Lopetin huonon suhteen, mutta tuntuu vaikealle olla ottamatta yhteyttä..

Unohda ajatus siitä, että miehen pitää olla kokonaan paha jotta voit hänet jättää. Jokaisessa on myös hyviä ja kivoja puolia (ja erityisesti käytöstä), mutta oikeasti vain ne huonot puolet ratkaisevat. Eli sillä että hän on joskus kehunut sinua, ollut mukava tai pitänyt kissastasi, ei ole nyt merkitystä. Lisäksi, sillä ei ole merkitystä mitä tapahtuisi jos mies muuttuisi. Suhteeseen mennään senhetkisellä tilanteella, persoonalla ja käytöksellä ja niiden pitää olla se riittävä taso onnelliseen parisuhteeseen. 

Poista miehen puhelinnumero kokonaan, eli hankaloita edes hieman sitä mahdollisuutta ottaa häneen yhteyttä. Muista, että oli lähteminen ja suhteen lopettaminen miten vaikeaa tahansa, sen päätöksen pitäminen ja uuden arjen rakentaminen on vielä raskaampaa. Olet kuitenkin jo päässyt pitkälle, pidemmälle kuin koskaan aiemmin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on aina merkki erittäin vaikeasta traumasta jos uhri yrittää saada yhteyttä pahantekijään ja kaipaa sitä. Se ei ole normaalia käytöstä. Ei pankitkaan soittele rosvojen perään ja pyydä niitä käymään. Ja sinä olet nimenomaan rikoksen uhri, vaikka meidän lainsäädäntö ei aivojen vammauttamista traumatisoimalla siksi luokittele.

Käsittääkseni ptsd:n aiheuttamisesta voi nykyään saada tuomion ja vaatia korvauksia.

Vaikea uskoa. Tahallisuus pitäisi jotenkin pystyä todistamaan tuskin tuottamuksellisuus riittäisi.

https://psyjuridica.com/pahoinpitelyrikoksesta-maksettava-karsimyskorva…

Tässä juttua asiasta.

Kukaan muu ei voi sinun puolestasi asiaa päättää. Tee miltä oikealta tuntuu. Jos sä oot valmis vielä uudelleen yrittää, niin ehdottomasti yritä, koska muuten se jää vaivaamaan.

Sen voin myös sanoa että jokaisessa suhteessa tulee ongelmia, sun pitää itse vetää raja siihen mikä ongelma on sellainen että sen jälkeen suhde on totaalisen ohi. Anna itsellesi aikaa miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan muu ei voi sinun puolestasi asiaa päättää. Tee miltä oikealta tuntuu. Jos sä oot valmis vielä uudelleen yrittää, niin ehdottomasti yritä, koska muuten se jää vaivaamaan.

Psyk hoitsu kysyi multa suhteesta jutellessa no että "olisinko mä sit voinut tehdä jotain toisin" johon totesin että, olisin varmaan paljonkin mutta en mä usko, että se sitä lopputulosta olis muuttanut.

Hoitaja totesi "aivan, et voi vaikuttaa kuin itseesi".

Musta tuntuu että aapeella on vähän sama juttu.

Terveisin tuo, joka yrittää irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Koko ajan tekis mieli laittaa miehelle viestiä, että saisi jotain merkkiä välittämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on aina merkki erittäin vaikeasta traumasta jos uhri yrittää saada yhteyttä pahantekijään ja kaipaa sitä. Se ei ole normaalia käytöstä. Ei pankitkaan soittele rosvojen perään ja pyydä niitä käymään. Ja sinä olet nimenomaan rikoksen uhri, vaikka meidän lainsäädäntö ei aivojen vammauttamista traumatisoimalla siksi luokittele.

Käsittääkseni ptsd:n aiheuttamisesta voi nykyään saada tuomion ja vaatia korvauksia.

Vaikea uskoa. Tahallisuus pitäisi jotenkin pystyä todistamaan tuskin tuottamuksellisuus riittäisi.

https://psyjuridica.com/pahoinpitelyrikoksesta-maksettava-karsimyskorva…

Tässä juttua asiasta.

Tuo edellyttänee fyysistä väkivaltaa, jolloin on todennettavissa helposti myös se, mitä on tehty ja kuka teki. Omat cptsd:ni ovat tulleet henkisen väkivallan kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan muu ei voi sinun puolestasi asiaa päättää. Tee miltä oikealta tuntuu. Jos sä oot valmis vielä uudelleen yrittää, niin ehdottomasti yritä, koska muuten se jää vaivaamaan.

