Lue keskustelun säännöt.
Koulusta annetaan liikaa läksyjä. Mun kasiluokkalainen on ihan loppu.
25.01.2023 |
Jos on jo nyt näin loppu, mitä se on lukiossa, jos sinne menee?
Tuolla oli tänään matikasta aukeama loppuun ja "kotitehtävämökki", ruotsista tuli pari tehtävää ja sanakoe, enkusta on joku kirjoitusjuttu, kemiasta lukuläksy ja joku moniste. Lisäksi tuolla on perjantaina uskonnon koe.
Koulussa ovat pitkät päivät ja opiskelevat. Sitten kun koulu loppuu ja pitäis viettää vapaa-aikaa niin se menee läksyjen parissa ja kokeisiin lukiessa.
Tänään sai suht nopeasti tehtävät valmiiksi ja ehti pelaamaankin mutta kyllä meilläkin monena iltana ollaan itketty valtavaa työmäärää ja siitä johtuvaa stressiä. Joskus treenipäivinä poika on vielä yhdentoista aikaan lukemassa kokeisiin tai tekemässä tehtäviä. Oon laittanut opettajille viestiä että tuossa on liikaa mun pojalle, kun se on niin tunnollinen ja sillä menee kaikki vapaa aika tuohon kun se haluaa kaiken lukea hyvin. Oon kertonut siitä että kotona itketään kirjojen kanssa kun ei enää jakseta ja illalla puurtaessa väsyneillä aivoilla tuntuu ettei mitään edes osaa. Opet ei kuitenkaan sano juuta eikä jaata. Kuulemma muut ei valita, joten ongelmaa ei ilmeisesti opejen mukaan ole.
Kommentit (80)
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Totta, mutta toistoja tulee jo tunnilla, koska opetus menee liian usein niiden hitaiden oppijoiden mukaan. Samoin kokeisiin kertaus on toistoharjoittelua. Ei kaikkien tarvitse tuntikausia tankata jokaikistä asiaa.
-eri
Ei todellakaan tule tarpeeksi, vaan kotona pitää myös harjoitella, ja paljon.
En lainkaan epäile, että sinun on pitänyt harjoitella kotona ja paljon, jos et pysty ymmärtämään, että peruskoulun oppimäärä ei ole kaikille kovin haastava.
Aivan turha alkaa herjata ja käydä henkilökohtaisuuksiin.
On ikävää että nykyään jopa vanhemmissa on kaltaisiasi vänkyttäjiä, jotka opettavat lapsilleen tuon ajatusmallin nerosta, jonka ei tarvitse tehdä läksyjä. Pahimmassa tapauksessa jopa kiusaavat ahkeria oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Vika ei ole nyt koulussa tai läksyissä,vaan lapsessasi. Sori nyt vaan. Ei läksyjä voi luokalta lopettaa sen takia, että sinun hermoheikko lapsesi oireilee. Auta poikaa läksyissä ja näytä miten ne kannattaa tehdä. Ei kaikkea seuraavalle päivälle, vain sen päivän aineet. Viikonloppuna voi käyttää vaikka puoli tuntia maanantain hommiin niin tasaa työmäärää. Illalla sängyssä voi lukaista lukuläksyn, menee pari minuuttia. Tai koulumatkalla jos autolla kulkee. Tai välkällä...
Tunnilla voi yrittää jo jotain läksytehtäviäkin tehdä. Tunnilla myös kun kuuntelee niin pääsee jo pitkälle. Kokeisiin riittää kun lukee illan pari jos tunnilla on asiansa hyvin hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Totta, mutta toistoja tulee jo tunnilla, koska opetus menee liian usein niiden hitaiden oppijoiden mukaan. Samoin kokeisiin kertaus on toistoharjoittelua. Ei kaikkien tarvitse tuntikausia tankata jokaikistä asiaa.
-eri
Ei todellakaan tule tarpeeksi, vaan kotona pitää myös harjoitella, ja paljon.
En lainkaan epäile, että sinun on pitänyt harjoitella kotona ja paljon, jos et pysty ymmärtämään, että peruskoulun oppimäärä ei ole kaikille kovin haastava.
