Muistatteko kun baareissa sai polttaa sisällä ?
Vaikka en polta, yölläk kotiin tullessa kaikki vaatteet kylppärin lattialle ja suihkuun. Vaikka pesit hiukset yöllä, aamulla ne haisi silti.
Ja aamulla piti laittaa ne vaatteet pesuun, mikä dunkkis nousi siitä läjästä, yööh
Kommentit (75)
Mulla alkoi paniikkikohtaukset ja yleinen ahdistus kun tupakointia alettiin poistaa ja kieltää aikoinaan. Poltan vieläkin, mutta ei ole niin hyvä olla kun ei voi pistää tupakiksi jos odottelee kaupan jonossa tai muuten.
Tosi monet kärsii ahdistuksesta ja tupakointi oli se keino millä sai tekemistä ja kohtausta ei tullutkaan.
Tupakka on lääke!
Ennen oli paremmin. Kun istuit pankissa ja odottelit päästä puheelle pankinjohtajan kanssa suuren lainan takia, niin odotellessa pistit tupakiksi. Se rentoutti. Nykyään sää änkytät ja täriset kuin tärypora. Tupakka huulellle ja juttelemaan naiselle. Se oli sen ajan tapa. Ei jännittänyt jutella ja käydä päälle kadulla tupakka suun pielessä.
Ei nykyään ihmiset uskalla kun eivät enää polta. Tupakointi tekee ihmisistä rohkeampia.
Muistan kuinka lukiossa aikoinaan sai poltella tupakkaa oppitunnilla ja opettajakin poltti. Se oli osoitus älykkyydestä.
Me kaikki poltimme ja keskustelimme akateemiseen sävyyn. Jokaisella oli tuhkakuppikin mukana. Se oli aikaa kun maailmaan luotiin uutta ja rohkeaa. Ennen oli hyvä tehdä tuttavuuttakin poikien kanssa. Meni vain pojan luo ja kysyi onko tupakkia ja sitten sai ja molemmat lopulta sai. Nykyään nuorilla on vaikeaa ja ahdistavaa olla ilman tupakkia.
Ja nyt saattohoidan noita sankareita loppuun saakka. Terv. Hoitaja
Muistan kyllä nuo ajat. Asuin maalla ja olin kuskina useallakin baarireissulla kaupungilla. Aamulla oli karmea krapula, vaikka koko illan lipitin pelkkää vettä.
Puolison sisko oli ketjupolttaja. Oli tosi kiva käydä syömässä yhdessä, kun hän alkoi sauhuta aina ennen kuin me muut saatiin syötyä.En kaipaa niitä aikoja.
Ainakin 70-luvulla sai polttaa töissäkin. Aina oli savua avokonttorissa. Hyvä, kun loppui.
Vierailija kirjoitti:
Oikein hyvin muistan kun en ole juurikaan sen ajan jälkeen käynyt baareissa taikka yökerhoissa. Viimeisiä kertoja joskus 2007 ja silloin oli jossai niitä tupakkakoppeja. Hatarat muistot niistä koska olin jo itse lopettanut tupakoinnin. Ihan normaalina sitä baareissa tupakointia pidettiin. Ravintoloissa oli erikseen pöytiä tupakoitsijoille tai päinvastoin, en muista kumpaa oli enemmän. Risteilylaivoillakin poltettiin käytävillä, tosin taisi olla joku kyltillä merkattu paikka siihen. Vielä 2000 luvun alussa rakennettiin paikkoja johon erikseen tuli tupakkatila. Ne lienee joka paikasta purettu aikaa sitten. Tuntuu, ettei noista joista niin paljon ole aikaa ja kaikki melko nuoretkin ihmiset ovan sen ajan eläneet, mutta taitaa siitä sitten olla aika paljon aikaa. Itse elän ihan samanlaista elämää nyt reilu nelikymppisenä kuin 10v sitten (en käy baareissa) joten ajankulu on melko hähmäistä.
Joo tuo ravintolan jako tupakoivien ja savuttomien pöytiin olikin tosi kiva ja järkevä vaihe. Arvaa kummassa istuttiin, jos porukassa oli edes yksi tupakoitsija? Toinen puoli ravintolasta aina ihan tyhjänä.