Psyk hoitsu kysyi multa suhteesta jutellessa no että "olisinko mä sit voinut tehdä jotain toisin" johon totesin että, olisin varmaan paljonkin mutta en mä usko, että se sitä lopputulosta olis muuttanut.

Hoitaja totesi "aivan, et voi vaikuttaa kuin itseesi".

Musta tuntuu että aapeella on vähän sama juttu.

Terveisin tuo, joka yrittää irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Koko ajan tekis mieli laittaa miehelle viestiä, että saisi jotain merkkiä välittämisestä.

Se on hyvä sisäistää, että ihmiseltä, joka ei välitä, ei saa välittämistä. Voi saada aikaa tai huomiota, mutta ei välittämistä.

Itselläni alkoi mennä rimat vihdoin oikeille kohdilleen, kun korjasin luultavimmin oman juurisyyni.

Katsoin silmiin sitä tosiasiaa, että vanhempani ei rakasta minua, ei välitä. Ei mitään lieventäviä selityksiä vaan kylmä fakta, ei rakasta, ei välitä.

Silloin lakkasin kaipaamasta välittämistä tai rakkautta muualtakaan epätoivoisin keinoin, ei lieventäviä selityksiä miehen huonolle käytökselle hänen omien kokemustensa kautta. Ei rakkautta ihmiselle, joka ei pysty vastavuoroiseen rakkauteen, joka ruumiillistuu turvallisen ja hyvän yhdessäolon muodossa.

Hyvä rakkaus ja yhteys on ihana tunne, mutta niin on sekin, kun tuntee, että omat jalat kantavat ja tietää pärjäävänsä elämässä ja pystyvänsä elämään hyvää elämää riippumatta siitä, onko rinnallasi mies vai ei. Ja nyt rima on sillä tasolla, että tuon solituudin onnellisuuden ja tasapainon voi korvata hyvällä parisuhteella, mutta huono suhde laskee hyvinvointia niin paljon, ettei se olisi minkäänlainen vaihtoehto.

Muutosenergia kannattaa suunnata itseen eikä toisiin. Jokainen vastaa omasta muutoksestaan ja kasvustaan. Rinnalla voi kulkea tukemassa, mutta työ on jokaisen oma.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan muu ei voi sinun puolestasi asiaa päättää. Tee miltä oikealta tuntuu. Jos sä oot valmis vielä uudelleen yrittää, niin ehdottomasti yritä, koska muuten se jää vaivaamaan.

Kuinka monta kertaa sitä pitää yrittää ja hakata päätä seinään, kunnes voi todeta ettei siitä mitään tule?

Hei vaan. Luin kaikki kommentit. Tänään on ollut henkisesti raskas päivä. En ole tänäänkään ottanut eksään yhteyttä enkä usko että myöhemminkään tulee sellaista tilannetta enää illan aikana. Jotain hyvää siinä että on tullut sinniteltyä nämä viikot. En enää kehtaa ottaa yhteyttä ja mielessä käy että miksei hän ole yrittänyt mitään kautta ottaa minuun kontaktia?

Luulen että jos ottaisin nyt yhteyttä niin hän voisi omahyväisesti todeta ettei ymmärrä mistä edes pahastuin ja enkö olisi voinut jäädä selvittämään asiaa normaalien ihmisten tapaa. Mahdollisesti hän kertoisi siirtyneensä uuteen tai ettei enää jaksa minun käytöstäni. Vastauksesta riippuen päätyisin pahoittelemaan tai itkemään menetystäni.

Voisinpa vain hypätä tulevaisuuteen kun en enää mieti tätä ihmistä ja kipuile asian kanssa. Tänään mieleen juolahti että menetin "parhaat" vuoteni hänenlaiseen ihmiseen. En kyllä tästä nuorene enää että turha pitkäksi aikaa jäädä kriiseilemään, sittenpähän ketuttaa vain että fyysisesti olin hänen kanssaan liian monta vuotta ja sen jälkeen vielä henkisesti roikuin kiinni.

