Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Vierailija kirjoitti:

Dokkari on kaunis tarina, ja nuoripari ihanan rakastunut ja seesteinen. Kaikkea hyvää heille, ja rauhaa meille kaikille uskoa tai olla uskomatta eri tavoin! Kiitos Eeva ja Oliver lempeistä puheistanne, ja onnea ja rakkautta elämään!

Heidän lapsensa oli rauhallinen ja suloinen, kaikesta huomasia,  että lasta on hoidettu ja rakastettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Olen kuullut sanottavan, että tanssiminen on seksiä vaatteet päällä. Toki oman miehen kanssa voi tanssia. Tanssisinkin jos osattaisiin :)

Tanssin seksuaalisuus jonkun muun kuin aviopuolison kanssa on se, jota vältetään. Samoin musiikki on usein huonoa.

Siis kun tuossa jo joku totesi että vauvatkin hytkyttelee itseään musiikin tahdissa, niin vähän outoa väittää että kyse on seksuaalisesta teosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt miksi liikkeen tytöt ovat niin kovia koulukiusaajia ja päätellyt sen johtuvan osittain siitä että liikkeessä naiset ovat niin alisteisia.

Jassoo. En ole tietääkseni ikinä kiusannut ketään, mutta minua on kiusattu lestadiolaisella rippileirillä. Meitä on moneen junaan.

Sopiiko kysyä, miksi sinua kiusattiin? Vai oliko kiusaamiseen ylipäätään mitään syytä? Olitko itse lestadiolainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katoin dokkarin. Vaikuttivat nuorilta ja naiveilta. Ei ole vielä ihan konkretisoitunut se mitä se elämä on kun lapsia tulee joka vuosi.

He ovat itsekin kasvaneet suurperheessä ja ympärillä suurperheitä. Eiköhän heillä ole asiasta parempi käsitys kuin ulkopuolisilla.

Ei sitä ymmärrä kukaan ennenkuin itse sen kokee. Voi olla, että heidän vanhempansa ovat jaksaneet ja antaneet hyvän kuvan kaikesta. Nyt he yrittävät samaa. Eivät oikeastaan edes tunne toisenlaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Kun olin itse vielä normaali keskivertokansalainen ns heränneellä mielellä, vaadin sitä dataa, koska tanssi oli tärkeää, enkä olisi halunnut luopua siitä. Sain jotain tosi huteria selityksiä.

Kun sitten ns parannuksen armon saamisen jälkeen (suomeksi= "käännyin" vl:ksi) tanssiasia tuli ajankohtaiseksi, huomasin, että se nyt vaan ei käy enkä osaa sitä itsekään selittää. Mieleni on uskovaisena aaltopituudella x ja minulle on tärkeää pitää se puhtaana ja ko taajuudella. Jos tanssin, vähimmillään tulee häiriötä, pahimmillasn siirryn taajuudelle y. Pahinta olisi, jos jäisin taajuudelle y enkä saisi iloa, rauhaa ja vapauttani takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takiahan niitä lapsia hankitaan jotta lahkon jäsenmäärä kasvaisi.

Sama juttu muisuilla ja katolisilla.

Ja kuitenkaan lestadiolaisten määrä ei kasva vaan pysyy samana. Eli johtopäätös on se, että itse lapsena suurperheessä kasvaneet eivät todellakaan yleisesti ottaen halua altistaa omia lapsiaan samalle, vaan mieluummin lähtevät liikkeestä.

Lestadiolaisissa on myös naimattomaksi jääneitä naisia, joiden syy tähän on se, että eivät halua lapsentekokoneiksi. On aika ikävää, että pitää valita joko perheettömyys ja parisuhteettomuus tai sitten iso lauma lapsia.

Minä olen vl ja tarkoituksella jättäytynyt sinkuksi, koska en olisi kokenut jaksavani mahdollista suurta perhettä vielä parikymppisenä. Voi olla, että en mene koskaan naimisiin, pian en varmaan enää saisikaan lapsia, vaikka vielä haluaisinkin. Voit sääliä minua, jos haluat, mutta koen eläväni tosi onnellista elämää - teen mielenkiintoista asiantuntijatyötä, minulla on harrastuksia, jotka antavat minulle paljon, ystäviä ja sukulaisia ja tuttavia, joiden luona vierailen ja jotka kyläilevät minulla, matkustelen toisinaan ja sisustan kotiani kauniiksi.

