Kysy koulupsykologilta!

Miten suhtaudut yksityispalveluihin?

Vierailija kirjoitti:

Kauanko on voimassa lukion ekalla tehty todistus lukihäiriöstä.

Tyttäreni tarvitsisi pääsykokeissa lisäaikaa ja on kulunut jo yli 5 vuotta todistuksesta.

Mistä saisi maksutta uuden. Ja mik järki on, että se vanhentuu.

Riippuu varmaan ihan tulevasta opiskelupaikasta tuollainen. Minulta vanhassa työpaikassa joku kävi hakemassa yli 10v vanhan siellä tehdyn todistuksen lukivaikeudesta, koska sillä saisi lisäaikaa tulevaan kokeeseen. Jossain varmaankin määritellään, että pitää olla 5v sisällä tehty. 

Vanhentuminen sikäli ihan ymmärrettävääkin, että lukutaito on harjoittelulla kehitettävä asia, ja myös esim äänteiden prosessointi (yksi lukivaikeuden taustatekijöistä) kuntoutuu hyvin. Voi siis olla, että vaikka joskus aiemmin on todettu toimintakykyä alentava lukivaikeus, ei samaa haittaa viiden taikka kymmenen vuoden päästä ole.

Ilmaiseksi tuskin saa todistusta mistään, kun kyse on tuollaisesta ns. vapaaehtoisesta asiasta, josta haluaa itselle jotain etua todistuksella. Esimerkiksi minä tai muut kunnan koulupsykologit eivät ota ketään tutkimuksiin vain siksi, että saisi mopokorttiin lisäaikaa. Ne hankitaan yksityiseltä puolelta, jos tarve on. Tietysti kuntien välillä voi olla eroa, mutta luulen että yksityisen kautta pitää mennä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko on voimassa lukion ekalla tehty todistus lukihäiriöstä.

Tyttäreni tarvitsisi pääsykokeissa lisäaikaa ja on kulunut jo yli 5 vuotta todistuksesta.

Mistä saisi maksutta uuden. Ja mik järki on, että se vanhentuu.

Riippuu varmaan ihan tulevasta opiskelupaikasta tuollainen. Minulta vanhassa työpaikassa joku kävi hakemassa yli 10v vanhan siellä tehdyn todistuksen lukivaikeudesta, koska sillä saisi lisäaikaa tulevaan kokeeseen. Jossain varmaankin määritellään, että pitää olla 5v sisällä tehty. 

Vanhentuminen sikäli ihan ymmärrettävääkin, että lukutaito on harjoittelulla kehitettävä asia, ja myös esim äänteiden prosessointi (yksi lukivaikeuden taustatekijöistä) kuntoutuu hyvin. Voi siis olla, että vaikka joskus aiemmin on todettu toimintakykyä alentava lukivaikeus, ei samaa haittaa viiden taikka kymmenen vuoden päästä ole.

Ilmaiseksi tuskin saa todistusta mistään, kun kyse on tuollaisesta ns. vapaaehtoisesta asiasta, josta haluaa itselle jotain etua todistuksella. Esimerkiksi minä tai muut kunnan koulupsykologit eivät ota ketään tutkimuksiin vain siksi, että saisi mopokorttiin lisäaikaa. Ne hankitaan yksityiseltä puolelta, jos tarve on. Tietysti kuntien välillä voi olla eroa, mutta luulen että yksityisen kautta pitää mennä.

Ap

Annoitko sille 10 vuotta sitten todistuksen saaneelle uuden todistuksen?

Mielestäni kyse ei ole vapaaehtoisuudesta eikä edusta, jos lukiolainen yrittää päästä opiskelemaan.

Pakkohan se on jotain opiskella eikä sitä voi verrata mopokorttiin!

Ja etu se ei ole, vaan tasoittaa vammaisen selviytymistä.

Tyttärelläni lukihäiriö näkyy aivan selvänä edelleen.

Eli kannattaako käydä vanhassa lukiossa pyytämässä uutta todistusta?

Miksi koulussa ei saada kiusaamista kitkettyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pelkästään motivaation puutteesta kärsiville tehdään yksilöllistettyjä oppimääriä? Siis sellaisille, jotka pystyisivät suoriutumaan opinnoista hienosti, jos vain suostuisivat tekemään jotain.

