Suomalaisten työnantajien huoli: Nuoret eivät osaa nykyään edes tehdä töitä

Entisenä amiksen opintopsykologina en ole lainkaan hämmästynyt. Ammattikoulutus on ajettu ihan totaalisen alas mm. ideologisilla päätöksillä. Monet ammattitutkinnot ovat sellaisia, että laadukkaalla opetuksella ne tykittäisi menemään vaikka kahdessa tai enintään kahdessa ja puolessa vuodessa. Nyt on kolme vuotta, mutta sisältäen paljon huttua. Vasemmistopuolueiden ideologinen älynväläys oli, että on suuri vääryys, mikäli nuoren tie yliopistoon katkeaa, jos menee lukion sijaan amikseen. Siten amiksista piti saada yliopistoon (teoriassa ainakin) johtava oppilaitos. Noh, tarkoittaa siis sitä, että pitää opiskella turhaan monia lukuaineita (ns. YTO aineet, yleiset tutkinnon osat). Tämä on resursseista pois siitä ammatin omasta ydinosaamisesta ja vie muutenkin rajallisia resursseja ihan väärille raiteille. 

Toinen amisten vaikeus johtuu peruskoulun ongelmista. Peruskoulussa pääsee etenemään luokalta toiselle armovitosilla (tai joskus jopa ihan katteettomilla 6-8, kun haluttu "motivoida" oppilasta) ilman, että oppilas esimerkiksi osaa  mittayksiköitä, kellonaikoja, luetun ymmärrystä, kokonaisten lauseiden kirjoittamista. Myös suomen kielen osaaminen s2-oppilailla voi olla "minä harrastan jalkapalloa"-kielen tasolla, syvempi käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu ei onnistu. Peruskoulu on voitu tehdä myös ihan sluibaillen tyyliin "hei hienoa kun tulit kouluun edes kahdeksi tunniksi, vaikka olit lintsannut kolme", eikä oppilas ole milloinkaan oppinut esim. ajoissa olemisen tai pitkäjänteisen ponnistelun ja työn tekemisen taitoja. 

Kolmas amiksen ongelmista liittyy siihen, että koulun käytännön opetusta on ulkoistettu yrityksille. Tätä kutsutaan hienosti "työssä oppimisen jaksoksi". Ihan hölmöä kuvitella, että yritykset voisivat ottaa vastuuta kouluttamisesta ammattikoulun sijaan. Monesti työssäoppimisjaksot on opiskelijalle ihan turhia ja turhauttavia. Lisäksi monilla aloilla on todella vaikea löytää noita työelämän jaksoja. 

Mitä pitäisi tehdä

1) katsoa, ettei kukaan pääse pois peruskoulusta, jos ei suju säännöllinen koulussa käynti, jonkinlainen läksyjen teko (=harjoittaa sinnikkyyttä, tärkeä taito!), perustaidot hallinnassa. Perustaidoilla tarkoitan riittävää sanavarastoa, riittävää kirjallista ilmaisukykyä, mittayksiköt, kellonajat, peruslaskutoimitukset pitää osata, englannin kieli suomen lisäksi kohtuullisella tasolla. 

2) tiputtaa amiksista turhat lukuaineet pois. Esim. kampaajille vain sen verran matikkaa/kemiaa, mitä ammatissa tarvitaan esim. hiusvärien sekoittamiseen. Mikäli amiksen opiskelija kaipaa lukuaineita, voi vapaaehtoisesti tehdä iltalukioissa juuri ne lukuaineen kurssit, mitä haluaa. 

3) pidentää ammattikoulujen päivää. Nyt säästösyistä monet amikset tyhjenee tyyliin klo 14. Koulupäivän olisi hyvä olla 8-16, sisältäen toki riittävät tauot. Koulupäivissä mahdollismman paljon käytäntöä työsaleissa ja teoriaopinnot käytäntöön sidottuna. 

4) lyhentää ammattikoulun kestoa 2 - 2,5 vuoteen. Esim. siivoojan (vai mikä laitoshuoltaja nykyään on) opintoihin ei oikeasti tarvitse 3 vuotta. Tällä saataisiin säästöjä, joita voitaisiin käyttää opetuksen laadun tehostamiseen. 

5) Yhteiskunnallisella tasolla lopettaa p:n puhuminen siitä, että vain korkeakoulu/yliopistotutkinto on jotain. Ihan puppua. Suomi tarvitsee ammattitaitoisia koneistajia, LVI asentajia, lähihoitajia, varastotyöntekijöitä ja he tarvitsevat nykyistä enemmän arvostusta ja palkkaa. Palkkaa lähtisin laskemaan ainakin verotusta keventämällä, jos minä saisin päättää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisessä työpaikassa pääsi näkemään harjoittelijoiden touhuja.

