Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Ai nytkö isä on ihan joka ikisellä ihmisellä?
Ilmeisesti nyt on kyse sitten biologisesta isyydestä.Mihin se juridisesti isätön = isätön - ja juridisesti isä = ei voi olla isätön -höpinä meni?
Et ole täällä kaksin kenenkään kanssa.
Tuohan vain osoittaa sen, miten ei ole olemassa yhtä ja oikeaa määritelmää. Yksi puhuu juridisesta ja toinen biologisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Ai nytkö isä on ihan joka ikisellä ihmisellä?
Ilmeisesti nyt on kyse sitten biologisesta isyydestä.Mihin se juridisesti isätön = isätön - ja juridisesti isä = ei voi olla isätön -höpinä meni?
Et ole täällä kaksin kenenkään kanssa.
Tuohan vain osoittaa sen, miten ei ole olemassa yhtä ja oikeaa määritelmää. Yksi puhuu juridisesta ja toinen biologisesta.
Ja kolmas sosiaalisesta isyydestä. Se että sut on siitetty, ei vielä tuo sulle virallista isää, tuo kaikilla on (biologinen)isä (sperman antaja)-horina on ihan samaa tasoa kuin ao aloitus. Suotta sitä nyt ottaa kovin tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Joo, halatkaa ja sopikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Ei se oikein taida toipumista edesauttaa myöskään, että jankuttaa miten kyseistä henkilöä ei ole olemassa.
Sinä ja isäsi ette ole yksi ihminen, olette kaksi erillistä ihmisiä. Voitte olla olemassa samalla pallolla koskaan tapaamatta toisianne, eikä teillä ole mitään velvollisuutta olla tekemisissä, mutta joka tapauksessa olette olemassa toisistanne riippumatta.
Eikö tämän pitäisi olla nimenomaan vapauttava ajatus? Se sisältää ajatuksen, etteivät elämänne ole yhteen sidotut.
-eri.
Olen isätön, joka on ollut koko elämänsä ilman isää. Hän on pelkkä etunimi.
Olen myös sanonut olevani isätön, isää ei ole jne. koko tämän ajan. En tiedä, onko tuo henkilö kuollut vai ei. Hyvin mahdollista että on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Ei se oikein taida toipumista edesauttaa myöskään, että jankuttaa miten kyseistä henkilöä ei ole olemassa.
Sinä ja isäsi ette ole yksi ihminen, olette kaksi erillistä ihmisiä. Voitte olla olemassa samalla pallolla koskaan tapaamatta toisianne, eikä teillä ole mitään velvollisuutta olla tekemisissä, mutta joka tapauksessa olette olemassa toisistanne riippumatta.
Eikö tämän pitäisi olla nimenomaan vapauttava ajatus? Se sisältää ajatuksen, etteivät elämänne ole yhteen sidotut.
-eri.
Ei kukaan ole jankuttanut mitään. Isätön voi olla myös ihan neutraalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Ei se oikein taida toipumista edesauttaa myöskään, että jankuttaa miten kyseistä henkilöä ei ole olemassa.
Sinä ja isäsi ette ole yksi ihminen, olette kaksi erillistä ihmisiä. Voitte olla olemassa samalla pallolla koskaan tapaamatta toisianne, eikä teillä ole mitään velvollisuutta olla tekemisissä, mutta joka tapauksessa olette olemassa toisistanne riippumatta.
Eikö tämän pitäisi olla nimenomaan vapauttava ajatus? Se sisältää ajatuksen, etteivät elämänne ole yhteen sidotut.
-eri.
Ei kukaan ole jankuttanut mitään. Isätön voi olla myös ihan neutraalisti.
Joo aivan, ei ole kukaan jankuttanut mitään tässä ketjussa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Ei se oikein taida toipumista edesauttaa myöskään, että jankuttaa miten kyseistä henkilöä ei ole olemassa.
Sinä ja isäsi ette ole yksi ihminen, olette kaksi erillistä ihmisiä. Voitte olla olemassa samalla pallolla koskaan tapaamatta toisianne, eikä teillä ole mitään velvollisuutta olla tekemisissä, mutta joka tapauksessa olette olemassa toisistanne riippumatta.
