Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uskaltaisitko tutustua täysin tuntemattomaan romanttisessa mielessä? Siis joku tulee kadulla pyytämään treffeille tai vastavaa,
25.01.2023 |
et tiedä hänestä yhtään mitään muuta kuin hän päättää kertoa tai jättää kertomatta. Et tunne ystäviä tai sukulaisia, vain hänet. Uskaltaisitko lähteä ulos jos ulkonäössä ei valittamista?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Jonnekin ihmisten keskelle voisin sopia yhdet treffit, jos tuntematon vaikuttaisi ymmärtävän ettei se välttämättä johda toisiin treffeihin. Eli täysin ilman odotuksia niin mikä ettei.
Vain tällaisessa tilanteessa minäkin saattaisin suostua, että kyseessä on todellakin vain yhdet treffit ja mies ymmärtää sen. En lähtisi minkään epätoivoisen oloisen tyypin matkaan jonka mielestä pienikin huomio naiselta tarkoittaa heti seksiä. Tai ylipäätään kiinnostusta, sillä hyvin suurella todennäköisyydellä en tästä tuntemattomasta tyypistä kuitenkaan pienen juttutuokion aikana kiinnostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omituinen kysymys. Kaikkihan ovat tuntemattomia ennen kuin tutustutaan. Kaiki miehet, hoita olen tapaillut, ovat olleet ensin tuntemattomia. En ole koskaan mennyt treffeille kaveripiiristä kenenkään kanssa, vaan tavannut joko baarissa tai netissä, kerran kadulla, kun mies tuli juttelemaan ja pyysi kahville.
Ainahan se on eka kerta, kun ensimmäistä kertaa jonkun kanssa tavataan. Kohtaamispaikka vain vaihtelee; kellä se on mikäkin. Harvemmin kai se "oikea" löytyy ystävä-/ tuttavapiiristä.
Täysin tuntematon pyysi yhteistietoja bussipysäkillä ja annoin sometilin. Sen kautta juteltiin useampi viikko ja lopulta mentiin kahvitreffeille. 6 vuotta myöhemmin odotan, että tuo tuntematon tulee kotiin kaupasta ja aletaan iltapalalle.
Järjen käyttö on sallittua ja kannattaa pysytellä viestimissä ja julkisilla paikoilla, kunnes on saanut kartoitettua ihmistä paremmin. Itse tapasin alussa myös paljon kyseisen henkilön pitkäaikaisia kavereita ja kyselin näiltä asioista ja ne täsmäsivät ihmisen kertoman kanssa.
Miten teille on noin vaikeaa käydä kahvilla vieraan kanssa? Tässä on varmaan sukupolvien välinen ero. Ennen ei ollut nettiä, eikä treffikumppanista tehty tuollaista syvätutkimusta etukäteen. Joku tuntematon pyysibtreffeille ja sitten mentiin katsomaan, että millainen tyyppi on kyseessä. Näin tutustuin aviomieheenikin 8 v sitten.
N53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin. Vähemmän paha se on kuin treffata deittisovelluksen kautta tuntematon ihminen, josta ei voi olla varma onko kyseessä oikeasti ollenkaan se henkilö joka väittää olevansa. Kadulla kysyjästä näet heti ainakin minkä näköinen on ja mitä ikäluokkaa. Tinderissä taas voi olla vaikka väärillä kuvilla.
Monta kertaa tuntemattomat ovat kysyneetkin minua arkitilanteissa treffeille. Olen aina jättänyt väliin mutta vain siitä syystä, ettei ulkonäkö ole miellyttänyt. Uskalluksesta ei ole jäänyt kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Täysin tuntematon pyysi yhteistietoja bussipysäkillä ja annoin sometilin. Sen kautta juteltiin useampi viikko ja lopulta mentiin kahvitreffeille. 6 vuotta myöhemmin odotan, että tuo tuntematon tulee kotiin kaupasta ja aletaan iltapalalle.
Järjen käyttö on sallittua ja kannattaa pysytellä viestimissä ja julkisilla paikoilla, kunnes on saanut kartoitettua ihmistä paremmin. Itse tapasin alussa myös paljon kyseisen henkilön pitkäaikaisia kavereita ja kyselin näiltä asioista ja ne täsmäsivät ihmisen kertoman kanssa.
