessa. Ja ei, meillä ei ole tällä hetkellä varaa maksaa ulkopuolisesta lastenhoitoavusta, mutta lähellä asuvat isovanhemmat viilettävät kyllä toiselle puolelle Suomea mahdollistamaan sisarukseni lasten harrastukset iltaisin päiväkodin jälkeen, ettei siellä olisi vanhemmilla niin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se yleistä. Vaiettu tabu. Valitettavasti se on läpinäkyvää, ja saa aikaan antipatioita.
Mistä tämä johtuu? Miksi joku/jotkut lapsista ja lapsenlapsista ovat räikeästi suosiossa? Autetaan enemmän, hoidetaan lapsenlapsia enemmän, kokevatko ettei vanhemmat pärjää hyvin ja siksi ollaan viikkotolkulla sisäkkönä ja muille lapsille ei riitä sitten enää voimavaroja? Vai eikö vain kehdata sanoa ei, kun lapsi on jatkuvasti käsi ojossa hoitoapua vailla? Vaikka varaa olisi maksaa lastenhoitajallekin?
Ei sillä, että tämä asia itseäni mietityttäisi, mitä nyt olen oman uupumukseni keskellä sisäistänyt tämän suosikkiasian ja yritän olla katkeroitumatta, kun perheemme jää täysin vaille apua ja tukiverkkoja raskaammassa elämänvaiheessa. Ja ei, meillä ei ole tällä hetkellä varaa maksaa ulkopuolisesta lastenhoitoavusta, mutta lähellä asuvat isovanhemmat viilettävät kyllä toiselle puolelle Suomea mahdollistamaan sisarukseni lasten harrastukset iltaisin päiväkodin jälkeen, ettei siellä olisi vanhemmilla niin raskasta.
Siinä on se kaiken huomion ja ajan saavan mukulan vanhempi ollut penikkana kokoajan vailla erityishuomiota, niin mummolla on jäänyt moodi päälle, eikä tajua muiden lastenlasten tarvetta.
Mun sisarukset oli erittäin kateellisia, kun mummo kävi 1 kerran eläissään kotonani hoitamassa viikon ajan mun koirat.
Soitti lelliveljet, että sinnekö se äiti tuli/joutui lapsias hoitamaan.
No jumankauta juu nääs päivää mulla oli lapset matkoilla mukana.
Milloinkaan mun lapset eivät lomailleet mummolassa, kun tupa oli joka lomilla ja viikonloppuisin täynnä lelliveljien penikoita täyshoidossa.
Tapa on piintynyt jo silloin, kun äiti suosii joitain lapsena, niin nämä lapset käsi ojossa vaatii mummoa tarjoamaan jakamattoman huomion näiden lapsillekin, kun siihen on totuttu.
Kuvio on erittäin vastenmielinen.
Jos sen lapsenlapsen kanssa tulee hyvin juttuun ja ovat samalla aaltopituudella. Mulla on tällainen yhteys yhteen lapsenlapseen ja kahta muuta ei voi vähempää kiinnosta mitä minulle kuuluu. Tämä yksi laittaa viestejä ja kyselee mitä kuuluu eikä odota vain minun yhteydenottoa.
Appivanhemmilla on vain poikia joten he suosivat tyttöämme. Omilla vanhemmillani on vain tyttöjä ja he "eivät osaa" olla pojan kanssa. Välit on aika jäissä siis kaikkien isovanhempien kanssa koska en kestä sitä miten suosivat tyttöä pojan yli.
Vierailija kirjoitti:
Jos sen lapsenlapsen kanssa tulee hyvin juttuun ja ovat samalla aaltopituudella. Mulla on tällainen yhteys yhteen lapsenlapseen ja kahta muuta ei voi vähempää kiinnosta mitä minulle kuuluu. Tämä yksi laittaa viestejä ja kyselee mitä kuuluu eikä odota vain minun yhteydenottoa.
Ethän sä omia lapsiasikaan laita paremmuusjärjestykseen, kuka on kivoin. Vai laitatko?
Ehkäpä siihen on syynsä, miksi syrjityt lapsenlapset ei välitä olla yhteydessä. Lasten osalta heidän suhteeseen isovanhempiin vaikuttaa myös vanhemmat. Jos vanhempi kehottaa lasta soittamaan, lapsi todennäköisemmin soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Suositaanhan perheissäkin jotain tiettyä lasta ja toista taas ei, niin miksi ei sitten sama koskisi lapsenlapsia?
Minähän nyt nautin että paha saa palkkansa kun suositun sisaruksen lapsenlapset tappelevat suosiosta poraten yhden saavan enemmän kun muiden.
Olen tottunut jäämään vähemmälle. Meinaan kostaa ottamalla sieltä suosikin ja jätän yhdelle perinnön jättäen muut nuolemaan näppejään. 🤣 Otan ahneimman suosikiksi kuten suvussamme on tapana ollut, joka ei varmasti jaa muille mitään.
Sori nyt vaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle (jo kuollut) mummo sanoi tasaisin väliajoin, että ei sinusta tule koskaan sellaista kuin *serkun nimi*, joka oli syntynyt rikkaaseen perheeseen. Mummo oli tosi ylpeä rikkaisiin naimisiin päässeestä tyttärestään ja häpesi sitä vähän köyhempää poikaansa (eli isääni).
Vttu mikä mummo! Toivottavasti rottens in Hell now.
Luonnehäiriöinen.
ROTS in hell, ei rottens.
Minä suosin ja hemmottelen viimeisen päälle vanhimman lapseni lasta. Hän kun sattuu olemaan ainoa lapsenlapseni.