Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
28.01.2023 |
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan siis sanoa olevani isätön, vaikka olen puolet lapsuudestani asunut isän kanssa, hän on ollut aina elämässäni, kutsun häntä isäksi ja näemme edelleen mahdollisimman usein?
Hänestähän ei kuitenkaan ole järjestelmissä mainintaa isänä.
Juu, saat, sitä sä virallisesti olet.
Miksi ihmeessä kuitenkaan niin sanoisin?
Siinäpä olisi kavereilla ihmettelemistä, jos muutama viikko sen jälkeen kun tulin viimeksi takaisin isän luota alkaisinkin sanoa olevani isätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Korjaus: siirtänyt pitäisi olla siittänyt
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin lapseni olivat virallisesti isättömiä, koska heidän isänsä kuoli ennen heidän syntymää. Heidät on kuitenkin adoptoitu nykyisen mieheni toimesta ja enää he ei ät ole isättömiä. Nykyinen isä on ollut heidän elämässä taaperoista asti, mutta kyllä he olivat isättömiä siitä huolimatta adoptioon asti. Tämä nyt on fakta vaikka ilman isähahmoa he ei ät ole koskaan olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan siis sanoa olevani isätön, vaikka olen puolet lapsuudestani asunut isän kanssa, hän on ollut aina elämässäni, kutsun häntä isäksi ja näemme edelleen mahdollisimman usein?
Hänestähän ei kuitenkaan ole järjestelmissä mainintaa isänä.
Juu, saat, sitä sä virallisesti olet.
Miksi ihmeessä kuitenkaan niin sanoisin?
Siinäpä olisi kavereilla ihmettelemistä, jos muutama viikko sen jälkeen kun tulin viimeksi takaisin isän luota alkaisinkin sanoa olevani isätön.
Et tietenkään sanoisi eikä kukaan sun kohdalla aloituksen mukaista ihmettelyä harrastaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti siinä ärsyttää se, että puhutaan asioista väärillä nimillä. Isättömällä ei ole isää, ap:llä on ollut huono isä. Sama kun sanotaan, että ai kauheeta kun oon taas sotaleskenä, kun äijä on viikon kertaamassa.
Se vääryyshän on ihan sen kuulijan omassa päässä.
Mikä tarve kuulijalla olisi vähätellä toisen isättömyyttä väittämällä, että ei toinen ole isätön, vaan sillä on vaan huono isä? Miten toisen isättömyys liittyy kuulijaan?
Sanoilla nyt kuitenkin on olemassa merkityksensä.
Niinhän niillä onkin.
Isätön tarkoittaa vailla isää olevaa.
Se ei siis tarkoita vain ja ainoastaan sitä, että esimerkiksi henkilö jonka biologinen isä olisi kuollut, voisi ainoastaan olla isätön.No ei niin tarkoitakaan, mutta se ei pidä sisällään sosiaalista isättömyyttä, joka on syntynyt välirikosta.
Vailla on synonyymi ilman-sanalle. Henkilö on saattanut kasvaa ilman isähahmoa, mutta hänellä on edelleen isä niissä tapauksissa, joissa isyys on henkilöllä x ja hänet olisi mahdollista tavata. Isä on silloin poissa elämästä, lapsi ei ole ilman isää.
Mutta kuten monta kertaa sanottu, saahan sitä sanoa olevansa isätön, ihan kuka vaan. Sä saat sanoa olevasi koditonkin vaikka sulla on asunto ja sä vaan nukut ulkona, mutta koditon on synonyymi sille että sitä kotia ei ole (kotia vailla).
Eihän sitä vailla/ilman isää ole missään noin määritelty. Tuo on ainoastaan sinun omaa tulkintaasi.
Valitettavasti sinä et voi määritellä muista ihmisistä sitä, kuka on vailla/ilman isää, vaikka miten haluaisit tai kokisit siihen tarvetta, tai uskoisit oman tulkintasi olevan se oikea.
Kyllä se kuule on juuri noin. Sinä tulet isäsi perimään ja sun virallisissa papereissa se isän nimi lukee, ei isötön vaikka kuinka sulla olisi tunne isättömyydestä.
Et tainnut löytää määritelmää?
Asia ei muutu mihinkään, vaikka kuinka toitottaisit ja jankkaisit sen olevan juuri noin sinun ymmärtämälläsi tavalla.
Kukaan ei ole kiistänyt, mitä virallisissa papereissa lukee. Kaikilla tosin ei lue sielläkään.Ei periminen ole mitenkään pakollista. Koko homman voi skipata ja myös kieltäytyä perinnöstä.
Vaikka sä kieltäydyt perinnöstä, olet rintaperillinen. Vänkäätkö sä muita virallisia termejä vastaan?
