Terhojen perjantai

se on androgyyni (piti vielä tarkistaa mieheltä...!)



Mukavaa illanjatkoa & katkottomia yöunia kaikille!



Huomiseen,



Pupina

Otin vielä selvää googlettamalla kun asia rupesi vaivaamaan (muistelin että on olemassa toinen sana ) ja Wikipedian sivuilla sanotaan näin:



ANDROGYYNI : sukupuoleton, henkilö joka ei tunne kuuluvansa selvästi kumpaankaan sukupuoleen, ns. " kolmas sukupuoli" .

Enemmän tunnepuolen asia kuin biologinen.



HERMAFRODIITTI : kaksineuvoinen (intersukupuolinen), jolla sekä kives-,että munasarjakudosta.



Menee sekaisin nuo kummatkin mutta luulen että tarkoitit hermafrodiittia?



t.Pupina

Eipä ole ennen tarvinnut ihan näin aamuyöllä kukkua. Oon heränny jo neljän jälkeen ja päässä alko pyöriä monet asiat eikä uni vaan tullu silmään. Lähinnä joululahjaideoita mietin ja yllätys yllätys: vauvaa! Aloin jo pohtia että mitäs jos sitten kun tämä on muutaman kuukauden ikäinen ja alkaisin (vaihngossa) odottaa vielä kaksosia tai kolmosia. Siinä vaiheessa alko kyllä jo hymyilyttääkin omat jutut =). Viimein alko jalkojaki pakottaa ja oli pakko nousta ylös ku tuntu että jus krampit alkaa. Nyt on uunipuuro tulossa ja mustikkasoppa kiehumassa =).



Zatu: ei ainakaan mua ahdistanu kainaloistakaan se pitempihihainen. Lyhythihaista en ole vielä testannut.

[color=EE3A8C]Täälläkin ollaan jo herätty. Heräsin kun mies nousi ja lähti töihin ja olin nukkunut jotenkin niin sikeästi, ettei enää nukuttanut. Nyt on hyvin levännyt olo :)



Tänään minulla olisi työporukan pikkujoulu, miehellä myös omansa. Harvinaista, että sattui samalle illalle :) Mitähän sitä laittaisin päällensä? Pukeutumisongelman olen kehittänyt myös viikon päästä oleville äidin 50-vuotispäiville. Mustat äitiysmallin housut minulla on, mutta ei mitään " juhlavampaa" paitaa. Ainoastaan neuleita ja trikoopaitoja...



( . ) Ihana se on tuo möyrijä tuolla masussa. Sillä on jotenkin niin oma rytmi jo. Ja välillä pitää tosi kovaa meno, niin että äidin kylkiluut huutaa hallelujaa :) Liitoskipuja on koko ajan enemmän ja enemmän ja jotenkin vasemmalla puolella. Nimittäin vasemmalla jalalla askeltaminen ja vasemman jalan liikuttaminen sattuu enemmän.



Saas nähdä tuleeko pikkuveli ja hänen tyttöystävänsä tänään käymään, kun tulevat Ikeaan. Aikoivat tulla päivällä, jos vaan ehtivät.



Isabelluska: Mäkin olen miettinyt tuota vatsan kuvaamista videolle. En ole vaan vielä saanut itseäni kaivamaan kameraa esille valmiiksi. Ja muutenkin minusta aina tuntuu, että kun sanon miehellekin että katso nyt miten tää heiluu, niin saman tien Papu lopettaa mylläämisen :)



Sinda: Kuulostaa ikävältä tuo sinun flunssasi. Toivottavasti menee pian ohi! Koita levätä ja juoda entistä runsaammin :)



Zatu: Kiitos vinkistä. Täytyy nyt eka yrittää tuolla Obsidanilla. En mä oikeastaan huomaa itse sitä mitenkään, että hemppa on matalalla, mutta terkka oli huolissaan, että miten matalalle se synnytyksessä tippuu jos satun vuotamaan. Se pitäis siis saada ainakin 110 päälle nousemaan.



