Mitä tekisit, jos saisit lainat maksettua esim. nelikymppisenä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Omakotitalo kehyskunnassa. Noin 350 000.

Meillä myös ok-talo, noin 280 000.

120 000, kaksio keskikokoisessa kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Ja kiinnostaa myös, onko lapsia? Meillä 2 lasta ja vielä olis jäljellä 138k asuntolainaa.. Olemme vähän yli nelikymppisiä ja ok-talo rakennettu 2011. Välillä on ollut pakko ottaa lyhennysvapaatakin kun olen ollut hetken työttömänä/opiskellut. Houkuttelisi kyllä myydä talo ja muuttaa halvempaan/vuokralle, naapurista myytiin hetki sitten vastaava talo hintaan 315 000.

Jos saisimme lainat maksettua niin matkustelisin enemmän ja hankkisin pari koiraa lisää.

Minäkään en ole eläessäni lainaa ottanut, lukuun ottamatta pientä opintolainaa jonka maksoin nopeasti pois. Olen siis aina pystynyt tekemään about mitä mieleen juolahtaa. Enimmäkseen oon matkustellut kotimaassa. Nuorisolle muistuttaisin että omistusasunto ei ole ainoa mahdollinen sijoituskohde, se on joillekin päähänpinttymä, mutta eläkää omaa elämäänne. Se voi olla hyvä idea mutta monen elämä on mennyt velkavankeuden seurauksena ihan persiilleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole eläessäni lainaa ottanut, lukuun ottamatta pientä opintolainaa jonka maksoin nopeasti pois. Olen siis aina pystynyt tekemään about mitä mieleen juolahtaa. Enimmäkseen oon matkustellut kotimaassa. Nuorisolle muistuttaisin että omistusasunto ei ole ainoa mahdollinen sijoituskohde, se on joillekin päähänpinttymä, mutta eläkää omaa elämäänne. Se voi olla hyvä idea mutta monen elämä on mennyt velkavankeuden seurauksena ihan persiilleenkin.

Maksan tästä asunnosta vastiketta 400€/kk. Jos asuisin tässä vuokralla, maksaisin 2000€/kk. Aika hyvin olisi sijoitusten pitänyt mennä nappiin, että olisin voitolla vuokralla asuen. 

Minusta tuo on kannattava skenaario ainoastaan jossain muuttotappioalueella, jossa asuntojen hinnat laskevat, eikä kauppa välttämättä käy laisinkaan.

Asunto tuli maksettua 38 vuotiaana ja kaksi ensimmäistä vuotta meni käyttäen rahaa. Sitten aloin laittamaan rahaa osakkeisiin, saman summan kuukausittain joka meni lainaan. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin osingot kattavat asunnon vastikkeet.

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole eläessäni lainaa ottanut, lukuun ottamatta pientä opintolainaa jonka maksoin nopeasti pois. Olen siis aina pystynyt tekemään about mitä mieleen juolahtaa. Enimmäkseen oon matkustellut kotimaassa. Nuorisolle muistuttaisin että omistusasunto ei ole ainoa mahdollinen sijoituskohde, se on joillekin päähänpinttymä, mutta eläkää omaa elämäänne. Se voi olla hyvä idea mutta monen elämä on mennyt velkavankeuden seurauksena ihan persiilleenkin.

Maksan tästä asunnosta vastiketta 400€/kk. Jos asuisin tässä vuokralla, maksaisin 2000€/kk. Aika hyvin olisi sijoitusten pitänyt mennä nappiin, että olisin voitolla vuokralla asuen. 

Minusta tuo on kannattava skenaario ainoastaan jossain muuttotappioalueella, jossa asuntojen hinnat laskevat, eikä kauppa välttämättä käy laisinkaan.

Ei ole pakko asua 2k vuokrakämpässä. Olen aina asunut aika edullisissa asunnoissa. Mutta toki jos tuollaisen kämpän tarvitsee, niin paras kai se on omistaa. Ehkä. Kukin tyylillään.

Olen maksanut asuntoni jo. En minä pienipalkkaisena sitä lyhentänytkään kuin n.300€/kk, eli ei mulla siihen niin kauheasti mennyt että ero olisi mitenkään kovin huomattava. Perinnöllä maksoin viimeiset muutaman kymppitonnin pois. Edelleen olen pienipalkkainen, vaikka ei enää tarvitse lainaa maksaa. Ja kaikki hinnatkin nousseet niin älyttömästi että ei missään tunnu tämä velattomuus. Autokin tarttis uusia, että taas joutuu ottamaan velkaa.

Uutta lainaa.

