Lue keskustelun säännöt.
Te jotka ette osaa tehdä ruokaa, mitä syötte?
29.01.2023 |
Teettekö jotain helppoa vai ostatteko valmista? On niin vaikeeta suunnitella ruokia joka viikko, pyörii nää samat ruuat aina. Laittakaa jotain helppoja ja mielellään halpoja ruokaohjeita joita jopa te osaatte valmistaa.
Kommentit (99)
Tässä olen lapsia/teinejä opettanut ja rohkaissut tekemään itse ruokaa. Kun jonain päivinä (motivaatio hukassa) maidon kaataminen muroihinkin tuntuu olevan vaikeaa. Mikropitsan lämmitys on noina päivinä suorastaan michelin-tason suoritus.
Pastan keittäminen on itseasiassa aika hankalaa. Se jää joko liian al denteksi (eli raakaa) tai sitten se suorastaan jo sulaa sinne keitinveteen. Riisi on helpompaa. Perunat on tosi helppoja, jos jaksaa ne pestä edes. Sekin on joskus vaikeaa.
Munakokkeli on kohtalaisen helppo ruokalaji, jos vain malttaa olla siinä pannun vieressä koko ajan, eikä keksi yht'äkkiä lähteä antamaan kissalle ruokaa, yläkertaan.
Toi oikeastaan onkin se yksi suurimmista haasteista: alkuvaiheessa opetellessa siihen ruuanlaittoon pitää keskittyä ihan kokonaan. Ei voi tehdä muuta siinä samalla.
Opetellessa on hyvä käyttää esimerkiksi pakastekasviksia. Ne ovat melkein kypsiä/kypsiä, joten niiden kypsentämistä ei tarvitse odotella, riittää yleensä, että ne saa jollain tavalla kuumaksi. Vaikka mikrossa.
Nuudelit on myös hyvä harjoitusruoka. Keitetään vesi, nuudelit riittävän syvään ja isoon kippoon, mausteet päälle ja se kiehuva vesi päälle. Annetaan muhia 4min. Seuraava askel: otetaan pakastimesta mieluisia pakastekasviksia ja laitetaan niitä kourallinen siihen kuivien nuudeleiden päälle, ja sitten vasta kaadetaan se kiehuva vesi. Seuraavaksi sinne sekaan voikin silputa lisäksi vaikka leikkelekinkkua, tai laittaa kourallisen katkarapuja, tai tonnikalaa. Jos on OIKEIN seikkailullisella päällä, niin kun niiden nuudeleiden päälle on kaatanut sitä kiehuvaa vettä, niin sitten siihen voi rikkoa vielä raa'an kananmunan ja sekoittaa sen siihen sekaan. Sitten onkin jo oikein monimutkainen nuudelikeitto hallussa!
Tortilla: lätty lautaselle, päälle jääkaapista mitä nyt sattuu löytymään, vaikka raejuustoa, pepperonisäilykettä, tonnikalaa ja tavallista juustoa viipaleina. Kääritään kasaan, tökätään hammastikku pitkämään kasassa ja laitetaan mikroon lämpiämään. Aloitetaan minuutilla, ja jos juusto ei ole sulaa, niin lisätään aikaa puoli minuuttia kerrallaan.
Noilla kolmella (munakokkeli, nuudelisoppa ja tortilla) näyttävät pärjäävän hyvin ne viikot, kun olen pois kotoa. Noiden jälkeen alkoi tulla jo oma-aloitteisuutta, mm. lämpimät voileivät paistinpannulla (paahtoleipää, siihen päälle haluamansa täytteet ja juustoa, toinen paahtoleipä päälle ja paistetaan pannulla, jossa on voita, painetaan välillä paistinlastalla. Käännetään ja paistetaan lisää, kunnes juusto on sulanut).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten vaikea on tehdä esim. paistettuja kanafileitä ja riisiä? Tai kasvissosekeittoa?
