Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Ylistämällä alistetaan, hyvin ovela vallankäytön muoto.

Jos noin olisi tehnyt joku muu kuin lestadiolaisäiti, sinäkin olisit innostunut kehumaan, kuinka pienillä teoilla on suuri merkitys ja kuinka kaikkien pitäisi miettiä näitä arjen tekoja. Näin se vain menee.

P.S. Kuljen pyörällä aina, kun se on mahdollista ja useimmiten on.

Joskus roolien kääntäminen on tehokas tapa avata silmät. 

Vierailija kirjoitti:

Jos noin olisi tehnyt joku muu kuin lestadiolaisäiti, sinäkin olisit innostunut kehumaan, kuinka pienillä teoilla on suuri merkitys ja kuinka kaikkien pitäisi miettiä näitä arjen tekoja. Näin se vain menee.

P.S. Kuljen pyörällä aina, kun se on mahdollista ja useimmiten on.

Siitä olen ihan samaa mieltä, että jokaisen pitäis pyöräillä enemmän. Tuskinpa tuossakaan sitä pyöräilyä sinänsä pilkattiin, vaan ironisoitiin lehden tunnistettavaa tyyliä. 

Siis Päivämiehessähän on tuo naispuolinen bloggaaja, joka osaa kirjoittaa. Ei mitään käryä hänen siviiliammatistaan, mutta tuottaa ammattitasoista tekstiä. Toki naisena ei tietenkään ole mitään jakoa mihinkään tuollaiseen vastuulliseen tehtävään kuten päätoimittajaksi, kevyt bloggaaminen voidaan naiselle sallia. Aiheet ovat sellaisia naiselle hyvin sopivia: Muistoja perhejuhlista, Syysseuratunnelmia, Riparimuistoissa syysseurojen alla, Äkkiä joulu on ohi, Laulut puhuttelevat ja Kiitollisuutta opistovuodesta. Miehet hoitavat kaikki asioiden puhumiset, naiset voivat kirjoittaa juhlapäivien tunnelmista ja muistella niitä. Se on se naisen paikka.

Naiset ovat naisten pahimpia vihollisia.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat naisten pahimpia vihollisia.

Ainakin siltä osin on totta, että vanhemmista naisista löytyy todella paljon naispappeuden intohimoisia vastustajia.

Tässä naisbloggarin viimeisimmän jutun aloitus: Saimme viettää poikamme ja hänen morsiamensa kihlajaisjuhlia Suomessa. Ja lopetus: Lähdimme ajamaan kihlajaisiin perjantaipäivänä. Olin varannut yölaivan Kapellskäristä Naantaliin. Sieltä koukkasimme Helsinkiin hakemaan toisemme poikamme kihlajaisiin ja sieltä sitten ajoimme Varkauteen. Kihlajaisten jälkeen veimme Jyväskylässä opiskelevan tyttäremme kotiinsa ja toisen poikamme Helsinkiin, josta ajoimme Naantaliin aamulaivaan. Tämä reissu pitkine ajomatkoineen oli aika normaali meille. Lähtö perjantaina ja saapuminen kotiin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Seuraavaksi juhlimme klaanimme pienintä, lokakuun alussa syntynyttä. Hänen kastejuhlansa on Oulussa. Pappina toimii vauvan oma isopappa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis Päivämiehessähän on tuo naispuolinen bloggaaja, joka osaa kirjoittaa. Ei mitään käryä hänen siviiliammatistaan, mutta tuottaa ammattitasoista tekstiä. Toki naisena ei tietenkään ole mitään jakoa mihinkään tuollaiseen vastuulliseen tehtävään kuten päätoimittajaksi, kevyt bloggaaminen voidaan naiselle sallia. Aiheet ovat sellaisia naiselle hyvin sopivia: Muistoja perhejuhlista, Syysseuratunnelmia, Riparimuistoissa syysseurojen alla, Äkkiä joulu on ohi, Laulut puhuttelevat ja Kiitollisuutta opistovuodesta. Miehet hoitavat kaikki asioiden puhumiset, naiset voivat kirjoittaa juhlapäivien tunnelmista ja muistella niitä. Se on se naisen paikka.

