Sattuu niin paljon exän onnellinen uusperhe-elämä
On löytänyt varsin hyvän uuden suhteen eromme jälkeen, varakas nainen jolla yksi lapsi ja mukavat puitteet. Ex elää uusperhettä, harrastaa puolison kanssa tyyriitä harrastuksia ja asuu mukavasti. Vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä elämään.
Minä asun vuokralla, kun ei ole varaa ostaa omaa, ja aika menee työhön ja lapsiin. Uutta suhdetta ei ole, on vaikea ehtiä sellaista löytää saati ylläpitää. Minun huvituksia on ruokakauppa, pulkkamäki, ystäviä nähdään kun aikataulu täsmää. Iltaisin luen.
Koen olevani totaaliväliinputoaja, joka ei onnistu saamaan tuollaista onnea mikä exällä. Sattuu kuulla ja seurata sitä hänen elämäänsä lasten kautta, puhuvat vaikken haluaisi kuulla. Sattuu kun lapset ovat osa sitä ja uusperhe elää hyvää yhteistä elämää ja reissailee. Tottakai on lapsille hyvä ja ihanaa, mutta tänne uskallan sanoa että minuun sattuu ja koen itseni huonommaksi.
Miten tässä pääsee yli ja ympäri?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä uusi varakas nainen maksaisi uuden miehensä ja tämän ex-vaimon kanssa tehtyjen yhteisten lasten lomamatkat, huvitukset ja elämisen. Ei sen naisen tarvitse laittaa euroakaan toisten mukuloihin. Eiköhän nämä kyyhkyläiset tee niitä ökylomamatkojaan ihan kahdestaan ja käyvät hienoissa ravintoloissa syömässä ilman nyxän räkänokkia. Niin se vaan on. Ymmärrän apeetä. Miettikää asiaa sen uuden naisen näkövinkkelistä. Kaunis ajatushan se olisi jos lapset pääsisivät elämään tätä ylellistä elämää. Älä jää murehtimaan sitä. Mene elämässäsi eteenpäin. Syy miksi olet katkera on se ettet ole vielä avannut uutta sivua elämässäsi.
Kyllä minä uutena naisena maksan bonuslapsieni matkat. Ostan heille myös vaatteita (ulko ja sisä), joululahjat ja synttärilahjat.
Omat huvituksesi kuulostavat varsin mukavilta. Exäsi tulee hyvin todennäköisesti kyllästymään vielä joskus nykyiseenkin elämäänsä. Ei sarjapariutujat yleensä viihdy kovin kauaa missään, sillä se vika ei ole niinkään puitteissa vaan pään sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä uusi varakas nainen maksaisi uuden miehensä ja tämän ex-vaimon kanssa tehtyjen yhteisten lasten lomamatkat, huvitukset ja elämisen. Ei sen naisen tarvitse laittaa euroakaan toisten mukuloihin. Eiköhän nämä kyyhkyläiset tee niitä ökylomamatkojaan ihan kahdestaan ja käyvät hienoissa ravintoloissa syömässä ilman nyxän räkänokkia. Niin se vaan on. Ymmärrän apeetä. Miettikää asiaa sen uuden naisen näkövinkkelistä. Kaunis ajatushan se olisi jos lapset pääsisivät elämään tätä ylellistä elämää. Älä jää murehtimaan sitä. Mene elämässäsi eteenpäin. Syy miksi olet katkera on se ettet ole vielä avannut uutta sivua elämässäsi.
Koska ei ole sinun ja minun lapsia, on MEIDÄN lapset! Jokaista lastan kohdellaan tasapuolisesti!
Ymmärrän tavallaan. Munkin exällä on ollut enemmän aikaa puksuttaa eteenpäin ja aloittaa uusi parisuhde. Olen onnellinen hänen puolestaan, mutta toki sitä vähän harmittaa, kun miettii, että itsellä on ehkä aikaa ja energiaa uuteen parisuhteeseen joskus yli 50-vuotiaana, kun lapset ovat lähteneet pesästä. Mutta tilanteita on ihan turha kuitenkin verrata.
Vierailija kirjoitti:
Koska ei ole sinun ja minun lapsia, on MEIDÄN lapset! Jokaista lastan kohdellaan tasapuolisesti!
Eikös tuo ohje yleensä anneta bonusisille, ei bonusäideille?
Vierailija kirjoitti:
Minuun sattuu nähdä heidän hyvä, onnellinen parisuhde ja mahdllisuudet yhdessä. Exän rakkaus loppui minuun, ja nyt elää onnea ilmeisesti sopivamman naisen kanssa. Siihen päälle heidän hyvä elintaso, mikä mahdollistaa monet asiat. Lapset myös viihtyvät kun reissaavat ja tekevät hyviä asioita yhdessä. Minun puitteet niin paljon vähäisemmät.
Ymmärrän sinua. Helposti omaa elämää tulee verrattua ystävän, exän, työkaverin tai naapurin elämään. Varmasti tuo tunne hälvenee ajan mittaan. Sinulla on siinä mielessä asiat todella hyvin, että lapset pääsevät osalliseksi tuosta hyvästä elämästä. Toisinkin voisi olla.
Eikö teillä ollut parisuhteessa yhteistä omaisuutta, josta saisit pesumunan esim. omaan asuntoon? Toisaalta vuokra-asuntokin voi olla hyvä vaihtoehto nyt kun tarvitset tilaa lasten takia.
Yritä tarjota lapsillesi ja itsellesi muunlaisia elämyksiä, siis sellaisia joihin ei tarvita rahaa. Esim. Vierailut, yökyläilyt, luonnonpuistot, sukulaiset, peli-illat, kirjasto, kaupungin ja kansanopiston harrastukset edullisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi minä koen huonommuutta ja olen mustasukkainen heidän onnesta, vaikka järjellä ymmärrän kaiken tuon mitä tekin tuotte esille? Ei ole minulta pois jne. En saa itse tuollaista elämää, lapset eivät halua jakaa meidän arkeamme uuden kumppanin/bonuslasten kanssa, ei siis hyväksyisi minulla ketään.