Joskos sitä tänään sais väännettyä loput joulukortit valmiiksi. On hyvän alun jälkeen hieman jäänyt tuo projekti. No onhan tässä aikaa :)



Sulina + Papu rv 34+1

Ei kai sitä nyt voikaan kuvitella että nukkuis hyvin ja pitkään kahtena yönä peräkkäin....!

Mies heräsi myöhässä töihin viiden maissa ja siinähän sitten pyörin vessareissun jälkeen tunnin sängyssä kunnes annoin periksi ja lähdin koiran kanssa hesaria hakemaan laatikosta.

No, nukun sitten päivällä, tosin mulla on tuolla nauhalla Pako ja eilinen Everwoodin vika jakso jotenka kai se uni tulee viimeistään niitä vilkuillessa.... (oon aika mestari nukahtamaan telkkarin ääreen!)



JOULUKORTEISTA-ja VALOISTA oli puhetta, minulla pyörii kokoajan mielessä noi kortit enkä ole vielä päättänyt askartelenko vai päädynkö helppoon ratkaisuun....Pitäis keksiä joku hyvä idea/teema niin sitten vois alkaa näpertelemään!

Jouluvalot laitan parvekkeen kaiteen ympärille (tosin tänä vuonna jää sata metrinen-ja kiloinen havukranssi tekemättä, sen verran työläs oli tehdä ja nostaa sinne ylös, vaikka kaunis olikin....) ja sitten varmaan kokeillaan pihakuuseen valoja ellei koira taas revi niitä joutessaan alas! Ja keittiön ikkunaan semmoinen valotähti.



ÄITIYSKORTTI G: Alussa kannoin sitä mukana mutta nyt olen neuvolareissujen välissä pitänyt sitä keittiön laatikossa jotta sitten löytyy tarvittaessa! Pitäis tosiaan varmaan ruveta pitämään sitä käsilaukussa mukana, minäkin ilmoittaudun " en koskaan lähde kotoota ilman käsilaukkua" -tyypiksi....;)



SAIRAALAKASSI G: en oo edes miettinyt, ei kai siinä kauaa menis kun sen pakkais, olispa sitten valmiina ettei tarvii puhelimitse miestä sitten neuvoa....voipi olla että tää mamma muuten joutuis kituuttamaan niissä kuulemma ei niin mukavissa sairaala-tamineissa... Oman yöpuvun haluan ainakin mukaan!



TAU:lla oli ollut kauhee synnytysuni, olen kuullut että mitä lähempänä synnytys on, sitä oudoimmiksi unet muuttuu! Aamulla kieltämättä on hiukan epätodellinen olo tuollaisten unien jälkeen....



Ja ÄITILIINILLE, pidä suunnitelmistasi kiinni ja mene sinne tyttöjen iltaan, voi mennä taas kauan ennenkuin tulee seuraava mahdollisuus!

Ajattele asiaa käänteisesti, jättäisikö miehesi menemättä ennalta sovittuun poikien saunailtaan jos esim. sinun vanhempasi tulisivat " pistäytymään" kutsumatta? Tai jos te tekisitte yllätysvierailun joku viikonloppu anoppilaan ja heillä olisi bingoilta sovittuna kunnan palvelutalon kerhoillassa (anteeksi ilkeyteni....) niin jättäisivätkö he menemättä?

En halua provosoida mihinkään perheriitaan, mutta joskus pitää olla edes hieman itsekäs ja miettiä omaa hyvinvointia, niin mielen kuin ruumiin! Tsemppiä!!



ELIN@ oli taas miettinyt jo seuraaviakin lapsosia, sama täällä, mietin jo innolla sisaruksia tälle tulevalle, mutta suotavaa olisi yksi kerrallaan ettei menis ihan mahottomaks kuten sinun mietteissäsi! Vaikka eihän sitä koskaan tiedä mitä luonto varallemme keksii.....

Itse haluaisin mahdollisimman pienen ikäeron lastemme välille, (mikäli se meille suodaan eikä tarvis seuraavaakin odotella 7 vuotta....) tiedän että on rankkaa olla raskaana kun on pieni, ei-kävelevä vaippaikäinen hoidettavana jne., mutta ikä alkaa tässä tulla vastaan ja mies (!) onkin sanonut ettei jaksa/halua enään hirveen vanhana pieniä lapsia.... Itse haluaisin vielä ainakin toisen, toiveena kolmaskin...;)

Saas nähdä miten käy, katotaan vuoden kuluttua mitkä on fiilikset!