Tajusin myös että tuollainen käytös miehiltä on minulle tavallaan normaalia. Koko suku noudattaa kaavaa että naiset ovat jotenkin huonompia ja se on vain pitänyt hyväksyä. Omassa perheessä sisarukseni suorastaan vihaa naisia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan muu ei voi sinun puolestasi asiaa päättää. Tee miltä oikealta tuntuu. Jos sä oot valmis vielä uudelleen yrittää, niin ehdottomasti yritä, koska muuten se jää vaivaamaan.

Kuinka monta kertaa sitä pitää yrittää ja hakata päätä seinään, kunnes voi todeta ettei siitä mitään tule?

Niinpä. Voihan sitä yrittää kymmeniä kertoja todetakseen, ettei mikään ole muuttunut. FIksumpaa olisi muuttaa sitä, mikä on muutettavissa - itseään ja olosuhteitaan. 

Sinä saat valita ihan oman tiesi, jonka ei tarvitse olla perheesi viitoittama. Toki voit myös jäädä siihen, jos se tuntuu sinusta hyvälle. 

Itse otin irtioton perheeni ja sukuni arvoihin ja asenteisiin noin 25-vuotiaana. Totesin, ettei ole mun juttu vaan mun juttu on ihan erilainen elämä.

Häiriintyneen eksän kanssa meni ikävuodet 20-25 ja toipuessa siitä pari lisää. No, siihen meni nuoruus, mutta onneksi ei keski-ikä eikä vanhuus.

Tsemppiä sinulle, olet aika tärkeiden asioiden äärellä nyt <3

Voit miettiä, miksi haluaisit miellyttää miehiä, jotka sortavat naisia? Miksi et käyttäisi sen energian oman elämäsi kohentamiseen? 

Se siinä onkin kun minun aivoni tuntevat olevansa turvassa kun joku kohtelee huonosti. Silloin tuntuu että tämä on tuttua, tämä on minua varten, olen vain tämän arvoinen. En minä oikeasti ajattele että kukaan ansaitsee tuollaista keneltäkään kun oikeasti mietin. Jostain syystä vain minä olen ansainnut.

Se miten eksä aina halusi muistuttaa uhrauksestaan kun oli minut huolinut. Hän käytti useita kuukausia minun suostuttelemiseen parisuhteeseen ja sitten hän onkin uhrautunut. Ärsyttää ajatellakin. Hän oli niin huolehtivainen ja halusi olla seuranani kun olin yksinäinen. Parisuhteen myötä niin ei enää tarvinnut tehdä. Olin vain seksiä varten ja että kuuntelisin hänen viisaita ajatuksiaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Se siinä onkin kun minun aivoni tuntevat olevansa turvassa kun joku kohtelee huonosti. Silloin tuntuu että tämä on tuttua, tämä on minua varten, olen vain tämän arvoinen. En minä oikeasti ajattele että kukaan ansaitsee tuollaista keneltäkään kun oikeasti mietin. Jostain syystä vain minä olen ansainnut.

Se miten eksä aina halusi muistuttaa uhrauksestaan kun oli minut huolinut. Hän käytti useita kuukausia minun suostuttelemiseen parisuhteeseen ja sitten hän onkin uhrautunut. Ärsyttää ajatellakin. Hän oli niin huolehtivainen ja halusi olla seuranani kun olin yksinäinen. Parisuhteen myötä niin ei enää tarvinnut tehdä. Olin vain seksiä varten ja että kuuntelisin hänen viisaita ajatuksiaan.

Ap

Kannattaa alkaa ohjata ajatuksia exästä itseesi. Siihen, miten voit päästä eroon kaikista noista ajatuksista ja uskomuksista, jotka eivät ole sulle hyväksi. Vain itseesi voit vaikuttaa. Ex on oma ihmisensä ja huolehtii itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Se siinä onkin kun minun aivoni tuntevat olevansa turvassa kun joku kohtelee huonosti. Silloin tuntuu että tämä on tuttua, tämä on minua varten, olen vain tämän arvoinen. En minä oikeasti ajattele että kukaan ansaitsee tuollaista keneltäkään kun oikeasti mietin. Jostain syystä vain minä olen ansainnut.

Se miten eksä aina halusi muistuttaa uhrauksestaan kun oli minut huolinut. Hän käytti useita kuukausia minun suostuttelemiseen parisuhteeseen ja sitten hän onkin uhrautunut. Ärsyttää ajatellakin. Hän oli niin huolehtivainen ja halusi olla seuranani kun olin yksinäinen. Parisuhteen myötä niin ei enää tarvinnut tehdä. Olin vain seksiä varten ja että kuuntelisin hänen viisaita ajatuksiaan.