Sinä täällä vänkäät.
Juridinen isättömyys ei ole yhtä kuin isättömyys.On, nimenomaan on. Jos joku sua tunnustamatta lapsenaan pitää, senkus pitää ja sä saat sanoa häntä isäksi, mutta hänellä ei ole mitään juridisia velvollisuuksia sua kohtaan ja sä olet silti juridisesti isätön. Isätön termiä käytetään virallisesti vain ja ainoastaan näissä tilanteissa.
Vain ja ainoastaan juridisesta näkökulmasta.
Siitähän tässä ei ollut kyse.
No juuri siitä on kyse! Virallinen isättömyyden määritelmä on juurikin tuo. Tilastoon isättömistä ei tule sun sosiaalinen isättömyys.
Tilastot ei olekaan yhtä kuin elämä. Siksi tilastoissa huomioidaan myös tilastoihin vaikuttavat virheet.
Kun ouhutaan virallisesta määritelmästä, se ei pidä sisällään elämänkirjoa. Kerro mikä virhemarginaali on isättömyystilastossa? Mistä se syntyy?
Koska suurimmalla osalla isyys on joka osin selvä ja myös juridisesti yksiselitteinen, on tietysti järkevää koota tilastot niistä tiedoista.
Kaikista asioista ei kuitenkaan ole olemassa tilastotietoa. Esimerkiksi perheet, missä isyydentunnustus on jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Tällöin lapsi on juridisesti isätön, vaikka hän eläisi biologisen isänsä kanssa tai muuten olisi tekemisissä tämän kanssa. Tällainen lapsi on vain ja ainoastaan juridisesta näkökulmasta isätön, ja senkin voisi muuttaa joitamalla isyydentunnustuksen kuntoon.
Tilastot tehdään aina siitä materiaalista, mitä on saatavilla. Siksi tilastot ei koskaan ole täysin kattavia.
Niin, tilastot on virallisia, tilastolla, jossa on vähän sinnepäin ja mutta ehkä sittenkin asioita, ei ole virallisia tilastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Se on virallisesti ihan yksiselitteinen termi. Puhekielessä sitä käytetään laveammin ja saa käyttääkin, mutta se on se vastaus esitettyyn kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Mikä tarve sinulla on määrittää sitä miten muut puhuu?
Miksi sinulle on niin tärkeää, että joku alkaisi kuvailla miten isä oli välinpitämätön, kylmä, tunteeton, etäinen tms., sen sijaan että sanoisi olevansa isätön? Noinko sinä kertoisit itse?
Eihän tuollaisessa liibalaaba-kuvailussa ole mitään järkeä varsinkaan, kun muut eivät edes tunne tätä henkilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Se on virallisesti ihan yksiselitteinen termi. Puhekielessä sitä käytetään laveammin ja saa käyttääkin, mutta se on se vastaus esitettyyn kysymykseen.
Mikä ongelma tässä sitten on?
Yleensä kaverien ja muiden ihmisten kesken käytetäänkin puhekieltä ja puhutaan isyydestä ennen kaikkea sosiaalisena käsitteenä, ei juridisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Se on virallisesti ihan yksiselitteinen termi. Puhekielessä sitä käytetään laveammin ja saa käyttääkin, mutta se on se vastaus esitettyyn kysymykseen.
Mikä ongelma tässä sitten on?
Yleensä kaverien ja muiden ihmisten kesken käytetäänkin puhekieltä ja puhutaan isyydestä ennen kaikkea sosiaalisena käsitteenä, ei juridisena.
Kuka sanoi että se on ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Se on virallisesti ihan yksiselitteinen termi. Puhekielessä sitä käytetään laveammin ja saa käyttääkin, mutta se on se vastaus esitettyyn kysymykseen.
Ei ole. Tiedät sen itsekin, ehkä.
Yrität nyt vaan sotkea sen edelleen siihen juridiseen isyyteen, mikä on ehkä sinun mielestäsi ainoa merkittävä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Joo, tämähän varmasti helpottaa kommunikointia, kun alkaa kertoa tällaista jossain kahvihuoneessa sen sijaan että sanoisi, että isää ei ole.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Sinusta minä uhriudun, kun sanon olevani isätön sen sijaan että alkaisin jotenkin kaunistella tilannetta siitä henkilöstä, joka käytti hyväkseen minua ja sisaruksiani kun olimme lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Ai nytkö isä on ihan joka ikisellä ihmisellä?
Ilmeisesti nyt on kyse sitten biologisesta isyydestä.