Tosin ollaan tätä vauvaa niin hartaasti toivottu etten usko että mikään muuttaa sitä tunnetta taikka halua saada vielä seuraavakin lapsi/lapsia!



Onko muuten kenelläkään kokemusta DORO-merkkisestä itkuhälyttimestä? Siinä on 2 kpl " vanhempien" vastaanotinta (jotka toimii myös radiopuhelimina) ja kantama 3 km, saa tällä hetkellä Prismasta, hinta 69,90.

Vaihtoehtona olis se Philipsin perus-hälytin (hinta 59,90), saa myös Prismasta.

Kertokaa hyvät & huonot kokemukset jos niitä löytyy!



Tässä tää aamu, menen nyt sohvalle jatkamaan unia ja tulen taas myöhemmin lueskelemaan teidän päiväraportteja!



Pupina rv 32 tasan!

Viesti hävis taas äsken kun painoin Ok, käynyt niin usein, MUTTA oliko se ZATU joka vinnkas että kopioi teksti niin sittei harmita kun on pitkät litaniat kirjoittanut, ja sen tein tällä kertaa, onneksi!

Eli kiitos vinkistä!!

...tosin masussa. kävin vessa- ja raudanotto-reissulla kuudelta ja silloin simppis päätti et nyt on nukkumiset nukuttu. koitan tässä vielä vähän torkkua päikkäreitä myöhemmin et jaksan sit äitin kaa hetken kaupungilla pyöriä. siinäpä se omanapa tulikin, eli ei kummempaa kuulu, mutta tuntuu:)



äitiyskortti-g: oikein tuli pisto sydämeen kun valmennuksessa se kätilö sanoi että teillähän on kaikilla kortti koko aika mukana:) no, oon yrittänyt sen jälkeen petrata. mä en tosiaan oo käsilaukku-ihminen, vaan kassina on milloin reppu, milloin salikassi, milloin joku laukku ja milloin ihan käsilaukku. niin sit kun yrittää aina lähtiessä tarkistaa et ois ees puhelin, lompakko ja avain (avain vain silloin kun tiedän että tuun kotiin ilman miestä, tai hän ei ole kotona. mies kauhuissaan kun aina luotan että hällä on avain. mut kun tosiaan ei oo yhtä kassia mitä aina kuskaisin, niin joskus tuo jää kotiin, ongelmia ei ole tullut) mukana.



zatu: ei se kello nyt sentään mun salin takia soinut vaan miehen töihinlähdön. sain häneltä kyydin salille, ettei tarvinnut kun yks matka istua bussissa.

mä teen kanssa piparitalon valmiista taikinasta, en sentään valmiista palasista. piparit leivon äitin kaa, kun vaikka käytetään samaa valmistaikinaa niin mä vaan en saa niistä niin hyviä kun äiti.

meille sanottiin valmennuksessa että karvoja ei ajeltais.



ardisia: me varmaan kirjotetaan simppiksen nimi meidän sisarusten ja vanhempien kortteihin, koska on nyt muutenkin jo laiteltu häneltä terkkuja tekstareihin jne. mut ei muille sukulaisille.



emma: mulla on hutera muistikuva et oisin halpahallissa tuollaista kynää nähnyt, tai sit kandee kattoon esim tiimarista.



sulina: aattelin kans et jos sitä sais pari korttii taas väsättyä. muutama malli on valmiina, mutta kyllä noita ite kortteja vielä tarvitaan.



pupina: meilläkin on nyt doron hälytin, sellanen kameralla varusteltu. mut koska ekaa ootellaan niin ei oo käytännön kokemusta. (mitä nyt pari kertaa olen tuonne meidän makkariin sen viritellyt miehen nukkuessa ja sit hänen riemukseen hänen nukkumistaan sillä seuraillut:))



sen on muuten taas viikko kasassa! onnea jo nyt kaikille joille tänään tai viikonloppuna kympit vaihtuu!!!



tigru ja simppis 34







fable: onnea hyvistä uutisista!