No riisin keitto ei ole mitään ruoanlaittamista tai kanafileen paistamisen tai joku sosekeitto. Ihan peruskauraa. Kunnon kokkaaminen on ihan toisella tasolla, jolla itse en vielä ole.
Mitä se kanapihvi ja riisi sitten on, jos ei ruokaa?
P.S. Lue ketjun otsikko huolella. Et nyt ihan hahmottanut, mikä tässä on aiheena.
Valmistapa se kanapihvi ihan alustal ähtien. Einesten lämmittäminen ei ole mitään ruoan tekemistä. ;)
Millä tavalla alusta lähtien? Ajattelitko, että rintafileen leikkaaminen kokonaisesta kanasta on jotenkin vaikeaa? Ja kuinka usein itse esim. valmistat voin alusta asti?
Fileepihvi on eri asia kuin kanapihvi. Kanapihvi on kuin jauhelihapihvi. Semmoinen einestekele.
Menehän ylikselle kaltaistesi joukkoon. Jos ei erota edes kokolihaa jauhelihasta, on hyvä pysytellä poissa aikuisten keskusteluista.
P.S. Kanasta se filekin leikataan :D
Kokolihapalanen kanasta ei tee siitä kanapihviä. En mene yhtään minnekkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeks mut miks tää ketju on tämmöstä ihme vänkäämistä? :D
Pennuilla ei ole taaskaan mitään tekemistä, kun ei ole koulua. Yrittävät täällä sitten leikkiä fiksumpaa kuin ovat.
Kanapihvi ei ole sama asia kuin kanan kokolihaviipale tai mikälie fileefantasia teillä on. Jos puhutaan kanapihvistä niin kanapihvi on kanasta jauhettu pihvim, jossa on muutakin seassa. Niitä saa kaupasta eineksinä tai sellaisia voi tehdä myös itse alusta lähtien kotona, elleivät aivot ole paskana kuten teillä on.
Vierailija kirjoitti:
Anteeks mut miks tää ketju on tämmöstä ihme vänkäämistä? :D
Täällä vängätään siitä kun joku kutsuu kanapihviksi kanasta irtileikattua palaa, vaikka kanapihvi on valmistettu jauhamalla se ensin ja sitten maustamalla ja leivittämällä se. KUTEN KANAPIHVIT VALMISTETAAN KATSOKAA VAIKKA GOOGLESTA MILTÄ KANAPIVHI NÄYTTÄÄ. Tekis mieli piestä hengiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä olen lapsia/teinejä opettanut ja rohkaissut tekemään itse ruokaa. Kun jonain päivinä (motivaatio hukassa) maidon kaataminen muroihinkin tuntuu olevan vaikeaa. Mikropitsan lämmitys on noina päivinä suorastaan michelin-tason suoritus.
Pastan keittäminen on itseasiassa aika hankalaa. Se jää joko liian al denteksi (eli raakaa) tai sitten se suorastaan jo sulaa sinne keitinveteen. Riisi on helpompaa. Perunat on tosi helppoja, jos jaksaa ne pestä edes. Sekin on joskus vaikeaa.
Munakokkeli on kohtalaisen helppo ruokalaji, jos vain malttaa olla siinä pannun vieressä koko ajan, eikä keksi yht'äkkiä lähteä antamaan kissalle ruokaa, yläkertaan.
Toi oikeastaan onkin se yksi suurimmista haasteista: alkuvaiheessa opetellessa siihen ruuanlaittoon pitää keskittyä ihan kokonaan. Ei voi tehdä muuta siinä samalla.
Opetellessa on hyvä käyttää esimerkiksi pakastekasviksia. Ne ovat melkein kypsiä/kypsiä, joten niiden kypsentämistä ei tarvitse odotella, riittää yleensä, että ne saa jollain tavalla kuumaksi. Vaikka mikrossa.