Perinteiset perhearvot kunniaan, nainen kuuluu nyrkin ja hellan väliin.

Perhearvoistakin on monta eri versiota, tuo on se yleisin. Sitten on esimerkiksi se sadistinen versio, jossa nainen kuuluu nyrkin ja nyrkin väliin. Ja sitten on se machomalli, jossa nainen kuuluu hellan ja sängyn väliin. 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat naisten pahimpia vihollisia.

Ainakin siltä osin on totta, että vanhemmista naisista löytyy todella paljon naispappeuden intohimoisia vastustajia.

Ne mainitsemasi vanhemmat naiset eivät ole keskustelupalstalla riekkumassa ja pilkkaamassa (anteeksi, kielletty sana) muiden naisten elämää.

Mun on pakko sanoa näin vl- kriitikkona, että ironia on vaikea tyylilaji. Jotkut jutut nyt viimeksi ovat olleet ihan osuvia, mutta väliin mahtuu tyylitöntä piikittelyä ja siitä en pidä. En senkään takia, että jos  siellä on joku fiksu viesti, niin ivan alle se tehokkaasti hukkuu. 

Päivämies opastaa naisia kuluttamisessa: Joskus luin haastattelun pariskunnasta, joilla oli viisi lasta ja äiti kotiäitinä. Heidän piti käyttää rahansa tarkemmin. Toisaalta toimittaja ei ehkä elänyt samassa kokemusmaailmassa, koska kertoi jutussa heidän taloutensa olleen niin tiukalla, että he ovat joutuneet jopa leikkaamaan lastensa hiukset itse. Tälle kommentille nauroin kyllä makeasti. Minun mielestäni lasten hiusten leikkaaminen on ihan normaalia, ei mikään köyhyyden merkki. Pohdin tätä asiaa viimeksi, kun leikkasin hiukset neljältä pojaltani. Mietin, tunsinko itseni köyhäksi siinä leikatessa. Paremminkin tunsin itseni rikkaaksi. Miten ihania poikia minulla oli siinä parturoitavina!

Toisilla on taito nähdä kaikessa negatiivista: Raamatun sanassa, Taivaan Isässä, laulun sanoissa. 

Enemmän rakkautta toivon sun elämään <3

Vierailija kirjoitti:

Toisilla on taito nähdä kaikessa negatiivista: Raamatun sanassa, Taivaan Isässä, laulun sanoissa. 

Enemmän rakkautta toivon sun elämään <3

Mun mielestä ihmiset jotka uskoo helvettiin elää jo siellä. Mun mielestä sellaisen maailmankuvan kutsuminen rakkaudeksi on aika iso huijaus. Mutta joo, kukin saa tulla omalla uskollaan onnelliseksi, vaikka sitten nautiskelemalla ajatuksella siitä kuinka muut joutuu kadotukseen.

Olen samaa mieltä viestin 10107 kanssa. Jos aikuinen ihminen ei pysty pilkkamatta ja ivaamatta viestejä kirjoittamaan, niin kannattaa jättää kirjoittamatta. Apua saa ja voi tarjota kyllä. Ja teologista pohdintaa.

Ihmettelen mitä jotkut keskustelijat saavat itselleen tai mikä heidän tavoitteensa on tässä (tai jossain muussa vastaavassa ilkeitä viestejä vilisevässä) ketjussa. Purkavat omaa pahaa oloaan?