En tiedä, olisinko vielä onnelisempi, jos minulla olisi parisuhde. Joskus sitä kaipaakin. Mutta koen että olen tässäkin tilanteessa ihan riittävän onnellinen

Tuskin silti seksitöntä elämää vietät?

Ihmiset on kyllä tosi pihalla, kun edes kysyvät tällaista. Ajattelitko, että hän panekselisi jonkun Tinder-tyyppien kanssa vai miten sitä seksiä mahdollisesti harrastetaan sinkkuna ja etenkin, kun arvo on seksi vain avioliitossa? Miten hyvin siihen sopii ajatus jostain irtoseksistä? Jos ihminen pystyy olemaan ehkäisemättä, meikkaamatta, juomatta alkoholia niin ei pystyisi pitämään itseään irti jostain random-seksisuhtrista, vaikka suurin osa ihmisistä pystyy siihen. Miten hyvin myös ehkäisemättömyys ja irtoseksi sopivat mielestäsi yhteen?

Onhan olemassa myös sooloseksi.

Sekin sattuu olemaan synniksi luettu lestadiolaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen takiahan niitä lapsia hankitaan jotta lahkon jäsenmäärä kasvaisi.

Sama juttu muisuilla ja katolisilla.

Ja kuitenkaan lestadiolaisten määrä ei kasva vaan pysyy samana. Eli johtopäätös on se, että itse lapsena suurperheessä kasvaneet eivät todellakaan yleisesti ottaen halua altistaa omia lapsiaan samalle, vaan mieluummin lähtevät liikkeestä.

Lestadiolaisissa on myös naimattomaksi jääneitä naisia, joiden syy tähän on se, että eivät halua lapsentekokoneiksi. On aika ikävää, että pitää valita joko perheettömyys ja parisuhteettomuus tai sitten iso lauma lapsia.

Minä olen vl ja tarkoituksella jättäytynyt sinkuksi, koska en olisi kokenut jaksavani mahdollista suurta perhettä vielä parikymppisenä. Voi olla, että en mene koskaan naimisiin, pian en varmaan enää saisikaan lapsia, vaikka vielä haluaisinkin. Voit sääliä minua, jos haluat, mutta koen eläväni tosi onnellista elämää - teen mielenkiintoista asiantuntijatyötä, minulla on harrastuksia, jotka antavat minulle paljon, ystäviä ja sukulaisia ja tuttavia, joiden luona vierailen ja jotka kyläilevät minulla, matkustelen toisinaan ja sisustan kotiani kauniiksi.

En tiedä, olisinko vielä onnelisempi, jos minulla olisi parisuhde. Joskus sitä kaipaakin. Mutta koen että olen tässäkin tilanteessa ihan riittävän onnellinen

Tuskin silti seksitöntä elämää vietät?

Ihmiset on kyllä tosi pihalla, kun edes kysyvät tällaista. Ajattelitko, että hän panekselisi jonkun Tinder-tyyppien kanssa vai miten sitä seksiä mahdollisesti harrastetaan sinkkuna ja etenkin, kun arvo on seksi vain avioliitossa? Miten hyvin siihen sopii ajatus jostain irtoseksistä? Jos ihminen pystyy olemaan ehkäisemättä, meikkaamatta, juomatta alkoholia niin ei pystyisi pitämään itseään irti jostain random-seksisuhtrista, vaikka suurin osa ihmisistä pystyy siihen. Miten hyvin myös ehkäisemättömyys ja irtoseksi sopivat mielestäsi yhteen?

Jos täysin pidättäytyy seksistä elämässään, niin uniin se ainakin tulee. Sitten voi toisten naisten kanssa pohtia (jos kehtaa), että onko tämä nyt syntiä.

Ei kyllä ole tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Olen kuullut sanottavan, että tanssiminen on seksiä vaatteet päällä. Toki oman miehen kanssa voi tanssia. Tanssisinkin jos osattaisiin :)

Tanssin seksuaalisuus jonkun muun kuin aviopuolison kanssa on se, jota vältetään. Samoin musiikki on usein huonoa.