Nuudelit on myös hyvä harjoitusruoka. Keitetään vesi, nuudelit riittävän syvään ja isoon kippoon, mausteet päälle ja se kiehuva vesi päälle. Annetaan muhia 4min. Seuraava askel: otetaan pakastimesta mieluisia pakastekasviksia ja laitetaan niitä kourallinen siihen kuivien nuudeleiden päälle, ja sitten vasta kaadetaan se kiehuva vesi. Seuraavaksi sinne sekaan voikin silputa lisäksi vaikka leikkelekinkkua, tai laittaa kourallisen katkarapuja, tai tonnikalaa. Jos on OIKEIN seikkailullisella päällä, niin kun niiden nuudeleiden päälle on kaatanut sitä kiehuvaa vettä, niin sitten siihen voi rikkoa vielä raa'an kananmunan ja sekoittaa sen siihen sekaan. Sitten onkin jo oikein monimutkainen nuudelikeitto hallussa!
Tortilla: lätty lautaselle, päälle jääkaapista mitä nyt sattuu löytymään, vaikka raejuustoa, pepperonisäilykettä, tonnikalaa ja tavallista juustoa viipaleina. Kääritään kasaan, tökätään hammastikku pitkämään kasassa ja laitetaan mikroon lämpiämään. Aloitetaan minuutilla, ja jos juusto ei ole sulaa, niin lisätään aikaa puoli minuuttia kerrallaan.
Noilla kolmella (munakokkeli, nuudelisoppa ja tortilla) näyttävät pärjäävän hyvin ne viikot, kun olen pois kotoa. Noiden jälkeen alkoi tulla jo oma-aloitteisuutta, mm. lämpimät voileivät paistinpannulla (paahtoleipää, siihen päälle haluamansa täytteet ja juustoa, toinen paahtoleipä päälle ja paistetaan pannulla, jossa on voita, painetaan välillä paistinlastalla. Käännetään ja paistetaan lisää, kunnes juusto on sulanut).
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää. Kaikissa pastapakkauksissa lukee, montako minuuttia sitä pitää keittää. Teollisesti valmistetun kuivapastan laatu ei vaihtele, kypsennysaika on aina se sama. Kun vesi kiehuu täysillä, laitat kunnolla suolaa, ja pastan sekaan. Vettä pitää olla runsaasti. Jos kyseessä spagetti, niin painelet sitä alkuun veden alle. Pyöräytys ettei jää klimmppiin ja anna kehua ilman kantta pakkauksessa mainittu aika. Ei ovi mennä yli eikä ali.
Perunaa ja pastaa. Joskus ostan valmisruokaa (keitot, laatikot, pizzat...) ja välillä elelen ihan vaan välipalojen voimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeks mut miks tää ketju on tämmöstä ihme vänkäämistä? :D
Pennuilla ei ole taaskaan mitään tekemistä, kun ei ole koulua. Yrittävät täällä sitten leikkiä fiksumpaa kuin ovat.
Kanapihvi ei ole sama asia kuin kanan kokolihaviipale tai mikälie fileefantasia teillä on. Jos puhutaan kanapihvistä niin kanapihvi on kanasta jauhettu pihvim, jossa on muutakin seassa. Niitä saa kaupasta eineksinä tai sellaisia voi tehdä myös itse alusta lähtien kotona, elleivät aivot ole paskana kuten teillä on.
Broilerin osista käytetään vaikka mitä täysin keksaistuja nimiä. Siis valmistajat käyttävät. Minuuttipihvi, ohutleike, sisäfile... aivan hölynpölyä.
Broilerin rinnasta saa joko rintafileen (luuton) tai rintaleikkeen (luun kanssa), jaloista koiven ja reiden tai molemmat yhdessä eli koipireiden. Reisilihaa myydään myös luuttomana nimellä reisileike. Ja sitten on siiventyngät ja se on siinä.
Mitään pihveja ja sisäfileitä siinä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten vaikea on tehdä esim. paistettuja kanafileitä ja riisiä? Tai kasvissosekeittoa?