Yksi oli kyllä tekevä ja aikaansaava, mutta ei kertaakaan onnistunut tulemaan paikalle silloi, kun työaika oli merkitty alkavaksi. Omavalintainen liukuma oli 0,5 tunnista kahteen tuntiin. Tämä tapaus oli melkein 30 ja opiskeli kolmatta ammattitutkintoa. CVssä ei ollut yhtään ainoaa oikeaa työpätkää lukuisista ammateista huolimatta.

Toinen ei päässyt edes haastatteluun. Haastattelun alkaessa pomo soitti perään, että missä olet. Ilmeni, että haastateltava heräsi soittoon (keskellä päivää) ja oli parin tunnin matkan päässä kotonaan. Hän selitti nukkuneensa huonosti ja elämäntilannekin oli just nyt jotenkin hankala, mutta hän hyppää seuraavaan junaan ja on paikalla parin tunnin päästä. Esimies siihen, että hänelle ei ole aikaa enää tällä viikolla ja eiköhän se ensivaikutelma ole jo tehty, ja harjoittelua olisi ehkä syytä siirtää sopivampaan elämänvaiheeseen. OpIskelija ei tätä niellyt vaan palasi vielä asiaan myöhemmin ja valitti kuinka hän oli vain kerran mokannut ja että pitäisi antaa vielä toinenkin mahdollisuus, että epäreilua oli.

Totta kai 1 on logiikallanne sama kuin kaikki harjoittelijat.

Mitä sä tyhmäilet? Tässä kai kerrotaan omia kokemuksia harjoittelijoista.

Vierailija kirjoitti:

Tolkkua tähän hommaan. Amikseen 1vuoden mittaiset perusyleisopinnot, joiden aikana opetetaan vain työssä tarvittavat ja oman alan perusteet (ja elämänhallinta työn suhteen kuntoon, jos ei ole) ja sitten 2 vuoden kisällikoulutus työpaikalla. Eri asia miten ne järjestetään ja kuka maksaa. Itävallassa tämän tyyppinen järjestelmä käsittääkseni ja siellä ei juurikaan nuorisotyöttömyyttä ym.

Tarkoitat varmaan Sveitsiä? Siellä on tällainen työssäoppiminen, niille jotka eivät välttämättä sovellu pelkkään lukemiseen vaan ovat hyviä tekemään. Ammatteja on hirveät määrät mistä valita. Näin poistetaan nuorten työttömyys ja saadaan kaikki osalliseksi työelämään. Pääasiana on että kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan ja arvostetaan. Opintoja voi myös jatkaa halutessaan myöhemmin.

Onneksi on vankila keksitty.   

Jos oppii lapsesta tulemaan toimeen ilman älylaitteita niin aika menee ihanasti siellä. Siis ei ole hemmoteltu lapsena pilalle.

Vankilan pajoissa tehdään tuotteita, mutta aina ei välttämättä tehdä kun ei ole tekijämiestä. 40 vuotta sitten vankiloissa oli oikeita ammatilaisia joille onnistui hommat - tosin liiankin  hyvin. .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tolkkua tähän hommaan. Amikseen 1vuoden mittaiset perusyleisopinnot, joiden aikana opetetaan vain työssä tarvittavat ja oman alan perusteet (ja elämänhallinta työn suhteen kuntoon, jos ei ole) ja sitten 2 vuoden kisällikoulutus työpaikalla. Eri asia miten ne järjestetään ja kuka maksaa. Itävallassa tämän tyyppinen järjestelmä käsittääkseni ja siellä ei juurikaan nuorisotyöttömyyttä ym.

Tarkoitat varmaan Sveitsiä? Siellä on tällainen työssäoppiminen, niille jotka eivät välttämättä sovellu pelkkään lukemiseen vaan ovat hyviä tekemään. Ammatteja on hirveät määrät mistä valita. Näin poistetaan nuorten työttömyys ja saadaan kaikki osalliseksi työelämään. Pääasiana on että kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan ja arvostetaan. Opintoja voi myös jatkaa halutessaan myöhemmin.

Olet varmaan oikeassa, muistin vain että joku saksan kielinen maa... Ja oikeassa olet, Suomessa istutetaan monta tekevää, mutta ei teoreettiseen opiskeluun välttämättä teini-ikäisenä soveltuvaa oppilasta monia vuosia jo yläkouluiässä (olen itsekin heitä opettanut) turhan pitkään koulussa. Perusopinnot ja maailmalle oppumaan! Jos haluavat myöhemmin kehittyä ja jatkaa opintoja, niin sitten motivoituneina aikuisopiskelijoina toiselle maailmanvalloituskierrokselle. Elinikäinen oppiminen kunniasn ja ikärasismi työelämästä pois!