Pitkästä aikaa taas yritän jotain kirjoitella..



Kävin eilen ylimääräisesti neuvolassa, kun päänsärky säikäytti. Meillä on kyllä MONTTU ihana terkkari:) Kun soittelin ja kerroin päänsärystä niin hänellä sattui just sopivasti olemaan vapaata aikaa ja niinpä lähdin pissalle neuvolaan:) Pissa oli onneksi puhdas ja paineetkin hyvät. Bonuksena kuunneltiin vielä sydänäänet, 142, vauvan selkä oli vasemmalla puolella ja rt:ssa edelleen. Punnitukseenkin jouduin ja ihmeitten ihme painoa oli tullut vain 130g/vko! Nyt siis yhteensä 6kg tullut ainoastaan, mikä on kyllä miusta aivan käsittämätöntä;) Mutta onneksi kaikki oli hyvin. Ihanaa kun on tuollainen joustava neuvolatäti, joka huolehtii ja pitää huolta:)



Eilen toinenkin kaveri sai tyttövauvan:) Täytyy tänään lähteä jotain ostamaan pienelle..



sairaalakortti: Ei ole ollut mukana, mutta nyt pitää alkaa kantamaan. Eilenkin olisi ollut ihan hyvä olla mukana siellä neuvolassa.



sairaalakassa: En ole pakannut, enkä kyllä pakkaakaan ennen kuin jään kotiin. Vielä on kolme viikkoa töistä nimittäin jäljellä!!



Kaikille levottomille nukkujille: ottakaas korvatulpat käyttöön;) Ne on tosi hyvät. Mie olen niihin taas siirtynyt, laitan yleensä ekan veskikäynnin jälkeen ne korviin. Mie heräilen hirveen helposti nykyisin, ja noi tulpat hyvin peittää pienet äänet ja auttaa nukkumaan paremmin. Myös vauvan synnyttyä aion niitä pitää, ei tartte vauvan pieniin tuhinoihin heräämään. Esikon aikanakin pidin, hää oli mahdoton tuhisija ja röhisiä vauvana;) Mutta suosittelen ehdottomasti. Muutama ö menee totutellessa, mutta nopsaan niihin tottuu.



Nyt kahville, palajan myöhemmin?



tikru ja tiuhti 31

Sairaalakassi: En ole vielä pakannut, mutta tänä viikonloppuna aion pakata. Olen aina tehnyt ne hyvissä ajoin, olen niin hajamielinen (saati sitten raskaana) että varmasti jää kaikki oleellinen kotiin jos kiireessä alan pakkailemaan. Ja kun synnytykset ovat olleet aika nopeita niin ei kerkee jäädä miettimäänkään.



Äitiyskortti: Ei ole koskaan mukana, muuten kuin neuvolassa, sinnekin saa etsiä joskus ihan todenteolla!



Joulukortit ja -valot: Kortteja olen jo vähän miettinyt mutta valot laitan vasta 1.adventin tienoilla.



Sisarukset: Meillä ollaan toimittu niin, että ollaan otettu vanhempi lapsi mahd. paljon mukaan vauvan hoitoon alusta saakka ja pyritty antamaan huomiota ja kehumaan paljon. Ostettu ei olla mitään lahjoja mutta esim. isosiskolle vauvanuken ostaminen kuulostaa hyvälle, saa olla vähän niin kuin äiti! Mustasukkaisuutta tulee aina, ennemmin tai myöhemmin, enemmän tai vähemmän...se on ihan normaalia. Nyt ainakin lapset odottavat tosi paljon vauvaa (4v tyttö ja 2,5v. poika) mutta saa nähdä miten poika loppujen lopuksi suhtautuu kun taloon tulee hänestä pienempi. Mutta uskoisin kaiken menevän hyvin. Meillä ainakin esikoista tuli (luonnollisesti) lelliteltyä ja helliteltyä enemmän kun ei ollut niitä muita lapsia ja kaiken ajan sai käyttää siihen ainokaiseen. Joten silloin jännitti enemmän kuin nyt uuden vauvan tulo taloon! Nyt molemmat ovat jo " tottuneet" siihen, ettei ole aina huomion keskipisteenä.