No riisin keitto ei ole mitään ruoanlaittamista tai kanafileen paistamisen tai joku sosekeitto. Ihan peruskauraa. Kunnon kokkaaminen on ihan toisella tasolla, jolla itse en vielä ole.
Mitä se kanapihvi ja riisi sitten on, jos ei ruokaa?
P.S. Lue ketjun otsikko huolella. Et nyt ihan hahmottanut, mikä tässä on aiheena.
No kyllä jokainen tuollaista ruokaa osaa tehdä. Minä en osaa tehdä kastikkeita tai paistaa pihviä medium miinus tai kypsentää pastan just al dente. Tuo on sitä ruonlaittoa minulle.
Sitten sinä et tiedä, mitä tarkoittaa ruuanlaitto. Ruokaa se on sosekeittokin ja sitä laitetaan siinä missä pihviäkin.
Ja kuka normaali ihminen ei osaisi tehdä sosekeittoa. Heittää vaan ainekset kattilaan, kypsentää ja soseuttaa ne. Ei tuo ole kunnon ruonlaittoa vaan ainesten sekoittamista keskenään.
No kaverini on ihan normaali perheenisä. Ei osaa kokata ja jokakerta makaronia keittäessään katsoon pussista keitto-ohjeet. Silti makaroni jää raa'aksi tai joskus palaa kattilaan kiinni. Jauhelihaa ei osaa paistaa itse.
On ihan työssäkäyvä matemaatikko eikä elämänhallinnassa ole ongelmia.
En ikinä söisi hänen tekemäänsä sosekeittoa kun nuo perusasiatkaan ei onnistu.
Olet siis väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön monipuolisesti erilaisia ruokia, emännän valmistamana.
M37
Puurot, lämppärit, perunaa keitettynä/ uunissa kypsennettynä pakastekasvisten kanssa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olen lapsia/teinejä opettanut ja rohkaissut tekemään itse ruokaa. Kun jonain päivinä (motivaatio hukassa) maidon kaataminen muroihinkin tuntuu olevan vaikeaa. Mikropitsan lämmitys on noina päivinä suorastaan michelin-tason suoritus.
Pastan keittäminen on itseasiassa aika hankalaa. Se jää joko liian al denteksi (eli raakaa) tai sitten se suorastaan jo sulaa sinne keitinveteen. Riisi on helpompaa. Perunat on tosi helppoja, jos jaksaa ne pestä edes. Sekin on joskus vaikeaa.
Munakokkeli on kohtalaisen helppo ruokalaji, jos vain malttaa olla siinä pannun vieressä koko ajan, eikä keksi yht'äkkiä lähteä antamaan kissalle ruokaa, yläkertaan.
Toi oikeastaan onkin se yksi suurimmista haasteista: alkuvaiheessa opetellessa siihen ruuanlaittoon pitää keskittyä ihan kokonaan. Ei voi tehdä muuta siinä samalla.
Opetellessa on hyvä käyttää esimerkiksi pakastekasviksia. Ne ovat melkein kypsiä/kypsiä, joten niiden kypsentämistä ei tarvitse odotella, riittää yleensä, että ne saa jollain tavalla kuumaksi. Vaikka mikrossa.
Nuudelit on myös hyvä harjoitusruoka. Keitetään vesi, nuudelit riittävän syvään ja isoon kippoon, mausteet päälle ja se kiehuva vesi päälle. Annetaan muhia 4min. Seuraava askel: otetaan pakastimesta mieluisia pakastekasviksia ja laitetaan niitä kourallinen siihen kuivien nuudeleiden päälle, ja sitten vasta kaadetaan se kiehuva vesi. Seuraavaksi sinne sekaan voikin silputa lisäksi vaikka leikkelekinkkua, tai laittaa kourallisen katkarapuja, tai tonnikalaa. Jos on OIKEIN seikkailullisella päällä, niin kun niiden nuudeleiden päälle on kaatanut sitä kiehuvaa vettä, niin sitten siihen voi rikkoa vielä raa'an kananmunan ja sekoittaa sen siihen sekaan. Sitten onkin jo oikein monimutkainen nuudelikeitto hallussa!