Ei ole lainaa, pian 40v. En ehkä näe tämän kysymyksen pointtia omalla kohdallani koska nettopalkka tulee aina käyttöön ilman lyhennyksiä. Eli ei sikäli syytä juhlaan koska sama meno jatkuu...

Varmasti saankin. Mutta minulla on niin pieni laina, ettei se 400 euroa kuukaudessa käyttöön niin hurjasti lisää ole. Varmaan tutustun vihdoin siihen sijoittamiseen.

Saatiin maksettua kun oltiin 35 ja 36, 8 v sitten. Välittömästi työnteko väheni, ja sen jälkeen kun lapsi lähti kotoa, väheni vielä paljon lisää. Toinen on nyt kokonaan ja toinen puoliksi ulkona pyörästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Ja kiinnostaa myös, onko lapsia? Meillä 2 lasta ja vielä olis jäljellä 138k asuntolainaa.. Olemme vähän yli nelikymppisiä ja ok-talo rakennettu 2011. Välillä on ollut pakko ottaa lyhennysvapaatakin kun olen ollut hetken työttömänä/opiskellut. Houkuttelisi kyllä myydä talo ja muuttaa halvempaan/vuokralle, naapurista myytiin hetki sitten vastaava talo hintaan 315 000.

Jos saisimme lainat maksettua niin matkustelisin enemmän ja hankkisin pari koiraa lisää.

Kyllähän se niin on että ei ihminen tarvitse paljon tilaa, ellei ole joku ahtaan paikan kammo. Tila aiheuttaa vain sitä, että tulee maksettua turhista neliöistä ja kerättyä niihin turhaa tavaraa. Esimerkiksi itse juuri tyhjensin äitini talon hänen kuoltuaan ja ihan turhaa roinaa se lopulta oli täynnä. Mutta hän valitteli ettei voi muuttaa pienempään kun on niin paljon tavaraa. Siis ihan roskiin menevää oli lähes kaikki, osa meni kierrätykseen, mutta mitään oikeasti arvokasta siellä ei ollut. Ymmärrän jos on jotkut kalliit tyylihuonekalut ja arvoesineitä ettei niiden kanssa ihan helpolla mahdu johonkin yksiöön. Äitini kaiketi ei tunnearvon takia kyennyt luopumaan tavaroista ja se oli se todellinen syy.

Vierailija kirjoitti:

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ole eläessäni lainaa ottanut, lukuun ottamatta pientä opintolainaa jonka maksoin nopeasti pois. Olen siis aina pystynyt tekemään about mitä mieleen juolahtaa. Enimmäkseen oon matkustellut kotimaassa. Nuorisolle muistuttaisin että omistusasunto ei ole ainoa mahdollinen sijoituskohde, se on joillekin päähänpinttymä, mutta eläkää omaa elämäänne. Se voi olla hyvä idea mutta monen elämä on mennyt velkavankeuden seurauksena ihan persiilleenkin.

Maksan tästä asunnosta vastiketta 400€/kk. Jos asuisin tässä vuokralla, maksaisin 2000€/kk. Aika hyvin olisi sijoitusten pitänyt mennä nappiin, että olisin voitolla vuokralla asuen. 

Minusta tuo on kannattava skenaario ainoastaan jossain muuttotappioalueella, jossa asuntojen hinnat laskevat, eikä kauppa välttämättä käy laisinkaan.

Ei ole pakko asua 2k vuokrakämpässä. Olen aina asunut aika edullisissa asunnoissa. Mutta toki jos tuollaisen kämpän tarvitsee, niin paras kai se on omistaa. Ehkä. Kukin tyylillään.

Ei ole, mutta tämän arvo nousee huomattavasti enemmän kuin pienemmän ja halvemman. Sikäli kyse ei ole vain asumisesta vaan myös asunnon arvosta. Vai onko sinulla joku idea, miksi kannattaisi muuttaa halvempaan?

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Vähän päälle 80 tuhatta tämä pieni kerrostalokämppä silloin uudiskohteena maksoi. Eikä ole lapsia.

Ostettiin hieno auto, rahaa jäi enemmän sijoituksiin.

Olisin varmaan velaton 130 000 kaksiossa, mutta mieluummin maksan lisää asuntolainaa. Vaihdan sitten velattomaan eläkkeelle jäädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Ja kiinnostaa myös, onko lapsia? Meillä 2 lasta ja vielä olis jäljellä 138k asuntolainaa.. Olemme vähän yli nelikymppisiä ja ok-talo rakennettu 2011. Välillä on ollut pakko ottaa lyhennysvapaatakin kun olen ollut hetken työttömänä/opiskellut. Houkuttelisi kyllä myydä talo ja muuttaa halvempaan/vuokralle, naapurista myytiin hetki sitten vastaava talo hintaan 315 000.