ELIN@:n tavoin olen jo miettinyt seuraavaa vauvaa...joskus tulee oikein huono omatunto kun jo seuraavaa ajattelee mutta asiat vain tulevat aina mieleen kun olemme aina haaveilleet 4:stä lapsesta!



Sinda: Paranemisia, me oltiin koko perhe sitkeessä flunssassa yli viikon, eikä todellakaan ole herkkua. Sitä ennen sairastimme vatsataudin ja siitä voin sanoa, että flunssa on pientä verrattuna vatsatautiin raskaana, aivan jotain hirveää!!



Olo on tosi hyvä, ahdistaa vain tämä tekemättömyys...tekisi mieli lähteä mäenlaskuun, shoppailemaan, lenkille tai ihan mitä tahansa... vaikka suursiivous aloittaa. Energiaa löytyy vaikka muille jakaa ja sitten pitää vain lepäillä ja makailla...plääh!! Mutta mitä sitä ei vauvan vuoksi tekisi, ei pidä alkaa hölmöilemään!

Verenpaineet on n. 120/70, kotona mittailen päivittäin kun edellisissä raskauksissa paineet on olleet korkeat ja esikoisen aikaan olin verenpainelääkitykselläkin. Mutta nyt ovat pysyneet hyvänä.

Maha on pieni muiden mielestä mutta omasta mielestäni ihan tarpeeksi iso. Eilen ystävä juuri päivitteli, ettei minusta vieläkään näe tietämätön raskautta ja tytsi on jo viimeisillään. Ihana kun olisi kesä ja sais näytellä kaikille masua, nyt kun tälläytyy talvivetimiin niin ei minusta tosiaan edes kukaan huomaa, että olen raskaana. Naapurikin hämmästeli yht.äkkiä ilmestynyttä mahaani eilen postilaatikolla kun hippailin sinne tyköistuvassa paidassa ja trikoissa.

Öisin herään n. 2-5 kertaa vessaan, menee jo rutiinilla kun vielä vähän aika sitten heräilin kuopuksen kanssa pariin kertaan yössä. Enpä muista olisinko 4 vuoteen nukkunut yhtään yötä putkeen....no ei sillä, ei kyllä tunnu siltä, kai sitä elimistö on siihen jo tottunut ja nyt osaa jo nukahtaa heti kun tulee sänkyyn, eikä jää pyörimään niin kuin alussa teki, se on aivan kamalaa kun ei saa enää unen päästä kiinni.



Mutta tällaista tänne, hyvää viikonloppua kaikille terhoille!



Misty 31+5

Pitkästä aikaa kirjoittelen. Lukenut kylläkin olen lähes joka päivä nää jutut, mutta en ole saanut aikaseks ite kirjoittaa. Välillä kun nää sivut ei oo ees auennut.



Tänään pitäis sitten esikoinen viedä kerhoon ja samalla ite käydä kaupassa. Taas ruokalista mietintään että mitä sitä ostais.. en tykkää yhtään.....:)



Mulla on nyt 2 yötä ollut et herään tiettyinä kellonaikoina ja peukaloinen jumppaa minkä kerkeää masussa. Uhdesti vaan kuitenkin tarttee käydä vesassa, onneksi. Muutenkin yöt on levottomamaks muuttunut. Toivottavasti ne valvomiset ei ala, mitä on ollut kahessa raskaudessa.



Jouluvaloista ja korteista: Minä jo haluaisin laittaa ulos valot, mutta en oo saanut aikaseks ja en ole vielä viittinyt.. Sisällä oh:ssa on jo yksi valo lattialla, sellainen kultainen tornikartio, miks sitä sanotaankaan. Sit joka ikkunaan aattelin laittaa jonkun tähden tms. tai kynttelikön. Kortitkin vois askarrella, en vaan ole ostanut mitään matskuja vielä. Jos sitä innostuis sen verran..