Ap
Miksi lapsesi eivät hyväksyisi sinulle uutta parisuhdetta, jos kerran ovat jo hyväksyneet isänsä uuden parisuhteen?
Todennäköisesti koet huonommuutta siksi, että et yksin pysty tarjoamaan lapsillesi samanlaista elämää kuin exäsi uuden puolisonsa kanssa pystyy. Mutta pystyitkö tarjoamaan silloinkaan, kun olitte vielä ydinperhe? Alusta lähtien olet kertonut exäsi uuden olevan varakas, joten vaikka sinä ja exäsi olisitte jatkaneet yhdessä, ei teillä silti olisi samanlaista elintasoa. Yksinkertaisesti siksi, että sinä et ole varakas. Mustasukkaisuutesi johtunee siitä, että eron jälkeen sinun elintasosi laski, mutta exäsi elintaso nousi. Exällesi hyvä diili, sulle huono diili.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä näitä kommentteja, että eiköhän se eksän ja uuden naisensa elämä ole oikeasti ihan paskaa, et vaan tajua sitä (vielä). Saattaahan se olla, eikä kukaan meistä ole vastoinkäymisiltä turvassa, mutta oikeasti, kyllä se varakkuus usein yhdistyy sellaisiin voimavaratekijöihin elämässä, joiden kautta se elämä muutenkin on sitten kivempaa, helpompaa ja leppoisampaa. Ei AINA, mutta usein. Tällaisena keskituloisena valkokaulusduunarina tavallaan ymmärrän sen defenssimekanismin, jonka kautta hyväosasisen oloisille ihmisille halutaan kuvitella vaikeuksia ja uskotellaan itselle, ettei niidenkään elämä mitään ruusuilla tanssimista ole, mutta kyllähän se usein on, jos vertaa omaan elämään, saati sitten oikeasti köyhän, sairaan ja huono-osaisen ihmisen elämään. Mun mielestä on paljon olennaisempaa ihmisenä kasvua hyväksyä se, että toiset nyt vaan ovat saaneet perkuleesti paremmat kortit, kuin jotenkin yrittää itselle selittää, että voihan noillakin olla kaikenlaisia karmeuksia. Ja tottakai voi, usein ne kaikista pahimmat karmeudet tosiaan ovat sellaisia, ettei raha niiltä suojaa, mutta monelta suojaa kyllä.
Olisihan se ihanaa, kun ei tarvitsisi työviikon jälkeen miettiä imuroimista ja kylpyhuoneen lattian pesemistä, vaan siivooja hoitaisi ne 2 x kk työpäivän aikana. Olisihan se ihanaa, kun voisi sen kummemmin miettimättä viedä lapset pitkäksi viikonlopuksi laskettelemaan. Olisihan se ihanaa, kun voisi tarjota lapsille minkä tahansa harrastuksen ja varusteet voisi tilata nettikaupasta kotiovelle, ei tarvitsisi kytätä Toria tai seuran vaihtopörssiä. Olisihan se ihanaa, kun voisi rankan työpäivän jälkeen Woltata kotiin jokaiselle makunsa mukaista eikä tarvitsisi alkaa vääntää kinkkukiusausta. Olisihan se ihanaa, kun saisi nauttia sellaisesta hyväosaisen, koulutetun ihmisen työelämästä, johon kuuluu toki toisaalta iso vastuu, mutta toisaalta myös hyvät työolot, laajat vaikuttamismahdollisuudet ja irrallaan oli sieltä asiakasrajapinnasta haukuttavana olemisesta.
Koen olevani ihan ok tuloinen ja samoin lähipiiri. Korkeasti koulutettua väkeä ja molemmilla puolisoilla tulot yli 50 000e vuodessa. Tästä huolimatta ostetaan lasten harrastusvälineitä paljon Torista, tilataan ruokaa todella harvoin, siivoja käy 2xkk, mutta kummasti sitä siivottavaa riittää ihan älyttömästi ja omakotitaloon liittyvä huolto ja muut työt teettää myös paljon työtä. Nämä tulot näkyvät taloissa, jotka ihan tavallisia omakotitaloja ja ehkä osalla autoissa ja matkoissa. Korkojen ja elinkustannusten hinnannousu laskee elintasoa entisestään.
Valintojahan nämä ovat, mutta leppoisampi elämä vaatisi paljon suuremmat tulot.
Suomessa pitää olla todella hyvätuloinen ja lisäksi olla ennestään omaisuutta, että voisi elää oikeasti huoletonta elämää miettimättä hintoja ja kärsimättä arjen rasittavista töistä.
Miksi tämä uusi varakas nainen maksaisi uuden miehensä ja tämän ex-vaimon kanssa tehtyjen yhteisten lasten lomamatkat, huvitukset ja elämisen. Ei sen naisen tarvitse laittaa euroakaan toisten mukuloihin. Eiköhän nämä kyyhkyläiset tee niitä ökylomamatkojaan ihan kahdestaan ja käyvät hienoissa ravintoloissa syömässä ilman nyxän räkänokkia. Niin se vaan on. Ymmärrän apeetä. Miettikää asiaa sen uuden naisen näkövinkkelistä. Kaunis ajatushan se olisi jos lapset pääsisivät elämään tätä ylellistä elämää. Älä jää murehtimaan sitä. Mene elämässäsi eteenpäin. Syy miksi olet katkera on se ettet ole vielä avannut uutta sivua elämässäsi.