No mulla on käynyt huonommin tuntemattomiin tutustuessa. Olen näistä saanut itselleni stalkkerin ja uhkailuja. Ihan tästä syystä en enää halua tutustua tuntemattomiin, pitää olla jollain tavalla edes etäisesti tuttu tai korkeassa asemassa. Silloin voi luottaa siihen ettei mies ala perseilemään kun hänellä on jotain menetettävää, esimerkiksi maine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tuo eroaa siitä, että tapaa baarissa jonkun ja lähtee treffeille? Eikö suurin osa ihmisistä ole toiminut joskus näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edelleenkään lähtisi treffeille, jos joku tulisi ja töksäyttäisi treffikutsun. Jos ei pysty juttelemaan siinä tilanteessa, kun kohdataan, sujuvasti ja mukavasti niin en todellakaan lähde treffeille katsomaan, kuoriutuuko miehestä mukava seuramies.
Kaikki kumppanini ovat alunperin olleet täysin tuntemattomia.
Vierailija kirjoitti:
Miten teille on noin vaikeaa käydä kahvilla vieraan kanssa? Tässä on varmaan sukupolvien välinen ero. Ennen ei ollut nettiä, eikä treffikumppanista tehty tuollaista syvätutkimusta etukäteen. Joku tuntematon pyysibtreffeille ja sitten mentiin katsomaan, että millainen tyyppi on kyseessä. Näin tutustuin aviomieheenikin 8 v sitten.
N53
Minua ei ole kukaan koskaan tullut kutsumaan treffeille. Sen sijaan olen tutustunut miehiin, jutellut heidän kanssaan, huomannut että he ovat kiinnostavia ja viihtyisää seuraa, ja sitten on sovittu uusi tapaaminen jossain eli treffit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en lähtisi treffeille tuntemattoman kanssa. pariudun vain sisarusten ja serkkujen kanssa.
Uskaltaisin. Parhaat iskurepliikit on tulleet keskellä päivää kaupungilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonnekin ihmisten keskelle voisin sopia yhdet treffit, jos tuntematon vaikuttaisi ymmärtävän ettei se välttämättä johda toisiin treffeihin. Eli täysin ilman odotuksia niin mikä ettei.
Sehän siinä just on, että jos sinua pyydetään _treffeille_, niin oletus on, että sinulla on seksuaalista ja/tai romanttista kiinnostusta sitä ventovierasta ihmistä kohtaan. Sen takia olen lukuisia kertoja yrittänyt vinkata, ettei koskaan pidä pyytää yhtäkkiä ketään treffeille vaan kahville, kaljalle, kävelylle tai jonnekin. Mutta ei tunnu menevän ymmärrykseen.
Itsellänikin olisi paljon pienempi kynnys lähteä kahville kuin lähteä treffeille. Jälkimmäisille lähtisin vasta esim. mukavan baari-illan tms jälkeen, kun on useampi tunti jo tutustuttu.
Vierailija kirjoitti:
Miten teille on noin vaikeaa käydä kahvilla vieraan kanssa? Tässä on varmaan sukupolvien välinen ero. Ennen ei ollut nettiä, eikä treffikumppanista tehty tuollaista syvätutkimusta etukäteen. Joku tuntematon pyysibtreffeille ja sitten mentiin katsomaan, että millainen tyyppi on kyseessä. Näin tutustuin aviomieheenikin 8 v sitten.
N53
No ei vaan kiinnosta. Ei siinä sen kummempaa. Kyllä minulla pitäisi olla jokin syy mennä juuri tietyn ihmisen kanssa treffeille, eikä syyksi riitä se, että mies tykkäsi ulkonäöstäni. Tarvitsen myös itse motivaation ja syyn lähteä. Ei vaan kiinnosta joku random vaikka kadulla, joka kysyy minua treffeille, vaikka itse tuskin olin edes huomannut hänen olemassaoloaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo eroaa siitä, että tapaa baarissa jonkun ja lähtee treffeille? Eikö suurin osa ihmisistä ole toiminut joskus näin?
Siellä baarissa kuitenkin ollaan yleensä tuntitolkulla parannettu maailmaa ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin nettideittaajille ihan normitilanne, ettei tunne toista lainkaan.
Sillä erolla, että mahdollisen psykopaattisen silmäkiilun huomaa ehkä paremmin kuin nettiprofiilin kuvasta.
Psykopaatit ovat onneksi siinä määrin harvinaisia, että kyseinen uhka on olematon , olipa kyse nettideitistä tai kadulla kohtaamisesta.
No joo, silti omalle kohdalleni osunut. Ja sama psykopaatti on osunut todella monen muunkin kohdalle. Ja tuolta kaduilta ja kauppakeskuksista iskee kohteita kuten myös netistä.
On pyydetty ja olisin lähtenytkin, ellen kaikkina kertoina olisi ollut varattu
Alue: Aihe vapaa
En. Voi olla Ison Omenan vartija