Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysy koulupsykologilta!
26.01.2023 |
Olen linnoittautunut illaksi sohvalle valtaisan karkkipussin kanssa ja pohdin, että voisin tässä pari tuntia istuskella koneella vastailemassa kysymyksiin, jos sellaisia tulee. Koulupsykologipula on lehtikirjoittelunkin perusteella melkoinen, ja voi olla, että oman jälkikasvun koululla ei ole pitkään aikaan ollut ketään vastailemassa.
Olen työskennellyt useamman vuoden peruskoulupuolella, toisesta asteesta en erityisemmin osaa sanoa. Yksittäisten ihmisten tilanteisiin ja tapauksiin en luonnollisestikaan voi ottaa mitenkään kovin vahvasti ja tarkasti kantaa tällä lailla keskustelupalstan välityksellä. Teen oppimisvaikeusarvioita, keskittymisvaikeuden kartoituksia ja lasten ja nuorten keskustelukäyntejä.
Sana on vapaa, jos tulee jotain mieleen :)
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Jos ekaluokkalainen ei opi oletetulla tavalla lukemaan, vaan suunitellaan jopa luokan kertaamista, mikä on yleisimmin vikana?
Jos varhaiskehitys on muuten edennyt odotetusti ja matematiikan peruslaskutoimitukset sujuvat ihan ok, niin todennäköisesti lukivaikeus. Lukivaikeuden taustalla on nimeämisen vaikeutta ja/tai äänteiden prosessoinnin vaikeutta ja/tai työmuistin kapeus.
Voi olla myös laajempaa kielellistä vaikeutta tai hahmotusvaikeutta, mutta se yleensä näkyisi sitten muussakin. Sellaisessa tilanteessa ainakin omat alkuopettajat suosittelevat silloin ennemmin pienryhmää kuin kertausta, koska lisävuosi ei tuo merkittävää parannusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko pelkästään paapoja-ymmärtäjä vai osaatko myös haastaa ja vaatia?
Vierailija kirjoitti:
Oletko pelkästään paapoja-ymmärtäjä vai osaatko myös haastaa ja vaatia?
Jouduin kerran teinivuosinani tällaisen paapoja-ymmärtäjän vastaanotolle. Tai menin sinne huolestuneen äitini mieliksi.
Tämä (psykologi?) ei ottanut mitään kantaa rötöksiini. Tiesikö hän edes oikean ja väärän eron? Ainakaan hän ei tuonut sitä 14-vuotiaan korville eikä tuominnut mitään. Niinpä kertoilin hänelle, että myymälävarkaudet ovat nyt vaihtuneet autovarkauksiin. Ehkä alitajuisesti kaipasin kunnon reaktiota, saamatta koskaan sitä. Sen parin kk:n istuntosarjan aikana elämäni meni jyrkkää alamäkeä (jonka tämä paapojakin totesi). Jätin lopulta käymättä siellä, kun tajusin, ettei tästä ole mitään hyötyä, vaan pikemminkin päinvastoin.
Kaiken lisäksi, mulla oli yksi kätketty henk.koht. ongelma, joka oli kaiken itsetuhoisen käyttäytymiseni taustalla. Tavallaan odotin, että milloin saan tuoda sen juurisyyn ongelmiini esille, milloin tulee se avaava kysysymys? Taitava ammattilainen olisi sen asian selvittänyt asiakas-nuoren sisimmästä, jolloin muutos olisi todennäköisesti ollut parempaan. Tämä paapoja-ymmärtäjä ei siihen kyennyt.
Minkä ikäisiä lapsia ja nuoria hoidat? Onko teidän koulussa esim. Eskarilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos😘 oli mielenkiintoinen ketju
Miten kannattaisi vanhempana toimia tilanteessa jossa lastani kiusaa tietty lapsi jatkuvasti niin että tilanteita ei kukaan näe ja niitä selvittäessä kiusaaja osaa kääntää syyn lapseni syyksi. Hän nimittelee välitunnilla, ilmeilee tunneilla, vähättelee ja nälvii. Kun lapseni kertoo asiasta jollekulle, tämä aikuinen tietysti kysyy ensin kiusaajalta, jolloin tämä syyttää lastani. Kiusaaja osaa näissä tilanteissa joko alkaa itkeä tai teeskennellä todella yllättynyttä. Koulun taholta apua ei tule vaan he ajattelevat lasten riitelevän. Onko mitään mahdollisuutta saada tätä katki? Toisen lapsen vanhemmat eivät usko ongelmaa vaan ajattelevat lapsensa olevan väärinymmärretty ja asiasta puhuminen on syyllistämistä. Oma lapseni on alkanut pelätä kouluunmenoa. Oppilashuollossa keskitytään vain siihen miten he vähentäisivät riitoja, mutta eivät saa tuon kiusaajan haukkumista loppumaan. Riita on siis käytännössä se, että lapseni kertoo tuon toisen nimitelleen häntä, ja kiusaaja kiistää. Onko paras tapa vain vaihtaa koulua vai onko tässä mitään hyvää tapaa toimia vanhempana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtaudut yksityispalveluihin?
Pidän hyvin surkeana asiantilana sitä, että julkisella puolella asiat eivät etene, ja varakkaammilla on mahdollisuus mennä yksityisen kautta ohituskaistaa. Lähinnä siis niiden näkökulmasta, joilla tätä mahdollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Yksityispalveluita vastaan ei ole mitään - käyn itsekin yksityislääkärillä, jos työterveydessä ei ole aikoja.