ÄitiyskorttiG: Mulla on aina se käsilaukussa ja laukku mukana. En osaa jättää laukkua kotiin....:)



SairaalakassiG: En ole vielä pakannut, enkä ole edes pessyt vauvan vaatteita saati sitten laittanut mitään vielä valmiiksi (esim. sänky on purettuna vaatehuoneessa). Ja mulla jo ens kuun viimenen päivä LA. Noh, kerkeehän sitä vielä...



tikru06: Minä myös käytän korvatulppia sitten kun vauva on synytynyt. Meillä myös molemmat lapsoset olleet tuhisijoita ja en ole saanut nukuttua muuten kuin korvatulppien kera. Itkuun kyllä sitten herää vaikka tulpat onkin korvissa.



Tuli aika oma napasita tällä kertaa, mutta kiirus iskee vastaan, on mentävä laittaan itseä ja vietävä tyttö sinne kerhoon.



Hyvää vointia kaikille!



mellum ja peukaloinen 33+5

[color=darkviolet]Antakaa mullekki jotain mikää avaa silmät x/ Pari tuntia tässä on kuuhattu ylhäällä, mut yhä on vasta heränny olo. Kattilassa ja hellassa on tulet, ku ulkona on kova tuuli tai puuskittain tuntuu mökki heiluvan.

Sain käsiteltyä ölkällä makkariin tulevia hyllylautoja, mut silti on jotenki virta pois. Syytän osaksi ukkua, ku oisin halunnu muhinoia eilen. No se meni sit vierekkäin köllöttelyksi ja vaimeiksi pussailuksi :/ &%¤#" !/&%! Että mua alko tympäseen, vaikka minkäs teet, jos toinen ei syty ja itekki viiveellä.

Tunsi vaan ittesä pullasorsaksi ja ei y h t ä ä n hehkeeksi " pakkien" jälkeen. Niin kuulostaapa lapselliselta, mut ei voi mittää. Kello oli jo yli puolen yön ja ukko tietenki simahti tuosta noin vaan. Mä jäin sit miettiin syntyjä syviä ja sitä ettei kai oo enää himoja herättävän näkönen tällasena köllykkänä. Ukko kyllä syytti lääkekuuriaan, ett se on saanu kai hormoonitason laskeen. Tykkäis varmaan, ku tietäs mun kirjottavan tällasta tänne. Mut ihan sama - pakko saaha tää omasta pääkopasta pihalle. Ohan nuo ihon takia otettavat tabut tosi vahvoja, ku tippaakaan alkomahoolia ei voi ottaa, mut silti :/

Tästä tullenee nyt ihan oman navan ympärillä pyörivää, sori.



Soitin äskön labrasta sappituloksia ja oli onneksi 4 (alle 6 norm). Oma neuvolatäti jossai koulutuksessa ja ku ei neuvolasta muutenkaa vastattu niin soitin sit labraan. Heh ;) sain " opettaakki" sitä tätiä, ku tuumas jonku arvon maksatuloksien yhteydessä olevan koholla. Sen kuuluuki olla, ku on raskaana.



[color=blue]Pupina [color=violet]eipä kestä :)



[color=darkviolet]Otin pakkasesta sulamaan viineripitkon tapasta, koska pitäähän tätä päivää juhlistaa :) Nyt siis alko [b]30 kriisi. [/b]Ihan käsittämätöntä, ett jo täällä asti ollaan menossa :O Kuinka vasta sitä teki testiä, ett joko joko nyt ois tärpänny.



Z ja peipi 30 ♥

[color=CD2626]Tulinpas takaisin, kun odottelen sämpylätaikinan kohoamista. Kävin tossa jo pienillä tirsoillakin, kun heräsin kerta niin kamalan aikaisin ja lomalainen kun olen :) Kirjoitteluni jälkeen söin aamiaista ja join kupin kahvia. Alkoi ruisleivän tilalla tehdä mieli itse tehtyä tuoretta sämpylää. Valitsin kirjahyllystä yhden vanhoista jo luetuista kirjoistani, kun en eilen muistanut käydä kirjastossa neuvolamatkalla (harmittaa). Kävin sitä lukemaan sohvalle ja nukahdin. Nyt joku aika sitten heräsin ja tein sen kaipaamani sämpylätaikinan :) On sitte pikkuveljellekin tarjota tuoretta sämpylää, kun tulevat käymään.