Miksi koulupsykologeilla tuntuu olevan tarve päästää lapsi tai nuori nopeasti etenemään luokka-asteelta toiselle, vaikka edellisenkin luokan opinnot ovat vielä tekemättä?

Minä olen vähän väärä taho tuohon yksilöllistysten kommentointiin. Pedagoginen selvitys ja erityinen tuki ovat nimensä mukaisesti pedagogisia asioita, joihin oppilashuolto antaa kommentilla oman näkemyksensä. Kenenkään oppimäärää ei yksilöllistetä siksi, että koulupsykologi niin haluaa. Noin yleisesti olen aika usein joidenkin opettajien kanssa eri mieltä siitä, onko jonkun oppilaan kohdalla kyse vain laiskuudesta ta viitsisimisen puutteesta.

Luokan kertaaminen ei nykypäivänä ole ylipäätään yleistä. Kakkosluokkalaisille itse joskus suosittelen sitä, jos luku- ja laskutaito on vielä niin heikolla tolalla, että kolmosella tulisi tuskaa. Yläkouluiässä tehdään ennemmin VSOP-päätös, jotta niitä hyväksytysti suoritettuja ei tarvitse käydä uudestaan. En ole itse mitenkään automaattisesti luokan kertausta vastaan, mutta en toisaalta tiedä, onko siitä isommilla lapsilla yhtään mitään hyötyäkään.

Ap

VSOP:t kuormittavat opettajia kohtuuttomasti tai vievät viimeisetkin resurssit. Ja kuppaavat koulussa vuositolkulla.

Koulussa ei yksinkertaisesti ole resursseja yksityisopettaa muista pahasti jäljessä olevaa oppilasta. Lisäksi hänelle ei yleensä pystytä tekemään kunnon lukujärjestyksiä.

Tiesitkö ettei VSOP päätöstä saisi tehdä, jos nuorella on rästissä enemmän kuin pari, maksimissaan kolme ainetta. Lisäksi hänen pitäisi olla hyvä opiskelija, jotta hänen voidaan tietää selviävän näistä rästeistä kunnialla. Päätöksiä ei ole tarkoitus tehdä luokalle jättämisen korvikkeina muulloin kuin yhdeksännellä luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Pieni lapseni kiusaa toisia. Miten estää tämän?

Riippuu paljon siitäkin, kuinka pieni on pieni lapsi. Varhaiskasvatusiässä lapset vielä opettelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja.  Silloin voi auttaa jo se, että opastetaan ja muistutetaan ja mietetään yhdessä, miten kuuluu toimia tilanteessa, jossa kaverilla on juuri se lelu, jonka haluat. Alakouluikäisen kanssa voi sitten pikkuhiljaa käydä keskustelua siitä, että mitä hän sillä kiusaamisella hakee. Mitä hyötyä hän saa siitä toiminnasta? Kaverit kannustavat ja nauravat, on itse suojassa kiusaamiselta kun lyttää jonkun toisen? Keskustelua siitä, miltä se toisesta tuntuu. Ja jos toiminta vain jatkuu, niin seurauksia siitä. Käydään kaverin ovella pyytämässä henkilökohtaisesti anteeksi. Jätetään pelipäivä väliin tms. Se on jo iso asia, että vanhemmat ovat valmiita puuttumaan siihen ja avoimia sille ajatukselle, että oma jälkikasvu voi tosiaan toimia väärin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten paljon työssäsi rasittaa erikoissairaanhoitoon jonottavien kannattelu? Mitä ajattelet isossa kuvassa perustaso-erikoistaso-järjestelmän toimivuudesta?

T. Psykologi lastenpsykiatrialta

Aivan hemmetisti. Jos minulta nyt oppilas saa lähetteen nuorisopsykiatrialle, on ehkä saanut ensikäynnin syyslukukauden alussa. Ja sitten kun sen ajan saa, on siellä tapaamisia kerran kuukaudessa. Jolloin myös ne erikoissairaanhoidon asiakkaat ovat minulla silti, koska eivät selviä kouluarjesta tai elämästä ylipäätään niillä joskus ja jouluna käynneillä. Ärsyttävän usein psykiatriakontaktin lopputulema on myös se, että todetaan että nuorella tosiaan on diagnoosit x ja y, suositellaan koulupsykologin kontaktia - kun koko lähete lähti siitä, että ne minun käynnit eivät olleet riittävä tuki.