Siis kun tuossa jo joku totesi että vauvatkin hytkyttelee itseään musiikin tahdissa, niin vähän outoa väittää että kyse on seksuaalisesta teosta.

Eihän niissä lasten hytkyttelyissä eikä piirileikkitansseissa mitään pahaa olekaan. Lapset osallistuu liikunnassa, jos musiikki on korkeatasoista. Vanhojentanssin poloneesit ois ihan jees, mutta lopussa oleva ns. oma tanssi on niin järkyttävän rivo (ainakin meillä päin) että pitäis lähtä kesken pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Kun olin itse vielä normaali keskivertokansalainen ns heränneellä mielellä, vaadin sitä dataa, koska tanssi oli tärkeää, enkä olisi halunnut luopua siitä. Sain jotain tosi huteria selityksiä.

Kun sitten ns parannuksen armon saamisen jälkeen (suomeksi= "käännyin" vl:ksi) tanssiasia tuli ajankohtaiseksi, huomasin, että se nyt vaan ei käy enkä osaa sitä itsekään selittää. Mieleni on uskovaisena aaltopituudella x ja minulle on tärkeää pitää se puhtaana ja ko taajuudella. Jos tanssin, vähimmillään tulee häiriötä, pahimmillasn siirryn taajuudelle y. Pahinta olisi, jos jäisin taajuudelle y enkä saisi iloa, rauhaa ja vapauttani takaisin.

Tähän tulee vain yksi sanonta mieleeni.

"En sano mittään, mutta outoa on. "

Tai vakavammin. Kovin on usko kevyissä kantimissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Kun olin itse vielä normaali keskivertokansalainen ns heränneellä mielellä, vaadin sitä dataa, koska tanssi oli tärkeää, enkä olisi halunnut luopua siitä. Sain jotain tosi huteria selityksiä.

Kun sitten ns parannuksen armon saamisen jälkeen (suomeksi= "käännyin" vl:ksi) tanssiasia tuli ajankohtaiseksi, huomasin, että se nyt vaan ei käy enkä osaa sitä itsekään selittää. Mieleni on uskovaisena aaltopituudella x ja minulle on tärkeää pitää se puhtaana ja ko taajuudella. Jos tanssin, vähimmillään tulee häiriötä, pahimmillasn siirryn taajuudelle y. Pahinta olisi, jos jäisin taajuudelle y enkä saisi iloa, rauhaa ja vapauttani takaisin.

Jos oma uskosi on noin heikkoa että se saattaa tanssin takia kadota, niin minusta on silti aika pitkälle menevää olettaa että muidenkin uskovaisten kohdalla on noin ja vaatia heitäkin olemaan tanssimatta tai paheksua niitä jotka tanssii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se

vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Olen kuullut sanottavan, että tanssiminen on seksiä vaatteet päällä. Toki oman miehen kanssa voi tanssia. Tanssisinkin jos osattaisiin :)

Tanssin seksuaalisuus jonkun muun kuin aviopuolison kanssa on se, jota vältetään. Samoin musiikki on usein huonoa.

Siis kun tuossa jo joku totesi että vauvatkin hytkyttelee itseään musiikin tahdissa, niin vähän outoa väittää että kyse on seksuaalisesta teosta.

Eihän niissä lasten hytkyttelyissä eikä piirileikkitansseissa mitään pahaa olekaan. Lapset osallistuu liikunnassa, jos musiikki on korkeatasoista. Vanhojentanssin poloneesit ois ihan jees, mutta lopussa oleva ns. oma tanssi on niin järkyttävän rivo (ainakin meillä päin) että pitäis lähtä kesken pois.

Rivo? Niillähän on iltapuvut ja frakit päällä? Taitaa olla rivous katsojan silmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisikin edes lukioikäinen se sisarus, joka on vastuussa pienemmistään, mutta ainakin Oulun seudulla on ihan yleistä, että se voi olla eskarilainen, joka on vastuussa 2-5-vuotiaista sisaruksistaan, kun ulkoilevat keskenään.

Lasun paikka.