Zatu: Onnea kolmikymppisistä! :)



Onko täällä muuten ketään Odotus-lehden tilaajia? Luin sitä eilen neuvolassa ja nyt kaipailisin sieltä kookoslettujen ohjetta. En löytänyt sitä tuolta nettisivuiltakaan... Kuulosti herkulliselta ja kookos on ihanaa! :)



Ardisiako kyseli, kirjoittaako ihmiset jo masuvauvan nimeä joulukortteihin. Minä en kirjoita. Mutta muutamaan korttiin kirjoitan kyllä " P.S. Meille on tulossa vauva" -tiedon, sillä nämä muutamat kortit menevät ihmisille, joiden kanssa en pidä edes vuosittain muuten yhteyttä, joten menee heillekin tieto että saamme vauvan.



Mut nyt leipomaan sämpylöitä! Ihanaa sämpyläntuoksuista perjantaipäivää kaikille!



Sulina

[color=CD2626]... sanoa, että se kookoslettujen ohje on siinä uusimmassa Odotus-lehdessä.



Kiitos jo etukäteen, jos joku sen viitsii kaivaa esille!



Sulina

täällä taasen ollaan nuhassa. Nyt vuorostaan minä ja mies, kun poika juuri on parantumassa nuhastaan. Antibiottikuuriksihan se nuha taas pojalla meni. Toivottavasti pian hellittää tämä nenän tursotus...



MIes meni kuitenkin urheana töihin ja sovittiin, että mennään perjantain kunniaksi syömään jonnekin ulos koko perhe. Mukavaa niin ei tartte kokkailla täällä kotosalla. Mulla on jotenkin tosi heikkoa tuo kokkaaminen kun tuntuu että pieninkin liike tekee monta harjoitusupparia peräkkäin. Sama juttu kävelyn kanssa ja olenkin mennyt vielä autolla kun voi vielä ajaa.Kohta en mahdu ratin taa, joten tarttee varmaan ruveta " treenaamaan" tuota kävelyä :)



Seuraavista lapsista oli jotain puhetta ja meillekin kyllä haaveillaan vielä siitä kolmannesta. Mulla ei olis mitään neljänettäkään vastaan mutta mies tykkää että kolmessa on tarpeeksi :) Meinataan nyt kutienkin varmaan pieni tauko pitää etteivät kaikki kolme tule ihan vuoden välein...Esikko on siis 1v9kk Tiuhdin syntyessä. Meilläkään tuo raskautuminen ei ollut ihan itsestään selvyys ja sen taki aoli tosi viakea uskoa että pikkukakkonen tärppäsi jo kolmannesta yrityksestä (esikkoa tehtiin 3 vuotta lapsettomuushoitoineen).



Noh ny täytyy mennä taas jotain syömään...



T: vupii+tiuhti rv32+6

eli

äitiyskorttig: ei ole aina mukana. Jos olen lähdössä jonnekin pidemälle kuten maalle ja nyt taannoin pikkujouluristelilylle niin otan mukaan. Mutten on kotona työpöydällä, pojan neuvolakortin kanssa.



sairaalakassig: en oel vielä pakannut. juuri tänään mietitiin miehen kanssa, että täytyy varata sairaalaan parkkirahaa ja kolikoita kahvilaan sinne kassiin. viimeksi mulla oli mukana kaikenlaista mutta nyt taidan jättää vähän vähemmälle. Oman kaurapussin ja nenänhuuhtelukannun otan mukaan. Mulla menee nenä tosi helposti tukkoon ja niskat jumiin tuollaisissa tehoilmastointi paikoissa.



joulukortti ja valo: Tiuhdin nimeä ei kortteihin laiteta, ellei sitten synny ennen korttien lähettämistä :) jouluvalot laitan varmaan tänä viikonloppuna piristykseksi tähän etelä-suomen pimeyteen.



T: vupii

[color=blue]2 munaa

1 pieni tlk (165ml) kookosmaitoa

3dl maitoa

3 1/2dl vehnäjauhoja

1dl kaurahiutaleita

1rkl kuivahiivaa

1/2tl suolaa

1rkl sokeria

1tl vaniljasokeria

50g voisulaa



kevyt pikajätski:

1 1/2dl pakaste vattuja

1 1/2dl pakaste mustikoita

3dl kylmää maustamatonta jogurttia



Vatkaa munien rakenne rikki, lisää kookosmaito, jauhot, hiutaleet ja mausteet -> sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi maito ja voisula. Vatkaa tasaiseksi taikinaksi.