Aivan turha alkaa herjata ja käydä henkilökohtaisuuksiin.
On ikävää että nykyään jopa vanhemmissa on kaltaisiasi vänkyttäjiä, jotka opettavat lapsilleen tuon ajatusmallin nerosta, jonka ei tarvitse tehdä läksyjä. Pahimmassa tapauksessa jopa kiusaavat ahkeria oppilaita.
Mun siskoni kasvatti lapsensa uskomaan, että tämän ei tarvitse opiskella, kun on alkuvuonna syntyneenä fiksumpi kuin kaikki muut. Ei tarvinnut opetella ulkoa kertotaulua, ei ruotsin verbejä, aina vaan oltiin sitä mieltä, että kielen oppii korvakuulolla ja matikan päättelemällä.
Yläkoulussa nousi sitten tie ihan pystyyn, kun yhtäkkiä olisikin pitänyt osata käydä koulua. Pohjatiedoissa oli ammottavia aukkoja. Lukiota jaksoi käydä kolme viikkoa, kunnes sekin oli liian raskasta.
Kaupan kassana sitten työskentelee ja saikuttaa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Totta, mutta toistoja tulee jo tunnilla, koska opetus menee liian usein niiden hitaiden oppijoiden mukaan. Samoin kokeisiin kertaus on toistoharjoittelua. Ei kaikkien tarvitse tuntikausia tankata jokaikistä asiaa.
-eri
Ei todellakaan tule tarpeeksi, vaan kotona pitää myös harjoitella, ja paljon.
En lainkaan epäile, että sinun on pitänyt harjoitella kotona ja paljon, jos et pysty ymmärtämään, että peruskoulun oppimäärä ei ole kaikille kovin haastava.
Aivan turha alkaa herjata ja käydä henkilökohtaisuuksiin.
On ikävää että nykyään jopa vanhemmissa on kaltaisiasi vänkyttäjiä, jotka opettavat lapsilleen tuon ajatusmallin nerosta, jonka ei tarvitse tehdä läksyjä. Pahimmassa tapauksessa jopa kiusaavat ahkeria oppilaita.
Kukaan ei väitä, että lapset oppivat mitään ilman opetusta, mutta jotkut lapset nyt vain oppivat asiat helpommin kuin toiset. Tuosta sinun vänkäämisestä on helppo päätellä, että sinulle asioiden oppiminen ei ole ollut helppoa, koska et pysty uskomaan, että kukaan voisi oppia niitä helposti.
En nyt osaa sanoa, ovatko minun poikani varsinaisesti matemaattisesti lahjakkaita, koska alakoulun opetustahti on heidän näkökulmastaan niin naurettava. Eivät he ainakaan ole ikinä joutuneet erityisemmin ponnistelemaan oppiakseen asiat. Ainakin noissa luokissa on sellainen opetusmalli, että jos osaat asian hyvin ja teet tehtävät nopeasti, saat lisätehtäväksi vaan lisää ihan samoja laskuja. Suoraan sanottuna en pysty ymmärtämään, että miksi niiden lasten, jotka jo osaavat asian pitää tehdä enemmän niitä samoja harjoituksia, kuin niiden, jotka eivät osaa. Onneksi saavat sentään tehdä matikan läksynsä tunneilla, ettei tarvitse vielä kotonakin pyöritellä samoja laskuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Yläastelainen. Valitettavasti tästä ei taida mitään tieteellistä tutkimusta löytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Olen itse sen yläasteen käynyt. Etkö sinäkin? Voit ottaa vaikka jonkun yläasteen kirjan (valitse mielesi mukaan esim. historiaa tai maantietoa) ja sieltä katsoa jonkun kappaleen. Ei varmasti ole mikään loputon lukurupeama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Olen itse sen yläasteen käynyt. Etkö sinäkin? Voit ottaa vaikka jonkun yläasteen kirjan (valitse mielesi mukaan esim. historiaa tai maantietoa) ja sieltä katsoa jonkun kappaleen. Ei varmasti ole mikään loputon lukurupeama.