Erikoissairaanhoidon ongelmat valuvat jatkuvasti perustasolle. Siellä todetaan, että aikoja ei ole, perustaso hoitaa. Minulla ei ole ketään, jolle valutan ne oppilaat, joita en ehtisi hoitaa. Ei ole ketään alempaa tahoa, vaan se on minä tai ei kukaan.

Ja siis tiedän, että psykiatrialla tehdään töitä niska limassa ja kukaan ei ilkeyttään toimi näin, mutta kyllä tässä tosiaan tehdään vähintään puolet sellaista työtä, joka ei minulle millään tavalla kuuluisi. Koulupsykologi arvioi, tukee ja ohjaa eteenpäin, ei hoida.

Ap

Hyvin tiivistetty. Itse vaihdoin pois koulupsykologin hommista, liian uuvuttavaa pidemmän päälle tuo yksin erittäin huonokuntoisten nuorten kannattelu. Ehkä niitä koulupsykologeja voisi alkaa löytymään, jos työnkuvaa järkevöitettäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko on voimassa lukion ekalla tehty todistus lukihäiriöstä.

Tyttäreni tarvitsisi pääsykokeissa lisäaikaa ja on kulunut jo yli 5 vuotta todistuksesta.

Mistä saisi maksutta uuden. Ja mik järki on, että se vanhentuu.

Riippuu varmaan ihan tulevasta opiskelupaikasta tuollainen. Minulta vanhassa työpaikassa joku kävi hakemassa yli 10v vanhan siellä tehdyn todistuksen lukivaikeudesta, koska sillä saisi lisäaikaa tulevaan kokeeseen. Jossain varmaankin määritellään, että pitää olla 5v sisällä tehty. 

Vanhentuminen sikäli ihan ymmärrettävääkin, että lukutaito on harjoittelulla kehitettävä asia, ja myös esim äänteiden prosessointi (yksi lukivaikeuden taustatekijöistä) kuntoutuu hyvin. Voi siis olla, että vaikka joskus aiemmin on todettu toimintakykyä alentava lukivaikeus, ei samaa haittaa viiden taikka kymmenen vuoden päästä ole.

Ilmaiseksi tuskin saa todistusta mistään, kun kyse on tuollaisesta ns. vapaaehtoisesta asiasta, josta haluaa itselle jotain etua todistuksella. Esimerkiksi minä tai muut kunnan koulupsykologit eivät ota ketään tutkimuksiin vain siksi, että saisi mopokorttiin lisäaikaa. Ne hankitaan yksityiseltä puolelta, jos tarve on. Tietysti kuntien välillä voi olla eroa, mutta luulen että yksityisen kautta pitää mennä.

Ap

Annoitko sille 10 vuotta sitten todistuksen saaneelle uuden todistuksen?

Mielestäni kyse ei ole vapaaehtoisuudesta eikä edusta, jos lukiolainen yrittää päästä opiskelemaan.

Pakkohan se on jotain opiskella eikä sitä voi verrata mopokorttiin!

Ja etu se ei ole, vaan tasoittaa vammaisen selviytymistä.

Tyttärelläni lukihäiriö näkyy aivan selvänä edelleen.

Eli kannattaako käydä vanhassa lukiossa pyytämässä uutta todistusta?

En antanut uutta, vaan kopion vanhasta (oli hukannut alkuperäisen). Samoin vanhasta lukiosta voi varmaan saada kopion vanhasta todistuksesta, mutta se ei auta mitään, koska on edelleen vanhentunut.

Ei ole tarkoitus vähätellä sitä, että lukivaikeus haittaa pääsykokeissa. Mutta ilmaisen terveydenhuollon kautta hoituva asia se tuskin on, koska kiva opiskelupaikka ei ole elämisen kannalta välttämätön asia, vaikka henkilökohtaisella tasolla se tietysti on hyvin tärkeä asia ihmisen elämässä. 