Tortilla: lätty lautaselle, päälle jääkaapista mitä nyt sattuu löytymään, vaikka raejuustoa, pepperonisäilykettä, tonnikalaa ja tavallista juustoa viipaleina. Kääritään kasaan, tökätään hammastikku pitkämään kasassa ja laitetaan mikroon lämpiämään. Aloitetaan minuutilla, ja jos juusto ei ole sulaa, niin lisätään aikaa puoli minuuttia kerrallaan.
Noilla kolmella (munakokkeli, nuudelisoppa ja tortilla) näyttävät pärjäävän hyvin ne viikot, kun olen pois kotoa. Noiden jälkeen alkoi tulla jo oma-aloitteisuutta, mm. lämpimät voileivät paistinpannulla (paahtoleipää, siihen päälle haluamansa täytteet ja juustoa, toinen paahtoleipä päälle ja paistetaan pannulla, jossa on voita, painetaan välillä paistinlastalla. Käännetään ja paistetaan lisää, kunnes juusto on sulanut).
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää. Kaikissa pastapakkauksissa lukee, montako minuuttia sitä pitää keittää. Teollisesti valmistetun kuivapastan laatu ei vaihtele, kypsennysaika on aina se sama. Kun vesi kiehuu täysillä, laitat kunnolla suolaa, ja pastan sekaan. Vettä pitää olla runsaasti. Jos kyseessä spagetti, niin painelet sitä alkuun veden alle. Pyöräytys ettei jää klimmppiin ja anna kehua ilman kantta pakkauksessa mainittu aika. Ei ovi mennä yli eikä ali.
Keittoaikaan vaikuttaa myös ne olosuhteet, joissa sitä pastaa on säilytetty ennen keittämistä. Keittoaikaan vaikuttaa - vaikka gurujen mukaan ei vaikutakaan - myös kerralla keitettävä pastamäärä. Harvalla on aina käytössään optimikokoinen kattila, johon saa optimimäärän vettä.
Ja nythän on pastankeitto-ohjeet menneet Italiassa uusiksi, pasta haudutetaan kypsäksi keittämisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen joka osaa lukea, osaa tehdä ruokaa. Ruuanlaitto ei perustasolla muuta kuin ohjeiden seuraamista.
No jostain kumman syystä ne ruuat joita teen maistuu ihan p askalta. Vaikka kuinka ohjetta lukisin.
Ei se pelkkä lukeminen riitäkään. Niitä ohjeita pitää myös noudattaa. Toki kaikki ruoka ei ole hyvää, vaikka miten tekisi ohjeen mukaan.
Ohjeet saattaa olla myös vähän ylimalkaisia.
Paista, kunnes xxxx on kypsää
Mausta suolalla ja pippurilla
Lisää tarvittaessa vettä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä olen lapsia/teinejä opettanut ja rohkaissut tekemään itse ruokaa. Kun jonain päivinä (motivaatio hukassa) maidon kaataminen muroihinkin tuntuu olevan vaikeaa. Mikropitsan lämmitys on noina päivinä suorastaan michelin-tason suoritus.
Pastan keittäminen on itseasiassa aika hankalaa. Se jää joko liian al denteksi (eli raakaa) tai sitten se suorastaan jo sulaa sinne keitinveteen. Riisi on helpompaa. Perunat on tosi helppoja, jos jaksaa ne pestä edes. Sekin on joskus vaikeaa.
Munakokkeli on kohtalaisen helppo ruokalaji, jos vain malttaa olla siinä pannun vieressä koko ajan, eikä keksi yht'äkkiä lähteä antamaan kissalle ruokaa, yläkertaan.
Toi oikeastaan onkin se yksi suurimmista haasteista: alkuvaiheessa opetellessa siihen ruuanlaittoon pitää keskittyä ihan kokonaan. Ei voi tehdä muuta siinä samalla.