Eikö tämän pitäisi olla nimenomaan vapauttava ajatus? Se sisältää ajatuksen, etteivät elämänne ole yhteen sidotut.
-eri.
Ei kukaan ole jankuttanut mitään. Isätön voi olla myös ihan neutraalisti.
Joo aivan, ei ole kukaan jankuttanut mitään tässä ketjussa!
Ei ole kyse tästä ketjusta, vaan juuri tuosta tapauksesta.
Onko ihminen, jolla on huono koti koditon 🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Välirikko: Välien, suhteiden rikkoutuminen
Kaikkeen pitää ne tunteet ja kaikki sateenkaarin värit aina sotkea. Ilmeisesti jollain aina PMS päällä.
Olin ehkä 4-vuotias kun päätin, että en kutsu läheisiään pahoinpitelevää ja pelottavaa ihmistä isäksi. Sisarukseni teki samoin. Tämä ihminen ei sitten enää kuulunutkaan meidän elämään. Hän myös kuoli kun olin 7-vuotias.
Kun tehtiin ekaluokalla isänpäiväkortteja, kerroin että en halua tehdä korttia, koska minulla ei ole isää. Sain tehdä kortin papalle.
En ole koskaan ajatellut, että minusta tuli isätön vasta silloin 7-vuotiaana. Eikä kukaan muukaan ole ajatellut niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Välirikko: Välien, suhteiden rikkoutuminen
Kaikkeen pitää ne tunteet ja kaikki sateenkaarin värit aina sotkea. Ilmeisesti jollain aina PMS päällä.
Nyt on argumentointitaidot huipussaan.
Tai sitten argumentit loppu, kun pitää ottaa keskusteluun pms.
Hanki sinäkin vaikka sateenkaaren värinen yksisarvispehmo. Se voisi ilahduttaa sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen, jolla on huono koti koditon 🤔
Jos sinne ei voi mennä, niin kyllä. Jos kotoa joutuu pakenemaan esimerkiksi väkivaltaa eikä sinne voi mennä takaisin, on henkilö koditon. Ainakin siihen asti kun löytää uuden kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Ei, vaan teillä on välirikko. Sinulla on isä, mutta ette vaan ole nyt olleet tekemisissä keskenänne.
Kas kun ei riita tai erimielisyys, tai vaikka näkemyseroja.
Kaikki nuo mukaanlukien välirikko, ei ole mitään muuta kuin tilanteen vähättelyä.
Välirikko: Välien, suhteiden rikkoutuminen
Kaikkeen pitää ne tunteet ja kaikki sateenkaarin värit aina sotkea. Ilmeisesti jollain aina PMS päällä.
Nyt on argumentointitaidot huipussaan.
Tai sitten argumentit loppu, kun pitää ottaa keskusteluun pms.Hanki sinäkin vaikka sateenkaaren värinen yksisarvispehmo. Se voisi ilahduttaa sinuakin.
Eli ihan osuin oikeaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen, jolla on huono koti koditon 🤔
Jos sinne ei voi mennä, niin kyllä. Jos kotoa joutuu pakenemaan esimerkiksi väkivaltaa eikä sinne voi mennä takaisin, on henkilö koditon. Ainakin siihen asti kun löytää uuden kodin.
Joo, mitä väliä millään termeillä ja määritelmillä, ollaan kaikki mitä koetaan olevamme. Maailma on heti kivempi paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen, jolla on huono koti koditon 🤔
Jos sinne ei voi mennä, niin kyllä. Jos kotoa joutuu pakenemaan esimerkiksi väkivaltaa eikä sinne voi mennä takaisin, on henkilö koditon. Ainakin siihen asti kun löytää uuden kodin.
🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihminen, jolla on huono koti koditon 🤔
Jos sinne ei voi mennä, niin kyllä. Jos kotoa joutuu pakenemaan esimerkiksi väkivaltaa eikä sinne voi mennä takaisin, on henkilö koditon. Ainakin siihen asti kun löytää uuden kodin.
Ei ole.
Et ole täällä kaksin kenenkään kanssa.