Ap
Eikö kuitenkin ole tavallaan hyvä, että osa porukasta hakeutuu yksityiselle, jolloin julkisella puolella periaatteessa vapautuu resurssia auttaa niitä, jotka siellä nyt jonottavat?
Toki niinkin, mutta onhan se nyt syvältä, että terveyden ja mielenterveyden hoito on rahavaroista kiinni. Minä voin mennä yksityiselle lääkärille, kun terveysasemalla on tarjolla ei oota päivästä toiseen, mutta joku joutuu sitten viikkokaupalla soittelemaan joka aamu, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Joku saa nuorelleen ADHD-diagnoosin viikon päähän varatulla yksityislääkärin ajalla, joku jonottaa nuorisopsykiatrialle vuoden.
Ap
Ymmärrän tämän erittäin hyvin. Ei kuitenkaan ole yksityispalveluiden tai niitä käyttävien perheiden vika, että julkinen puoli on tukossa.
Mitä mieltä siitä kun Adhd- tutkimuksiin on pitkät jonot, että kannattaako viedä nuori yksityiselle lääkärille asian nopeuttamiseksi? Jä kenen lääkärin erikoisalaa tämä on? Vai tekeekö psykologi diagnoosin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko pelkästään paapoja-ymmärtäjä vai osaatko myös haastaa ja vaatia?
Ymmärtäjä enemmän. Kyse on kuitenkin lapsista ja nuorista, ei täysin kehittyneistä aikuisista aikuisen itsehillinnällä ja harkintakyvyllä. Nuorillani on elämässään jo todella paljon sitä, että heiltä vaaditaan, käsketään tsempata, todetaan että se on asenteesta kiinni. Luottamussuhteen kannalta on tärkeää, että erityisesti ensimmäisillä kerroilla tulee oikeasti kuulluksi ja heidän näkökulmansa on tärkeä, eikä heti riennetä puolustamaan toisia osapuolia ja syyttämään nuorta. Tietysti usein tulee todettua niinkin, että ymmärrän heidän ajatuksensa ja tunteensa tilanteen tauatalla, mutta se ei silti oikeuta käytökseen X.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia ja nuoria hoidat? Onko teidän koulussa esim. Eskarilaisia?
Eskari - 9. lk.
Ap
En kysy mutta avaudun ja anteeksi siitä. Älä lue, jos pahoitat mielesi herkästi.
Olen yläkoulun aineenopettaja ja täysin kypsä järjestelmään, jossa sairaita nuoria tukevat ja päivittäin kohtaavat aikuiset ovat aineenopettajia. Psykologit, kuraattorit ja terveydenhoitajat tekevät tiukan työnjaon nuorten suhteen, että vain yksi näistä ammattilaisista kohtaa tätä nuorta, jotta ei mennä vahingossa toisen tontille. Tämä sairas nuori tapaa tätä ammattilaista kerran tai kaksi viikossa ja kaikki ne loput tunnit päivässä ja viikossa ovat luokanvalvojan ja aineenopettajan vastuulla ja hoidossa. Ammattilaiset uupuvat tähän yhteen tuntiin viikossa mutta meillä opettajilla tätä luksusta ei ole. Se oppilas on otettava vastaan, pidettävä luokassa ja yritettävä saada pysymään hengissä ainakin sen päivän ja sitten taas seuraavan ja taas seuraavan. Jos nuori pääsee kuntoutukseen, kestää se yleensä viikon tai kaksi ja sitten hän taas pönöttää siellä luokassa. Opettajat eivät saa tietoa, miten kuntoutus on sujunut eivätkä tiedä, missä mennään. Tavallisesti se nuori ei kuntoudu parin viikon tehojaksolla edes koulukuntoiseksi mutta siellä se vain on hoidossa ja opettajien vastuulla, vaikka mitään tietoa tai koulutusta tämän nuoren kohtaamiseksi ei ole koskaan saatu. Vanhemmat ovat huolissaan mutta usein aivan yhtä pihalla kuin opettajat siitä, miten nuori nyt voi. Kaikki pimitetään ja pidetään salassa mutta silti se nuori on siellä opettajien vastuulla.
Tiedän, että vika ei ole psykologeissa noin yleisesti vaan järjestelmässä, jossa nuoria tiputetaan pois tuesta, kun resursseja ei riitä, mutta kun se psykologi on ainoa väylä sinne järjestelmään (eli nuorisopolille ja hoitotahoon), niin toivoisin, että se viesti menisi hiukan äänekkäämmin perille. Miten näitä sairaita nuoria voidaan kohdella noin julmasti? Ei se koulu ole paikka sellaiselle, jota ei voi jättää edes kotona yksin, kun on vaara, että tekee jotain itselleen. Miten opettaja voi satojen oppilaiden joukosta pystyä vahtimaan näitä?
Ja tosiaan, hiukan ärsytti aiempi viestisi siitä, miten yksin kannattelet näitä sairaita nuoria, kun et näe tätä sairasta nuorta edes kerran päivässä. Kyllä sitä varsinaista kannattelua hoitavat ihan muut tahot kuin mielenterveyden ammattilaiset.
Alue: Aihe vapaa
Toki niinkin, mutta onhan se nyt syvältä, että terveyden ja mielenterveyden hoito on rahavaroista kiinni. Minä voin mennä yksityiselle lääkärille, kun terveysasemalla on tarjolla ei oota päivästä toiseen, mutta joku joutuu sitten viikkokaupalla soittelemaan joka aamu, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Joku saa nuorelleen ADHD-diagnoosin viikon päähän varatulla yksityislääkärin ajalla, joku jonottaa nuorisopsykiatrialle vuoden.
Ap