Jos saisimme lainat maksettua niin matkustelisin enemmän ja hankkisin pari koiraa lisää.

Kyllähän se niin on että ei ihminen tarvitse paljon tilaa, ellei ole joku ahtaan paikan kammo. Tila aiheuttaa vain sitä, että tulee maksettua turhista neliöistä ja kerättyä niihin turhaa tavaraa. Esimerkiksi itse juuri tyhjensin äitini talon hänen kuoltuaan ja ihan turhaa roinaa se lopulta oli täynnä. Mutta hän valitteli ettei voi muuttaa pienempään kun on niin paljon tavaraa. Siis ihan roskiin menevää oli lähes kaikki, osa meni kierrätykseen, mutta mitään oikeasti arvokasta siellä ei ollut. Ymmärrän jos on jotkut kalliit tyylihuonekalut ja arvoesineitä ettei niiden kanssa ihan helpolla mahdu johonkin yksiöön. Äitini kaiketi ei tunnearvon takia kyennyt luopumaan tavaroista ja se oli se todellinen syy.

Harva kuitenkaan haluaa muuttaa pienempään moneskaaan syystä. Muistan, kun äitini isä kuoli. Ei mummo halunnut kotoaan mihinkään lähteä ja sekä omista, että ukin tavaroista tuli entistäkin rakkaampia. 

Sitten kun mummokin kuoli, niin lähdin äitini avuksi tyhjentämään sitä omakotitaloa. Minä kannoin tavaraa roskalavalle ja äitini kyyneleet silmissä kantoi tavaraa toiseen suuntaan. Kun kysyin, että mihin hän aikoo sen kaiken varastoida, niin kuulemma minun ja sisareni asuntoon.

Piensijoittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä hintaisia asuntoja teillä on, jotka olette lainanne maksaneet?

Ja kiinnostaa myös, onko lapsia? Meillä 2 lasta ja vielä olis jäljellä 138k asuntolainaa.. Olemme vähän yli nelikymppisiä ja ok-talo rakennettu 2011. Välillä on ollut pakko ottaa lyhennysvapaatakin kun olen ollut hetken työttömänä/opiskellut. Houkuttelisi kyllä myydä talo ja muuttaa halvempaan/vuokralle, naapurista myytiin hetki sitten vastaava talo hintaan 315 000.

Jos saisimme lainat maksettua niin matkustelisin enemmän ja hankkisin pari koiraa lisää.

Kyllähän se niin on että ei ihminen tarvitse paljon tilaa, ellei ole joku ahtaan paikan kammo. Tila aiheuttaa vain sitä, että tulee maksettua turhista neliöistä ja kerättyä niihin turhaa tavaraa. Esimerkiksi itse juuri tyhjensin äitini talon hänen kuoltuaan ja ihan turhaa roinaa se lopulta oli täynnä. Mutta hän valitteli ettei voi muuttaa pienempään kun on niin paljon tavaraa. Siis ihan roskiin menevää oli lähes kaikki, osa meni kierrätykseen, mutta mitään oikeasti arvokasta siellä ei ollut. Ymmärrän jos on jotkut kalliit tyylihuonekalut ja arvoesineitä ettei niiden kanssa ihan helpolla mahdu johonkin yksiöön. Äitini kaiketi ei tunnearvon takia kyennyt luopumaan tavaroista ja se oli se todellinen syy.

Harva kuitenkaan haluaa muuttaa pienempään moneskaaan syystä. Muistan, kun äitini isä kuoli. Ei mummo halunnut kotoaan mihinkään lähteä ja sekä omista, että ukin tavaroista tuli entistäkin rakkaampia. 

Sitten kun mummokin kuoli, niin lähdin äitini avuksi tyhjentämään sitä omakotitaloa. Minä kannoin tavaraa roskalavalle ja äitini kyyneleet silmissä kantoi tavaraa toiseen suuntaan. Kun kysyin, että mihin hän aikoo sen kaiken varastoida, niin kuulemma minun ja sisareni asuntoon.

Tuolla tavalla se äitini talo juuri täyttyikin. Siellä oli meidän lapsuudentavaroiden lisäksi monen kuolleen ihmisen tavaroita. Jos sitä tilaa ei olisi koskaan ollutkaan, ei olisi voinut kaikkea säästää ja ottaa lisää.

37-vuotiaana olin velaton, nyt olen 67 v ja elelen mukavasti ja tilavasti eläkeläisenä.

Ostetaan aina uusi sijoitusasunto