T. Vl-äiti

Ei kaikki vl-äidit ole yhtä jaksavaisia kuin sinä! Johan sillä äidillä varmaan oli kotona se vauva ja 1-vuotias.  Kyllä nyt 6-vuotias voi ulkoilla kotipihalla nuorempien sisarusten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Haluamistakin on monen tasoista. Jos ihan vain vähän haluaisi kokeilla, se on helppo sivuuttaa.

Tuossa se tanssi oli vain esimerkinomaisesti. Mainittiinhan se dokumentissakin.

Mutta jos tuntee kutsumuksenomaista vetoa asiaan, jota "ei saa haluta", se voi tehdä pidemmällä aikavälillä pahaa mielenterveydelle.

Mutta faktahan on se, että useimmissa yhteisöissä on asioita, joita pitää tehdä tai jättää tekemättä, jotta olisi "oikeus" kuulua yhteisöön. Lestadiolaisuudessa vaan on (tai oli minun aikanani) paha se, että yhteisön ulkopuolinen maailma demonisoidaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten te vlnaiset voitte kuulua liikkeeseen, jossa nainen ei saa edes seuroissa puhua? Istutte seurapenkissä kuuntelemassa kun vanha, useimmiten vanha varmaan, mies puhuu ja tulkitsee teille miesten kauan, kauan sitten kirjoittamia tekstejä. Käsittämätöntä, aivan käsittämätöntä.

Onko teillä edes vl-naisten kesken kokoontumisia, joissa voitte puhua asioistanne ilman, että miehiä ei ole paikalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te vlnaiset voitte kuulua liikkeeseen, jossa nainen ei saa edes seuroissa puhua? Istutte seurapenkissä kuuntelemassa kun vanha, useimmiten vanha varmaan, mies puhuu ja tulkitsee teille miesten kauan, kauan sitten kirjoittamia tekstejä. Käsittämätöntä, aivan käsittämätöntä.

Tämä on nyt tällainen häthätää kirjoitettu vastaus, mutta pakko vl-naisena sanoa, että minusta on siunaus että meidän ei tarvitse saarnata seuroissa :P ajattelen että tämä on Jumalan hyvän tahdon osoitus meille naisille

Sanoo henkilö, jota itse ei satu kiinnostamaan puheiden pitäminen, hengellisyyden jakaminen puheiden kautta. On helppo sanoa mitä itse kokee, mutta kaikkein vaikeinta yrittää ymmärtää sitä toisin kokevaa.

Sivusta tähän kirjoitan, että olen kuunnellut itse paikallisia nettiseuroja mielenkiinnosta. Siis ne on kuvattu oikein paikanpäällä ja ihmisiä siellä, mutta myös nettiversio tehty. Niissä kaikissa korostuu juuri se, että yleensä vanhempi mies puhuu hyvinkin synkistä aiheista toistaen niitä samoja juttuja. Minusta melko synkkää lastenkin kuunnella sitä kaikkea. Eräissä seuroissa eräs vanha mies hoki jotain että maailmassa routa r*iskaa ja paha vaanii yms ja toisti sen monta kertaa. Mietin onko ok tekstiä lapsille joita kuvista ja äänistä päätellen oli monia kuulemassa. En viitsi tarkemmin kirjoittaa. Hauskuus on niistä kaukana silti. Uskonto on monesti vakava asua, mutta ei siitä tarvisi tehdä liiankaan synkkää. Raamatussa on myös iloisempia aiheita ja iloa. Silti seuroissa korostuu synkät jutut. Tämä jo näin sivusta seuraaja näkemänä. En menisi paikan päälle, koska liian synkkiä aiheita. Eihän sen iloa tarvi aina olla eikä omakaan elämä ole iloa täynnä. En tarkoita sitä. Silti mitä sitä synkistämääm kaikkea lisää. Tarkoitan tällä vaan seuroja ja puheita niissä. En kenenkään henkilökohtaista uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te vlnaiset voitte kuulua liikkeeseen, jossa nainen ei saa edes seuroissa puhua? Istutte seurapenkissä kuuntelemassa kun vanha, useimmiten vanha varmaan, mies puhuu ja tulkitsee teille miesten kauan, kauan sitten kirjoittamia tekstejä. Käsittämätöntä, aivan käsittämätöntä.