Nämä on niin ihania nämä kouluasiantuntijat, jotka muistelee omia kouluaikojaan ja tietää sitten kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Yläastelainen. Valitettavasti tästä ei taida mitään tieteellistä tutkimusta löytyä.
Mistä? Yläkoulujen opetuksestako? Miksi siitä tieteellinen tutkimus pitäisi löytyä, kun meillä on opetussuunnitelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Totta, mutta toistoja tulee jo tunnilla, koska opetus menee liian usein niiden hitaiden oppijoiden mukaan. Samoin kokeisiin kertaus on toistoharjoittelua. Ei kaikkien tarvitse tuntikausia tankata jokaikistä asiaa.
-eri
Ei todellakaan tule tarpeeksi, vaan kotona pitää myös harjoitella, ja paljon.
En lainkaan epäile, että sinun on pitänyt harjoitella kotona ja paljon, jos et pysty ymmärtämään, että peruskoulun oppimäärä ei ole kaikille kovin haastava.
Aivan turha alkaa herjata ja käydä henkilökohtaisuuksiin.
On ikävää että nykyään jopa vanhemmissa on kaltaisiasi vänkyttäjiä, jotka opettavat lapsilleen tuon ajatusmallin nerosta, jonka ei tarvitse tehdä läksyjä. Pahimmassa tapauksessa jopa kiusaavat ahkeria oppilaita.
Kukaan ei väitä, että lapset oppivat mitään ilman opetusta, mutta jotkut lapset nyt vain oppivat asiat helpommin kuin toiset. Tuosta sinun vänkäämisestä on helppo päätellä, että sinulle asioiden oppiminen ei ole ollut helppoa, koska et pysty uskomaan, että kukaan voisi oppia niitä helposti.
En nyt osaa sanoa, ovatko minun poikani varsinaisesti matemaattisesti lahjakkaita, koska alakoulun opetustahti on heidän näkökulmastaan niin naurettava. Eivät he ainakaan ole ikinä joutuneet erityisemmin ponnistelemaan oppiakseen asiat. Ainakin noissa luokissa on sellainen opetusmalli, että jos osaat asian hyvin ja teet tehtävät nopeasti, saat lisätehtäväksi vaan lisää ihan samoja laskuja. Suoraan sanottuna en pysty ymmärtämään, että miksi niiden lasten, jotka jo osaavat asian pitää tehdä enemmän niitä samoja harjoituksia, kuin niiden, jotka eivät osaa. Onneksi saavat sentään tehdä matikan läksynsä tunneilla, ettei tarvitse vielä kotonakin pyöritellä samoja laskuja.
Voi hyvä luoja... Ja tällaiset lisääntyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Kirsi Lonka ei ole varmasti sanonut, että lasten oppimisessa ei ole eroja. Kukaan ei tietenkään osaa jakokulman käyttöä luontaisesti, mutta fiksumpi lapsi ymmärtää sen kerrasta, kun opettaja näyttää ja hitaampi ei ehkä ikinä. Sitten se fiksumpi oppii muutamalla harjoitteella soveltamaan sitä jakokulmaa käytännössä, kun taas se hitaampi saattaa just ja just oppia mekaanisesti käyttämään sitä, mutta heti, kun joutuu tekemään jotain soveltavampaa, homma hajoaa.
Siellä samassa luokassa voi olla lapsia, joiden ÄO on 80 tai 140, joten on aivan selvä, että he tarvitsevat aika erilaista ponnistelua hyviin arvosanoihin.
Kirsti Lonka on sanonut, että mitään luontaisia neroja ei ole olemassakaan, vaan kaikki menestyminen vaatii aina toistoa, toistoa, toistoa. Vertasi koululaista viulistiin, joka harjoittelee aina.
Ai Kirsti Lonka on sanonut, että esimerkiksi lasten älykkyyksissä ei ole eroja? Nyt olis kiva nähdä lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo aika rankalta kuulostaa, jos lapsi täysin raivolla pakottaa itsensä saamaan kaikesta kympin hinnalla millä hyvänsä. Ap:n lapsi ei kuitenkaan kuulosta sellaiselta luontaisesti erityisen älykkäältä lapselta, jolle peruskoulun oppimäärä on helppoa, koska heille ei jää mitään "aukeama loppuun" -läksyjä matikasta, vaan he ehtivät tekemään ne jo tunneilla.