Mihin se juridisesti isätön = isätön - ja juridisesti isä = ei voi olla isätön -höpinä meni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi sanoa, että isäsi ei ollut elämässäsi kauaa, eikä sekään aika ollut hyvää? Että et koe isääsi lainkaan läheiseksi, koska hän oli todella huono/ikävä/kelvoton tms. isä.
Miksi sanot että sinulla ei ole isää, kun se ei tosiasiallisesti pidä paikkaansa?
Noin sanoen luot väärän olettaman, johon vastaanottajan täytyy tavallaan ottaa kantaa. Ehkä he eivät halua ottaa siihen kantaa. Se on sinun asiasi.
Miksi sanoisin noin, kun en koe kyseistä ihmistä isäksi lainkaan?
En ole edes käyttänyt sanaa isä sen jälkeen kun olin pieni.Minulla ei ole ollut isää, se on faktaa.
Sulla on nyt liikaa olettamuksia pelissä. Sun mielestä jonkun isä on se rakastava ja osallistuva malli-isä. Ei se niin mene. Isä on ihan joka ikisellä ihmisellä.
Isiä on hyvin erilaisia. Isä on se jonka siittiöstä raskaus alkoi. Joissain tapauksissa isiä on kaksi: se siirtänyt isä ja se mies, joka eli lapsen kanssa isän roolissa. Hänkin on isä mutta se ei poispyyhi biologisen isän isyyttä.
Sulla on ollut isä, ilmeisen kylmä ja välinpitämätön isä. Ei semmoinen isä kuin oisit halunnut. Mutta et sinä isätön ole ja tiedät sen itsekin, kunhan nyt uhriudut kun se muotia on.
Jos oikeasti haluaisit korjata tuon viestinnällisen mokasi joka aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa muihin, sun kannattaisi puhua isästäsi miehenä, joka ei osannut olla sulle sellainen isä jonka oisit halunnut ja tarvinnut.
Susta siis tuntuu *niin kuin* sulla ei ois isää. Sulla on se silti. Muuten sua ei olisi vaan olisi sekin munasolu valunut kuukautisvuotona äidistäsi ulos.
Joo, tämähän varmasti helpottaa kommunikointia, kun alkaa kertoa tällaista jossain kahvihuoneessa sen sijaan että sanoisi, että isää ei ole.
:D
Kuvittelin jo itseni kahvilla pulla pysähtyneenä puolimatkalla suuhun ja hämmentyneellä ilmeellä tuijottamaan tuollaista selittävää ja vilkuilemaan muita huoneessa olevia miettien, miten pääsee pois tällaisesta tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä halutaan yliyksinkertaistaa isättömyys väittämällä, että isättömyys voisi olla vain sitä että ei ole juridisesti isää?
Esimerkiksi tuo, että ihminen jonka elämässä isää ei ole ollut millään tavalla paitsi nimi jossain ei olisi isätön, mutta sitten ihminen jonka on ollut isä koko ajan voisikin ihan hyvin kutsua itseään isättömäksi. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
No siksi että aloitus koskee sitä miksi jotkut sanoo ettet sä ole isätön. Vastaus on se että on olemassa virallinen termi isätön ja jos joku sanoo olevansa isätön ja se on töysin ristiriidassa siihen mitä se virallisesti tarkoittaa, joku saattaa siitä huomauttaa. Kukasn ei sano olevansa isätön jos elämässä on isä (vaikka virallisesti hön sitä olisikin).
Jos kerran juridiikka määräisi kaiken, miksi olisi ok, että juridisesti isätön saisi sanoa että hänellä on isä vaikkei juridisesti ole? Mutta juridesti rekisteri-isällinen ei saisi sanoa olevansa isätön?
Termi isätön tarkoittaa vailla isää olevaa. Sitä ei ole määritelty tiukemmin, joten siinä on tulkinnanvaraa. Siinä ei siis millään tavalla määritellä edes, tarkoitetaanko siinä juridista vai sosiaalista isyyttä, vai ehkä biologista.
Siksi isätön on ennen kaikkea tulkinnanvarainen termi.
Se on virallisesti ihan yksiselitteinen termi. Puhekielessä sitä käytetään laveammin ja saa käyttääkin, mutta se on se vastaus esitettyyn kysymykseen.
Ei ole. Tiedät sen itsekin, ehkä.
Yrität nyt vaan sotkea sen edelleen siihen juridiseen isyyteen, mikä on ehkä sinun mielestäsi ainoa merkittävä asia.
Ei tähän liity minkäänlaista sotkemista, arvokysymystä tai oikeaa ja väärää.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se on ihan yksiselitteinen, mutta kun puhutaan isättömyydestä synonyymina isättä kasvamisen kanssa, menee vänkäämiseksi.