Voi sitä julkisen puolen kautta yrittää (riittääkö esim terveyskeskuslääkärin antama diagnoosi lukivaikeudesta koululle?), mutta rehellisesti en usko sen onnistuvan. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten paljon työssäsi rasittaa erikoissairaanhoitoon jonottavien kannattelu? Mitä ajattelet isossa kuvassa perustaso-erikoistaso-järjestelmän toimivuudesta?

T. Psykologi lastenpsykiatrialta

Aivan hemmetisti. Jos minulta nyt oppilas saa lähetteen nuorisopsykiatrialle, on ehkä saanut ensikäynnin syyslukukauden alussa. Ja sitten kun sen ajan saa, on siellä tapaamisia kerran kuukaudessa. Jolloin myös ne erikoissairaanhoidon asiakkaat ovat minulla silti, koska eivät selviä kouluarjesta tai elämästä ylipäätään niillä joskus ja jouluna käynneillä. Ärsyttävän usein psykiatriakontaktin lopputulema on myös se, että todetaan että nuorella tosiaan on diagnoosit x ja y, suositellaan koulupsykologin kontaktia - kun koko lähete lähti siitä, että ne minun käynnit eivät olleet riittävä tuki.

Erikoissairaanhoidon ongelmat valuvat jatkuvasti perustasolle. Siellä todetaan, että aikoja ei ole, perustaso hoitaa. Minulla ei ole ketään, jolle valutan ne oppilaat, joita en ehtisi hoitaa. Ei ole ketään alempaa tahoa, vaan se on minä tai ei kukaan.

Ja siis tiedän, että psykiatrialla tehdään töitä niska limassa ja kukaan ei ilkeyttään toimi näin, mutta kyllä tässä tosiaan tehdään vähintään puolet sellaista työtä, joka ei minulle millään tavalla kuuluisi. Koulupsykologi arvioi, tukee ja ohjaa eteenpäin, ei hoida.

Ap

Ihan noin kauhea tilanne ei onneksi meillä vielä ole. Kehityssuunta on tainnut valtakunnallisesti tosiaan olla, että esh tutkii ja antaa diagnoosit, mutta hoitoon ei ole enää paukkuja. Hoito pitäisi edes ostaa yksityisiltä terapeuteilta, jos omat työntekijät ei siihen pysty repeämään. Kerran kuussa tapaamiset on vitsi.

Tykkään ihan hirveästi tehdä laajoja diagnostisia tutkimuksia, mutta vielä tärkeämpänä pidän huonovointisten lasten ja nuorten kunnollista hoitoa diagnoosista riippumatta. Se on myös itselle antoisaa työtä, kun useinkin pääsee näkemään muutoksia parempaan. Ehkä psykiatrian on pitänyt muun lääketieteen maailmassa tieteellistä pätevyyttään todistellakseen ripustautua liiankin vahvasti diagnostiikkaan ja lääkityksiin. Ihmisyys ja ihmisten kohtaaminen ajan kanssa olisi nostettava hoidon keskiöön.

Vuodatus sikseen, itse työ on ihanaa ja monipuolista, antoisaa ja sopivan haastavaa. Ei toivo järjestelmäänkään ole vielä menetetty niin kauan kun sinunlaisia ihmisiä töitä paiskii :) intoa ja voimia tärkeään työhön kollegalle!

T. Psykologi lastenpsykiatrialta

Vierailija kirjoitti:

Miten suhtaudut yksityispalveluihin?

Pidän hyvin surkeana asiantilana sitä, että julkisella puolella asiat eivät etene, ja varakkaammilla on mahdollisuus mennä yksityisen kautta ohituskaistaa. Lähinnä siis niiden näkökulmasta, joilla tätä mahdollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Yksityispalveluita vastaan ei ole mitään - käyn itsekin yksityislääkärillä, jos työterveydessä ei ole aikoja.

Ap

Hankitko joskus kunnollisen koulutuksen ja alat tehdä oikeita töitä?

Vierailija kirjoitti:

Miksi koulussa ei saada kiusaamista kitkettyä?

Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Aniharvoin on sellainen tilanne, että yksi ilkimys kiusaa yhtä oppilasta. Kiusaamisessa on mukana porukka kannustajia ja naurajia, ja hyvin suuri osa luokasta voi olla yhdessä sitä mieltä, että kiusattu on outo ja nolo ja oikeastaan ansaitseekin kohtalonsa. Haukkumiseen tai tönimiseen voi puuttua, vinoihin katseisiin tai merkitseviin hymyihin taas on oikeasti vaikea sanoa mitään, koska niitä on muiden vaikea huomata. Koulu ei myöskään voi pakkosiirtää ketään - tätähän usein tarjotaan ratkaisuksi. Jos kiusaajan vanhemmat sanovat, että hän jatkaa lähikoulussaan, niin sitten hän jatkaa. Kiusattu on sitten se, jonka perheellä on motivaatiota suostua koulunvaihtoon. Kiusaajat ovat yleensä varsin taitavia nuoria, ja eivät siinä aikuisten edessä sano pahimpia törkeyksiään, jolloin todisteita ei ole. Omilla asiakkailla myös hyvin vahvasti sellainen asenne, että heidän kokemaansa kiusaamiseen ei missään nimessä saa puuttua, koska se olisi sosiaalinen itsemurha. Koko yläkoulun silmissä sinulla olisi sitten "vasikan maine". 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko on voimassa lukion ekalla tehty todistus lukihäiriöstä.

Tyttäreni tarvitsisi pääsykokeissa lisäaikaa ja on kulunut jo yli 5 vuotta todistuksesta.

Mistä saisi maksutta uuden. Ja mik järki on, että se vanhentuu.

Riippuu varmaan ihan tulevasta opiskelupaikasta tuollainen. Minulta vanhassa työpaikassa joku kävi hakemassa yli 10v vanhan siellä tehdyn todistuksen lukivaikeudesta, koska sillä saisi lisäaikaa tulevaan kokeeseen. Jossain varmaankin määritellään, että pitää olla 5v sisällä tehty. 

Vanhentuminen sikäli ihan ymmärrettävääkin, että lukutaito on harjoittelulla kehitettävä asia, ja myös esim äänteiden prosessointi (yksi lukivaikeuden taustatekijöistä) kuntoutuu hyvin. Voi siis olla, että vaikka joskus aiemmin on todettu toimintakykyä alentava lukivaikeus, ei samaa haittaa viiden taikka kymmenen vuoden päästä ole.

Ilmaiseksi tuskin saa todistusta mistään, kun kyse on tuollaisesta ns. vapaaehtoisesta asiasta, josta haluaa itselle jotain etua todistuksella. Esimerkiksi minä tai muut kunnan koulupsykologit eivät ota ketään tutkimuksiin vain siksi, että saisi mopokorttiin lisäaikaa. Ne hankitaan yksityiseltä puolelta, jos tarve on. Tietysti kuntien välillä voi olla eroa, mutta luulen että yksityisen kautta pitää mennä.

Ap

Annoitko sille 10 vuotta sitten todistuksen saaneelle uuden todistuksen?

Mielestäni kyse ei ole vapaaehtoisuudesta eikä edusta, jos lukiolainen yrittää päästä opiskelemaan.

Pakkohan se on jotain opiskella eikä sitä voi verrata mopokorttiin!

Ja etu se ei ole, vaan tasoittaa vammaisen selviytymistä.

Tyttärelläni lukihäiriö näkyy aivan selvänä edelleen.

Eli kannattaako käydä vanhassa lukiossa pyytämässä uutta todistusta?

En antanut uutta, vaan kopion vanhasta (oli hukannut alkuperäisen). Samoin vanhasta lukiosta voi varmaan saada kopion vanhasta todistuksesta, mutta se ei auta mitään, koska on edelleen vanhentunut.

Ei ole tarkoitus vähätellä sitä, että lukivaikeus haittaa pääsykokeissa. Mutta ilmaisen terveydenhuollon kautta hoituva asia se tuskin on, koska kiva opiskelupaikka ei ole elämisen kannalta välttämätön asia, vaikka henkilökohtaisella tasolla se tietysti on hyvin tärkeä asia ihmisen elämässä. 

Voi sitä julkisen puolen kautta yrittää (riittääkö esim terveyskeskuslääkärin antama diagnoosi lukivaikeudesta koululle?), mutta rehellisesti en usko sen onnistuvan. 