Olihan se meno kaikkiaan mahtavaa,oli naiset ja miehet ,ei itketty joka asiasta,eri asenteella liikkeellä silloin
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt saattohoidan noita sankareita loppuun saakka. Terv. Hoitaja
Onko joku jäänyt tänne dallaileen,poltti tai ei.Kaikki viimein kuopataan.
Se tunne kun nojaat kadulla liikennevaloihin ja toinen käsi taskussa ja toinen hapuilee rintataskusta askia. Ehei.
Pinsettiotteella sujahtaa sormien väliin yksi puikelo. Samaan aikaan taskussa ollut käsi lähestyy puikeloa sytyttimen kanssa ja naks. Se naksahdus sytkärissä pysäyttää ajan.
Autot pysähtyy ympärillä. Taustalla seisoo varjoja. Siinä olet vain sinä ja malboro-savuke. Ja nautit hetkestäsi.
Sitten kaikki käynnistyy jälleen.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka lukiossa aikoinaan sai poltella tupakkaa oppitunnilla ja opettajakin poltti. Se oli osoitus älykkyydestä.
Me kaikki poltimme ja keskustelimme akateemiseen sävyyn. Jokaisella oli tuhkakuppikin mukana. Se oli aikaa kun maailmaan luotiin uutta ja rohkeaa. Ennen oli hyvä tehdä tuttavuuttakin poikien kanssa. Meni vain pojan luo ja kysyi onko tupakkia ja sitten sai ja molemmat lopulta sai. Nykyään nuorilla on vaikeaa ja ahdistavaa olla ilman tupakkia.
Ja te tukehdutte hengiltä keuhkoahtaumataudin kourissa. Loppuu se tupakointikin, kun muuten ei saa lääkehappea.
Hauskaa matkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus sai polttaa lentokoneissakin 🤮
No mut sentään tuolloin varattiin erikseen jotkut rivit tupakoiville. Kuvitelkaa, joku röökaisi vieruspenkillä tai kummatkin kummallakin puolella.
Ketjupolttajatkin varasi paikat tupakoimattomien puolelta ja kävivät vartin välein takana tupakalla. Kerran hermostuin pahalle haisevalle miehelle ja kysyin, miksei hän ottanut paikkaa sieltä. Mies selitti, että sitten hän olisi joutunut istumaan koko ajan tupakansavussa. Olisi pitänyt oksentaa ukon päälle, kun se löyhkä oksetti.
Baarissa kiersi lasien kerääjien lisäksi joku työntekijä kulho kainalossa tyhjentelemässä tuhkakuppeja pöydiltä siihen kulhoon.
Siihen aikaan lattioilla oli valtavasti lasinsiruja ja kaatuneita juomia. Aina vähän väliä kuului metelin läpi "poks", kun taas yksi drinkkilasi iskeytyi lattiaan.
Nykymeno on huomattavan paljon siistimpää. Ehkä baarissa käyminen on niin paljon kalliimpaa kuin "ennen vanhaan", että juomistakin pidetään parempi huoli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka lukiossa aikoinaan sai poltella tupakkaa oppitunnilla ja opettajakin poltti. Se oli osoitus älykkyydestä.
Me kaikki poltimme ja keskustelimme akateemiseen sävyyn. Jokaisella oli tuhkakuppikin mukana. Se oli aikaa kun maailmaan luotiin uutta ja rohkeaa. Ennen oli hyvä tehdä tuttavuuttakin poikien kanssa. Meni vain pojan luo ja kysyi onko tupakkia ja sitten sai ja molemmat lopulta sai. Nykyään nuorilla on vaikeaa ja ahdistavaa olla ilman tupakkia.
Ja te tukehdutte hengiltä keuhkoahtaumataudin kourissa. Loppuu se tupakointikin, kun muuten ei saa lääkehappea.
Vaikka niin, mutta ei sentään koskaan ole noin vihan täyteläisen katkerainen muita kohtaan kuin sinä olet. En tiedä miksi et edes yritä peitellä sitä. Luonteesi paistaa viestistä läpi kuin ainainen pahuus. Mieluummin lääkehappi ja tukehtuminen kuin tukehtua henkisesti pahuuteen ja hukkua siihen sinun lailla. Kamala kohtalo sinulla.
Mulla yksi tuttu joka yhä polttaa. Oksettava tapa. Tuo sen hajun mukanaan. Polttaa autossakin.