Tämä on nyt tällainen häthätää kirjoitettu vastaus, mutta pakko vl-naisena sanoa, että minusta on siunaus että meidän ei tarvitse saarnata seuroissa :P ajattelen että tämä on Jumalan hyvän tahdon osoitus meille naisille

Ihan sama. Sen sijaan, jos käskettäisiin olla hiljaa keskusteluilloissa, vuosikokuksessa tai toimikunnissa, olisi älkän paikka.

Jep! Samaa mieltä. Siis sen koen siunaukseksi, että saarnata ei tarvitse, mutta muuten kyllä hermostuisin, jos naiset eivät muuten voisi osallistua keskusteluihin ja asioiden hoitoon. Ja ihan vilpittömästi voin sanoa, että en koe ollenkaan, että naisia jotenkin vaiennettaisiin. En millään voi nähdä meitä vl-naisia minään alistettuna joukkona. Pikemminkin nykyään, varmaan kaiken meitä vastaan esitetyn kritiikin vuoksi, monet, varsinkin nuoret, isät ja miehet tuntuvat huomioivan perheensä ja vaimonsa ja yhteisön naiset ylipäätään todella hyvin

Mutta naiset toki kelpaavat aina pullaa leipomaan seuroihin. Leipooko sinun miehesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Kun olin itse vielä normaali keskivertokansalainen ns heränneellä mielellä, vaadin sitä dataa, koska tanssi oli tärkeää, enkä olisi halunnut luopua siitä. Sain jotain tosi huteria selityksiä.

Kun sitten ns parannuksen armon saamisen jälkeen (suomeksi= "käännyin" vl:ksi) tanssiasia tuli ajankohtaiseksi, huomasin, että se nyt vaan ei käy enkä osaa sitä itsekään selittää. Mieleni on uskovaisena aaltopituudella x ja minulle on tärkeää pitää se puhtaana ja ko taajuudella. Jos tanssin, vähimmillään tulee häiriötä, pahimmillasn siirryn taajuudelle y. Pahinta olisi, jos jäisin taajuudelle y enkä saisi iloa, rauhaa ja vapauttani takaisin.

Jos oma uskosi on noin heikkoa että se saattaa tanssin takia kadota, niin minusta on silti aika pitkälle menevää olettaa että muidenkin uskovaisten kohdalla on noin ja vaatia heitäkin olemaan tanssimatta tai paheksua niitä jotka tanssii.

Moni uskova tanssii, mutta ei olekaan vl. Tanssi on tanssia. Ei tanssi ole seksiä eikä johda seksiin ellei itse niin halua. Uskova osaa rajata käytöstään. Hän jolle esiaviollinen seksi on syntiä ei sitä harrasta vaikka tanssisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Kun olin itse vielä normaali keskivertokansalainen ns heränneellä mielellä, vaadin sitä dataa, koska tanssi oli tärkeää, enkä olisi halunnut luopua siitä. Sain jotain tosi huteria selityksiä.

Kun sitten ns parannuksen armon saamisen jälkeen (suomeksi= "käännyin" vl:ksi) tanssiasia tuli ajankohtaiseksi, huomasin, että se nyt vaan ei käy enkä osaa sitä itsekään selittää. Mieleni on uskovaisena aaltopituudella x ja minulle on tärkeää pitää se puhtaana ja ko taajuudella. Jos tanssin, vähimmillään tulee häiriötä, pahimmillasn siirryn taajuudelle y. Pahinta olisi, jos jäisin taajuudelle y enkä saisi iloa, rauhaa ja vapauttani takaisin.

Jos oma uskosi on noin heikkoa että se saattaa tanssin takia kadota, niin minusta on silti aika pitkälle menevää olettaa että muidenkin uskovaisten kohdalla on noin ja vaatia heitäkin olemaan tanssimatta tai paheksua niitä jotka tanssii.