Ei ole mitenkään harvinaista, että nämä kymppintytöt (yleensä tyttöjä, mutta toki poikkeuksiakin on) romahtavat sitten lukiossa, koska mikään työmäärä ei enää riitä heidän luontaisilla kyvyillään siihen kympin keskiarvoon ja heidän koko oman arvon tunto on ollut sidottuna kouluarvosanoihin. He ovat sitten erittäin suuressa riskissä esim. mt-haasteisiin ja syömishäiriöihin.
No nyt on todella asenteellista sössötystä.
Kukaan ei ole luontaisesti koulumenestyjä, vaan ihan kaikki oppiminen kyllä vaatii nimenomaan ahkeruutta ja paljon työtä.
No kyllä kuule ihmisissä on eroja älöykkyyden suhteen ja toisille peruskoulu on huomattavasti helpompaa kuin toisille. Itse en ainakaan joutunut käytännössä tekemään töitä yläasteella enkä lukiossakaan ainakaan pitkän matikan ulkopuolella. En nyt muista, mikä mulla oli yläasteella lukuaineiden keskiarvo, mutta yli 9 joka tapauksessa.
Kaikki oppiminen vaatii aina työtä ja valtavat määrät harjoittelua. Mitään luontaisia lapsineroja ei ole olemassakaan.
Lainaan tässä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Kirsti Longan sanoja.
Kirsi Lonka ei ole varmasti sanonut, että lasten oppimisessa ei ole eroja. Kukaan ei tietenkään osaa jakokulman käyttöä luontaisesti, mutta fiksumpi lapsi ymmärtää sen kerrasta, kun opettaja näyttää ja hitaampi ei ehkä ikinä. Sitten se fiksumpi oppii muutamalla harjoitteella soveltamaan sitä jakokulmaa käytännössä, kun taas se hitaampi saattaa just ja just oppia mekaanisesti käyttämään sitä, mutta heti, kun joutuu tekemään jotain soveltavampaa, homma hajoaa.
Siellä samassa luokassa voi olla lapsia, joiden ÄO on 80 tai 140, joten on aivan selvä, että he tarvitsevat aika erilaista ponnistelua hyviin arvosanoihin.
Kirsti Lonka on sanonut, että mitään luontaisia neroja ei ole olemassakaan, vaan kaikki menestyminen vaatii aina toistoa, toistoa, toistoa. Vertasi koululaista viulistiin, joka harjoittelee aina.
Ai Kirsti Lonka on sanonut, että esimerkiksi lasten älykkyyksissä ei ole eroja? Nyt olis kiva nähdä lähde.
Osaatko sinä suomea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko porukalta läksyt vähemmälle kun yksi ei selviä niistä, koska ei kestä jos lukuaineiden keskiarvo ei ole 10? Kai nyt itsekin tajuat miten naurettavalta tuo kuulostaa. Kiikuta se poikasi terapiaan.
Kuulostaa, että ongelmana ei tosiaankaan ole läksyjen määrä. Hienoa, että lapsesi suhtautuu opiskeluun vakavasti mutta sinun vanhempana tulisi asettaa rajat. Väsyneinä opiskelusta ei tosiaankaan tule mitään, joten voitte vaikka sopia, että koulukirjoihin ei enää kosketa klo 20 jälkeen.
Lukuläksyissä voit auttaa lastasi helposti. Kun lapsi on lukenut annetun läksyn tai koealueen, ota kirja itsellesi ja kysy muutama kysymys alueelta. Lapsi saa samalla kerrattua lukemaansa ja vahvistuksen sille, että osaa asiat. Oma äitini teki näin minulle ja moni asia jäi paremmin mieleen, kun asian oli joutunut selittämään auki sen sijaan, että samaa sivua olisi päntännyt. Samoin sanakokeissa tällainen kyseleminen on hyödyllistä.