Ollaan asiallisia aikuisia.

t. ei-vl

Vl:na luen mielelläni kritiikkiäkin, kun se on asiallista ja perustuu tosiasioihin. Mm. 70-luvun hoitokokousten traumatisoiva perintö on aihe, josta kestää keskustella enemmänkin. Avoimuus ja nöyryys ovat tärkeitä ominaisuuksia meille kaikille. Nuo rienaavat kommentit ohitan yksittäisten ihmisten pahan olon purkauksina. Teksti kertoo lopulta aina eniten kirjoittajastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vl:na luen mielelläni kritiikkiäkin, kun se on asiallista ja perustuu tosiasioihin. Mm. 70-luvun hoitokokousten traumatisoiva perintö on aihe, josta kestää keskustella enemmänkin. Avoimuus ja nöyryys ovat tärkeitä ominaisuuksia meille kaikille. Nuo rienaavat kommentit ohitan yksittäisten ihmisten pahan olon purkauksina. Teksti kertoo lopulta aina eniten kirjoittajastaan.

Myös muiden kommenttien tulkinta kertoo enitenn tulkitsijastaan. Kuten moneen kertaan on jo nähty, asialliset viestit ovat rienausta, solvausta, ja ihan mitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vl:na luen mielelläni kritiikkiäkin, kun se on asiallista ja perustuu tosiasioihin. Mm. 70-luvun hoitokokousten traumatisoiva perintö on aihe, josta kestää keskustella enemmänkin. Avoimuus ja nöyryys ovat tärkeitä ominaisuuksia meille kaikille. Nuo rienaavat kommentit ohitan yksittäisten ihmisten pahan olon purkauksina. Teksti kertoo lopulta aina eniten kirjoittajastaan.

Juuri näin! Lisäisin tähän vielä sen, että jotenkin pitää pystyä väitteensä perustelemaan, että keskustelu edes kaukaisesti pysyy totuudessa. Täällä valitettavan moni heitto on ihan luuloa ja mutua, joka ei perustu mihinkään. Korkeintaan ilkeyteen. Tarkoitan näitä: "Kaikki tietävät, että vl-piireissä huumeidenkäyttö on pahinta" tmv. 

Jokainen meistä tuntee viime kädessä vain omat ajatuksensa. Kukaan ei voi väittää tietävänsä mitä toinen yksilö (puhumattakaan joku kokonainen ihmisjoukko) ajattelee. Minä en väitä tietäväni teidän ajatuksia, eikä muut voi väittää tietävänsä minun ajatuksiani ellen niistä kerro. Ja jos niitä ajatuksia tai mielipiteitä kysytään, ei ole kohteliasta kenenkään meistä teilata niitä valheeksi.

Ja tuo "kun en saa vastausta kysymykseeni" turhauttaa hulluna meitä, jotka ovat johonkin kysymykseen vastanneet jo useita kertoja, mutta joka kerta se viesti poistuu niin pian, että ihan harmittaa. Ei jaksa samaa viestiä kirjoittaa kauheen monta kertaa. Pitäis vissiin alkaa tallentamaan vastauksia jonnekin muistioon ja sieltä laittaa aina uudestaan :D

Vierailija kirjoitti:

Teksti kertoo lopulta aina eniten kirjoittajastaan.

Tämä on kyllä aika sairas maailmankuva. Sairaiden asioiden kritisoijaa vaiennetaan näin vl-henkeen sanomalla että kritiikki kertoo vain sairaasta henkilöstä. Hoitokokousperinne elää hyvin vahvana myös loppuvuodesta 2024.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teksti kertoo lopulta aina eniten kirjoittajastaan.

Tämä on kyllä aika sairas maailmankuva. Sairaiden asioiden kritisoijaa vaiennetaan näin vl-henkeen sanomalla että kritiikki kertoo vain sairaasta henkilöstä. Hoitokokousperinne elää hyvin vahvana myös loppuvuodesta 2024.

Se tapa miten kirjoitat kertoo sinusta itsestäsi. Vakavastakin aiheesta voi kirjoittaa asiallisesti ja muita nimittelemättä.