Opetellessa on hyvä käyttää esimerkiksi pakastekasviksia. Ne ovat melkein kypsiä/kypsiä, joten niiden kypsentämistä ei tarvitse odotella, riittää yleensä, että ne saa jollain tavalla kuumaksi. Vaikka mikrossa.
Nuudelit on myös hyvä harjoitusruoka. Keitetään vesi, nuudelit riittävän syvään ja isoon kippoon, mausteet päälle ja se kiehuva vesi päälle. Annetaan muhia 4min. Seuraava askel: otetaan pakastimesta mieluisia pakastekasviksia ja laitetaan niitä kourallinen siihen kuivien nuudeleiden päälle, ja sitten vasta kaadetaan se kiehuva vesi. Seuraavaksi sinne sekaan voikin silputa lisäksi vaikka leikkelekinkkua, tai laittaa kourallisen katkarapuja, tai tonnikalaa. Jos on OIKEIN seikkailullisella päällä, niin kun niiden nuudeleiden päälle on kaatanut sitä kiehuvaa vettä, niin sitten siihen voi rikkoa vielä raa'an kananmunan ja sekoittaa sen siihen sekaan. Sitten onkin jo oikein monimutkainen nuudelikeitto hallussa!
Tortilla: lätty lautaselle, päälle jääkaapista mitä nyt sattuu löytymään, vaikka raejuustoa, pepperonisäilykettä, tonnikalaa ja tavallista juustoa viipaleina. Kääritään kasaan, tökätään hammastikku pitkämään kasassa ja laitetaan mikroon lämpiämään. Aloitetaan minuutilla, ja jos juusto ei ole sulaa, niin lisätään aikaa puoli minuuttia kerrallaan.
Noilla kolmella (munakokkeli, nuudelisoppa ja tortilla) näyttävät pärjäävän hyvin ne viikot, kun olen pois kotoa. Noiden jälkeen alkoi tulla jo oma-aloitteisuutta, mm. lämpimät voileivät paistinpannulla (paahtoleipää, siihen päälle haluamansa täytteet ja juustoa, toinen paahtoleipä päälle ja paistetaan pannulla, jossa on voita, painetaan välillä paistinlastalla. Käännetään ja paistetaan lisää, kunnes juusto on sulanut).
Tätä on kyllä vaikea ymmärtää. Kaikissa pastapakkauksissa lukee, montako minuuttia sitä pitää keittää. Teollisesti valmistetun kuivapastan laatu ei vaihtele, kypsennysaika on aina se sama. Kun vesi kiehuu täysillä, laitat kunnolla suolaa, ja pastan sekaan. Vettä pitää olla runsaasti. Jos kyseessä spagetti, niin painelet sitä alkuun veden alle. Pyöräytys ettei jää klimmppiin ja anna kehua ilman kantta pakkauksessa mainittu aika. Ei ovi mennä yli eikä ali.
Ei todellakaan ole sama! Jotain pirkka-pastaa kun keität 12 minuuttia, niin saat aikaiseksi pelkkää muhjua. Laadukas italialainen pasta kypsyy tuossa ajassa al denteksi.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Perunamuussia saa helposti tehtyä jauheesta. Paista kalapuikkoja kaveriksi.
Keitä vettä, mihin olet laittanut kasvislimikuution, lohko siihen muutama peruna, ei tartte kuoria, pari keittojuurespussia ja viipaloi sekaan lenkkiä tai siskonmakkaraa.
Milläpä viipaloit siskonmakkaraa kun se on löysää kuin Suomen nuoriso...?
Paahda pannulla porkkananpaloja, lisää ananasta, sekoita valmiiseen pastakastikkeeseen, hiukan kermaa halutessasi.
Menehän ylikselle kaltaistesi joukkoon. Jos ei erota edes kokolihaa jauhelihasta, on hyvä pysytellä poissa aikuisten keskusteluista.
P.S. Kanasta se filekin leikataan :D