Ap

Ihan perus narsistipaska tuo eksäsi. Mielen on vaikea päästä siitä väkivallasta irti. 

Tiedostat nyt "ongelmasi". Haluatko jatkossakin ratkaista sen sillä että eksäsi tai joku etsimäsi uusi mies kohtelee sinua huonosti ja osoittaa sinulle turvallisen turvattoman paikkasi vai haluatko käydä vaikka keskustelemassa ammattilaisen kanssa esim. kognitiivisessa lyhytterapiassa opettelemassa uusia malleja tai vaikka jutella ystäviesi kanssa ja saada heiltä näkemystä siihen, että olet hyvän kohtelun arvoinen. 

Sanot vielä, että olit seksiä varten. Oliko eksäsi sinulle sinun seksiäsi varten vai olitko vain sinä hänen seksiään varten? Olet tottunut ilmeisesti lähisuhteisiin, joissa ollaan aika yksin ja irrallisia. Onko se sinulle oikeasti vaihtoehto, joka on toivottavin vai haluaisitko kokeilla läheisempää ihmissuhdetta ja rajata emotionaalisesti etäiset suhteet pois? Noita huonoja ukkoja löytyy pilvin pimein, ei tarvitse olla huolissaan, jos sellaisen haluaa. Löydät kyllä kymmenen uutta vanhan tilalle. 

Onko vielä liian kipeää todeta, että et ollut turvassa kotona, kun sinua kohdeltiin huonosti? Aivosi sanovat nyt, että koti oli turva, kotona oli huono kohtelu, huono kohtelu = koti = turva. Jossain vaiheessa elämää olet ehkä valmis toteamaan, että ei, kotona ei ollut turvaa, sinusta ei huolehdittu, sinun tarpeesi ohitettiin, sinua ei vaalittu. Sinä olisit pienenä tyttönä ja kasvavana teininä ansainnut paremman kohtelun, mutta et sitä saanut. Se ei johtunut siitä, ettet olisi ollut sen arvoinen vaan että vanhempasi ei pystynyt sitä sinulle antamaan omista ongelmistaan ja luonteistaan johtuen. Sinä jäit vaille ja se suru pitää hyväksyä ja surra, että pääsee eteen päin. Silloin ei halua enää vääränlaista turvaa vaan sellaista ihan oikeasti turvallista turvaa. 

Löysin tähän eroon voimaa siitä ajatuksesta että minun on tällä hetkellä paska olla olin sitten suhteessa tai yksin. Jos olen yksin niin on mahdollisuus ettei aina ole näin paha olo, mutta jos jään suhteeseen niin minulla tulee olemaan aina kamala olla VAIKKA mies muuttuisikin, koska hänen jo tekemät loukkaukset eivät ilman todelma vaikeaa muistisairautta katoa mielestäni.

Tästä olen yrittänyt pitää kiinni.

Seksi oli vain häntä varten. Minä esitin nauttivani koska se sai hänet tuntemaan olonsa hyväksi. En minä hänen kanssaan koskaan tuntenut oloani sellaiseksi että haluaisin edes itselleni nautintoa. Hän onnistui arvostelemaan kehoani silloin kun kehui sitä.

En minä varmaan osaa edes olla kenenkään kanssa parisuhteessa, vaikka olisikin joku hyvä ihminen. Olen aina hakeutunut esimerkiksi ystävyydes suhteisiin jossa jotenkin toinen on etäinen ja minua hyväksikäytetään. Realistinen tavoite minulle taitaa olla seuraavaksi että löytäisin terveitä suhteita ystäviin ja pysyisin vain kaukana parisuhteista. Ap

Lähden käymään ulkona ja hoidan muutamat kotityöt ainakin. Pakko saada vähän muuta tekemistä etten vain jumahtaisi ruudun ääreen ahdistumaan. Yritän rajoittaa aikaa jonka päivästä käytän tämän ihmisen miettimiseen. Palailen illemmasta. Ap

Kannattaa ehdottomasti keskittyä nyt muihin asioihin, niihin, jotka aiheutuvat itsellesi hyvää oloa.

Se mies ei ole ansainnut huomiota ja ajatuksia sinulta!

Tuo seksihommeli kannattaa ilman muuta lisätä sinne listalle, missä on muistissa miinukset tai syyt olla palaamatta takaisin.