Eipä ole kukaan tullut keskustelemaan kanssani siitä, että haluaisi tanssia, joten eipä siinä. Kertoisin tuon oman kokemukseni, ei ole asiani paheksua ketään. En myöskään paheksu, jos joku tulee kertomaan tehneensä mitä tahansa syntiä vaan saarnaan ne anteeksiannetuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat nuoria, ja heille on vasta toinen lapsi tulossa. On ihanaa, että ovat tuossa vaiheessa onnellisia. Tiedän VL naisia, jotka ovat aidosti onnellisia suurperheen äidin roolistaan, ja nauttivat sekä raskaana olemisesta että vauvan hoitamisesta.

Yksi asia, mikä dokumentissa pisti korvaan, on se, että ei ole sääntöjä. Että uskovaiset vaan eivät halua tehdä niitä asioita. Käytännössä asia on niin, että tärkein sääntö on: "älä halua näitä asioita". Eli jos haluat tanssia, mutta haluat myös olla VL uskovainen, sinun pitää valehdella itsellesi, että et halua tanssia.

Ei tarvitse valehdella, ettei halua tanssia. Itse haluaisin tanssia. Haluaisin hyvää seksiäkin. Ne nyt vaan eivät ole vaihtoehto. Np, se seksi kyllä, jos löytyisi puoliso.

Koska usko on elämän arvokkain asia, ei tee niitä uskoa vaarantavia asioita, joita haluaisi tehdä. Vrt olet naimisissa ja ihastut ja ihastuksesi olisi saatavilla. Et petä, vaikka mieli teksi, koska avioliittosi joutuisi ongelmiin. Jos petät (ihmiset lankeavat synteihin), se

vaarantaa avioliittosi.

Vaatisin kyllä jotain dataa siitä mitä pahaa tanssimisessa on, enkä ihan noin vain suostuisi siihen etten saa tanssia kun mieli tekee. Säännöt täytyy perustella järkevästi. Mitä varten meillä edes on rytmitaju? Miksi Jumala on luonut noin turhan ominaisuuden jos siitä ei saa iloita?

Olen kuullut sanottavan, että tanssiminen on seksiä vaatteet päällä. Toki oman miehen kanssa voi tanssia. Tanssisinkin jos osattaisiin :)

Tanssin seksuaalisuus jonkun muun kuin aviopuolison kanssa on se, jota vältetään. Samoin musiikki on usein huonoa.

Siis kun tuossa jo joku totesi että vauvatkin hytkyttelee itseään musiikin tahdissa, niin vähän outoa väittää että kyse on seksuaalisesta teosta.

Eihän niissä lasten hytkyttelyissä eikä piirileikkitansseissa mitään pahaa olekaan. Lapset osallistuu liikunnassa, jos musiikki on korkeatasoista. Vanhojentanssin poloneesit ois ihan jees, mutta lopussa oleva ns. oma tanssi on niin järkyttävän rivo (ainakin meillä päin) että pitäis lähtä kesken pois.

Rivo? Niillähän on iltapuvut ja frakit päällä? Taitaa olla rivous katsojan silmässä.

Jos vanhojen tansseissa näkee jotain rivoa niin sanattomaksi vetää. Kovin tuntuu ankealta elämältä jossa syntiä kaivetaan oikein suurennuslasilla.

Osa ihmisistä kokee turvaa ja suurta helpotusta kun joku toinen on kertonut heille raamit elämälle, miten elää tämä ainutkertainen elämä oikein ja ettei tarvitse käydä pohdintoja miten toimisi vaan voi suorittaa elämän sen ohjeistuksen mukaan. Tavallaan pääsee helpommalla kun ei tarvitse sen suurempia pohtia ja voi ns. mustavalkoisesti toteuttaa tämän elämän eikä kantaa kaikkea vastuuta vaikka se välillä olisi vahingoittanutkin jotakin.

Lisäksi osalla ihmisistä on ihan biologiassa jo tarve uskon kuoleman jälkeiseen elämään. Itsekin, vaikken mitään uskoa harjoita, koen aika onnettomana ajatuksen, että kaikki vain loppuu kun kuolen. Valot pois ja that's it. Tiedän toivovani sydämmesdäni, että tapaisin kuitenkin vielä kaikki läheiseni ja eläisimme jossakin ikuisessa rauhassa. Toisaalta taas koen todella tylsäksi ikuisessa rauhassa völläämisen 😅