Ap

Okei, kiitos vastauksestasi.

Kyse ei ole mistään kivasta opiskelupaikasta. Ei hän tykkää opiskelusta. Tajuaa vaan, että johonkin sitä on mentävä opiskelemaan, jotta joskus pääsee hänelle sopivaan työhön. (Kovin fyysinen työ ei hänelle sovellu muista syistä)

Vierailija kirjoitti:

Hankitko joskus kunnollisen koulutuksen ja alat tehdä oikeita töitä?

Olen käynyt myös toisen maisterintutkinnon, mutta ei kyllä ole aikomusta työllistyä sille alalle. Siinä tienaisi hitosti enemmän, mutta haluan tehdä työtä, jolla ihan oikeasti on merkitystä ihmisten elämässä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankitko joskus kunnollisen koulutuksen ja alat tehdä oikeita töitä?

Olen käynyt myös toisen maisterintutkinnon, mutta ei kyllä ole aikomusta työllistyä sille alalle. Siinä tienaisi hitosti enemmän, mutta haluan tehdä työtä, jolla ihan oikeasti on merkitystä ihmisten elämässä.

Ap

Harkitse alan vaihtoa, et ole tässä ketjussa antanut kovinkaan hyviä vastauksia.

Kysymykseni ei liity koulumaailmaan, mutta mitä voi tehdä tilanteessa, jossa henkilö käyttäytyy asian x suhteen hyvin hankalasti, ei suostu sopimaan asiasta ja torjuu ehdotetut kompromissit. Kuinka saada toinen osapuoli ymmärtämään, että molempien täytyy joustaa ja tulla toista puolitiehen vastaan? Olisiko psykologilla vinkkejä neuvottelutaktiikkaan?

Vierailija kirjoitti:

Kysymykseni ei liity koulumaailmaan, mutta mitä voi tehdä tilanteessa, jossa henkilö käyttäytyy asian x suhteen hyvin hankalasti, ei suostu sopimaan asiasta ja torjuu ehdotetut kompromissit. Kuinka saada toinen osapuoli ymmärtämään, että molempien täytyy joustaa ja tulla toista puolitiehen vastaan? Olisiko psykologilla vinkkejä neuvottelutaktiikkaan?

Ei kyllä hirveästi ole vinkkejä. Jos itse on sellainen, että huomioi myös toisen osapuolen ja miettii tämän näkökulmaa, tuntuu siltä kuin juoksisi tiiliseinään, jos toinen pitää tylysti kiinni vain omista eduistaan. Toki voi yrittää kysyä, että mitäs tämä henkilö itse ehdottaisi, jos olisi sinun asemassasi. Tai ihan vain tylysti todeta, että sehän ei mene niin, että toinen vain sanelee ja jyrää asiassa; se ei ole vaihtoehto, joten hän voi nyt alkaa miettiä toiseksi parasta vaihtoehtoa. Voi sitä myös tiedustella, että miksi hän ajattelee olevansa oikeutettu siihen, että hän määrää ja muut tottelevat, mutta se on aika draamanhakuinen lähestymistapa. 

Loppupeleissä on todella hankalaa pakottaa aikuinen ihminen muuttamaan mieltään, jos tämä itse ei ole sihen lainkaan avoin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten suhtaudut yksityispalveluihin?

Pidän hyvin surkeana asiantilana sitä, että julkisella puolella asiat eivät etene, ja varakkaammilla on mahdollisuus mennä yksityisen kautta ohituskaistaa. Lähinnä siis niiden näkökulmasta, joilla tätä mahdollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Yksityispalveluita vastaan ei ole mitään - käyn itsekin yksityislääkärillä, jos työterveydessä ei ole aikoja.

Ap

Eikö kuitenkin ole tavallaan hyvä, että osa porukasta hakeutuu yksityiselle, jolloin julkisella puolella periaatteessa vapautuu resurssia auttaa niitä, jotka siellä nyt jonottavat?

Up

Jos ekaluokkalainen ei opi oletetulla tavalla lukemaan, vaan suunitellaan jopa luokan kertaamista, mikä on yleisimmin vikana?