Vähän samaa kokemusta, mutta toisaalta nopeasti ne oppii kun malttavat vaan. Meillä aloitti kesällä opiskelija, joka ei osannut käyttää Outlookin sähköpostia ja kalenteria. Mietin vähän, että mitähän tästäkin tulee. Kuukauden päästä oli oppinut jo paljon ja kesän loppuessa oli niin hyvä hommassa, että sai jatkaa opintojen ohella. Mutta kyllä se vaati minulta malttia ja rauhallista perehdytystä ja kannustamista, niitä toki jokainen aloittelija ansaitsee saadakin.

Harvempi osaa ensimmäisenä päivänä kaikkea sitä mitä vuosia olleet osaavat.

Valoja vähän päälle siellä työnantajapuolellakin!

Vierailija kirjoitti:

Taitaja kisat mm. sitoo opettajia jolloin se 1 oppilas 10 saa erityislähiopetusta. Muut saa tippua pois. Älytöntä jenkki menoa missä haetaan vaan imagollista näkyvyyttä kalliilla hinnalla oppilaitoksille.

Näin se meilläkin meni aijemmissa opinnoissani. Nämä opinnot kyllä sitten jäivät myös kesken.

Pitää palkata yli 50 vuotias. Mitä valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin no, kenen hallitus ja silloinen eduskunta mahtoivat säästää ammatillisen koulutuksen piloille?

Kyllä. Opettajien määrää vähennetty, ryhmäkokoja suurennettu. Tuntien valmisteluun käytetty aika vähennetty minimiin. Ei pidetä enää tenttejä. Amiskaan pääsee kuka vaan. Opiskelijat on väkisin puskettava valmistumaan, koska koulu saa rahat siitä. Opettajilla ei ole aikaa varmistaa, etyä kaikki osaavat, vastuu käytännön asioiden osaamisesta on harjoittelupaikoissa.

Ovat yrityksen aavistuksen lyhytnäköisiä, jos eivät ymmärrä hyvän rekrytoinnin olevan pidempi prosessi kuin valmistuneen palkkaus. Koeaika, osa-aikaiset, perehdyttäminen ja harjoittelu ovat kaikki keinoja vaikuttaa asiaan, mutta siihen pitäisi jonkun aina uhrata vähän aikaa muilta hommilta.

Vierailija kirjoitti:

Harvempi osaa ensimmäisenä päivänä kaikkea sitä mitä vuosia olleet osaavat.

Valoja vähän päälle siellä työnantajapuolellakin!

Työnantajalla on velvollisuus perehdyttää.

Niin no, näin jo vähän kypsempänä aikuisena hämmennyin kyllä kovasti, kun lähdin opiskelemaan. Ajattelin, että koulutus tarkoittaa muutakin kuin tuntikausien istumista läppäreiden äärellä...

Kokoomus oli tuhoamassa Sipilän hallituksessa amiskoulutuksen! Valitus siis niiden puoluetoimistoon.

Hittooko ne siellä koulussa sitten tekee, kännykällä vaan sometetaan? En oikein usko, että automekaanikon linjalla opiskellessa välttyisi öljynvaihdolta.

Kohdistaisin katseet myös opettajiin ja koulutuksen sisältöön. Oma poika opiskelee ammattikoulussa ja koronan myötä lähes tulkoon koko koulutus on etänä, edelleen! Miten käytännön töitä oppii, kun opet pitää etäopintoja vuodesta toiseen? Opettajia on myös todella hankala saada kiinni. Oppilaat laitetaan keskenään luokkiin tekemään tenttejä yms. Kun tuleekin esimerkiksi tekninen pulma vastaan, ei ketään saa päiviin kiinni. Tämä on tietenkin vain yksi kokemus mutta olen itse käynyt ammattikoulun 15 vuotta sitten ja olen todella hämmästynyt muutoksista. Myös työharjoitteluun on ylipäänsä vaikea päästä ja se johtunee varmaan siitä, että työnantajatkaan eivät uskalla ottaa enää riskejä.

Osataan. M27

Vierailija kirjoitti:

Näin se nykyään välillä on. Löytyy myös levyseppähitsaajia, jotka eivät osaa hitsata teollisuuslaatua.

Hitsausluokkia ei ole suoritettu. Työpaikalla täysin hyödytön ja toivoton henkilö.

Se on sitten työnantajan ongelma se. Töihin hänen on kuitenkin mentävä!

Nuoret jotka opiskelee esimerkiksi ammattikoulussa menevät opiskelu aikana jo työpaikoille työssä oppimaan, miksei siis työnantajat ole huolissaan miksei kukaan opeta siellä työssäoppimispaikassa nuorille sitä työntekoa ? Nyt syytetään nuoria, mutta miten oppivat kun kukaan ei opeta.