Koulussa on tärkeää oppia myös opiskelemaan ja siihen tulisi kuulua myös levon merkityksen ymmärtäminen. Kokeiden suhteen lasta kannattaa muistuttaa, että viimeisten päivien pänttäämiselle ei ole mitään merkitystä, jos on ollut tunneilla hereillä ja tehnyt läksyt. Silloin ne asiat osaa jo.
Sama meillä aikanaan kun oli joku sijaisopettaja.Ei viitsinyt opettaa kouluaikana löi vaan kotiin kauheat kasat läksyjä.Sitten tuli vakinainen takaisin ja läksyt väheni.
Vierailija kirjoitti:
Koko porukalta läksyt vähemmälle kun yksi ei selviä niistä, koska ei kestä jos lukuaineiden keskiarvo ei ole 10? Kai nyt itsekin tajuat miten naurettavalta tuo kuulostaa. Kiikuta se poikasi terapiaan.
Voisi tehdä hyvää koko porukallekin. Nythän on erinäiset tahot mm. OAJ ehdottaneet tuntimäärän lisäämistä peruskouluun. Nyt on jo 8-luokalla minimi 29 tuntia/vko, monissa kunnissa 30, oman kotikielen tai useamman pitkän kielen lukijoilla siihen vielä lisää. 30 tuntia/vko tarkoittaa keskimäärin 6 tuntia päivässä. Siihen vaikka yksi tunti läksyjä päälle niin ollaan lähellä monen työaikaa 7 h 15 min, kaksi tuntia läksyjä tarkoittaisi jo täyttä 8 h työpäivää. Ja teinit kuitenkin tarvitsevat enemmän untakin kuin aikuiset. Koulumatka saa lain mukaan kestää teinillä jopa 3 tuntia päivässä. Ei ihme, jos väsyttää montaa kasvavaa nuorta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteellahan "lukuläksyt" on jotain 3 sivua maksimissaan per oppiaine ja kokeeseenkaan ei todellakaan tarvitse koko kirjaa lukea. Lukiossa sitten vähän eri meininki
Lähde?
Olen itse sen yläasteen käynyt. Etkö sinäkin? Voit ottaa vaikka jonkun yläasteen kirjan (valitse mielesi mukaan esim. historiaa tai maantietoa) ja sieltä katsoa jonkun kappaleen. Ei varmasti ole mikään loputon lukurupeama.
Nämä on niin ihania nämä kouluasiantuntijat, jotka muistelee omia kouluaikojaan ja tietää sitten kaiken.
Eli mielestäsi nykykoulussa lukemisen määrä on lisääntynyt jotenkin merkittävästi?
Ainakin 15v sitten yläasteen läksymäärä oli ihan marginaalinen. Näin jälkeenpäin ajateltuna se varmaan oli elämäni huolettominta aikaa koulussa. Ottaen huomioon paljonko korkeakoulujakin on vuosien mittaan helpotettu, henkilökohtaisesti en usko, että läksyjen määrä peruskoulussa olisi ollut ylöspäin.
Ja yliopistomaailmassa tiedän mistä puhun. Tekniikan haaralla jonka minä kävin, niinä vuosina vain noin 15% opiskelijoista sai vaaditun 55 op vuodessa (ja oikeastihan pitäisi saada 60). Nyt vuosia ja taas vuosia myöhemmin luku on noussut lähelle 50%. Ovatko nykynuoret näin paljon parempia koulussa ja ahkerampia?
Eivät. Yliopisto saa rahansa siitä kun ihmiset valmistuu, joten helpotetaan.
Lukiohan on jo ihan toinen tarina verrattuna yläasteeseen kun sielä tulee oikeasti jotakin isompaa kokonaisuutta kotiin tehtäväksi, ei tyyliin "lue sivut 11-12 ja tee 1 tehtävä.
En lainkaan epäile, että sinun on pitänyt harjoitella kotona ja paljon, jos et pysty ymmärtämään, että peruskoulun oppimäärä ei ole kaikille kovin haastava.