Paista ohukaispannulla tai vohveliraudalla.

Valmista jätski juuri ennen tarjoilua. Laita marjat suoraan pakastimesta tehosekottimeen ja hienonna. Lisää jogurtti ja sokeri. Surruuttele seos tasaiseksi ja jäätelömäiseksi.

Pakko tuota sairaalakassiasiaa kommentoida, et ei sitten kannata hirveän paljon etukäteen ostella mitään herkkuja sinne.. Mä viimeksi pakkasin kassin kun jäin äippälomalle ja ostin sinne paketillisen Jaffa -keksejä (intohimoni). No, kuinkahan monta kertaa ehdin sen paketin sieltä syödä ja aina piti ostaa uusi ;)



Ja toinen juttu, kannattaa pakata kassi myös MIEHELLE! Meillä mies jotenkin " sekosi" kun ois pitänyt synnyttämään lähteä. Alkoi etsiä vimmatusti itselleen verkkareita ja sisäkenkiä, kun " synnytysvalmennuksessa niin käskettiin" . Ja sitten kun ne oli vihdoin löytyneet, niin alkoi se eväiden teko. Miehelle siis tietenkin, hohhoijaa. Mä jo roikuin oven karmissa ulkovaatteet päällä, kun mies vielä sulatteli mikrossa pullaa! Ei ihme, et olin jo 7 cm auki, kun sairaalaan päästiin ;) Eikä mies ehtinyt niitä eväitäkään syödä...



ariella 29+6 (huomenna paukkuu uudet lukemat vihdoin täälläkin)

[color=00CD66]Kiitos! :) Arvasin, että löytyyhän täältä joku tuon lehden tilaaja.



Ariella77: Noi miehet kyllä on ihan omaa luokkaansa :) Sain hyvät naurut, kun kuvittelin teidät lähtemässä.



Nyt maha kurisee, täytyy mennä syömään tuoreita sämpyjä...



-S-

Täällä sitä köllötellään nyt taas kotona. Aivan mahtava tunne pitkän sairaalassaolon jälkeen. Oli ihanaa kun pääsi oman ukon viereen nukkumaan ja aamulla poika tuli innoissaan mönkimään ja kiehnäämään viereen ennen hoitoon lähtöä. :):) Osaa nyt ainakin vähä aikaa olla tyytyväinen ihan arkisesta olemisesta.



Eilen oli ratkaiseva ultra, jonka perusteella lääkäri uskalsi kotiin laskea. Kohdunsuuta on 1cm jäljellä ja saman verran auki. Vauva täysin kiinnittynyt, mutta tilanne ollut maanantaista sama ja liikkeellä olin jonkin verran osastolla ennen kotiinlähtöä. Nyt pitää vaan malttaa levätä vaakatasossa ens viikon ke asti, jolloin rv34 täynnä. Sitten voi varoen lähtä enemmän liikkeelle. Kroppa on aivan rapistunut yli 6viikon makaamisesta. Kävely osastolta autollle oli jo tosi rasittavaa fyysisesti. Pakko olis päästä liikkeelle ennen synnytystä, ettei olis ihan rapakunnossa vauvan tullessa.



Nyt on kuitenkin suurin huoli takanapäin, kun viikot on niin hyvät. Henkinen paine alkanut hellittää. Olo on ollut välillä tosi ristiriitainen kun minäitse ei olisi jaksanut levätä, mutta äidin vastuu tulevasta elämästä pakotti siihen. Eli välillä on todenteolla saanut taistella omaa itseä ja omia tunteita vastaan ja sitten siihen syyllisyyden tunteet päälle. Kuitenkin lopputulos on mielessä ollut se, että tämäkin kuuluu ihan normaalin ihmisen tunteisiin. Onneksi osastolla oli pari muutakin äitiä, jotka olivat täysin samassa tilanteessa, joten sai konkreettista vertaistukea. Hoitajat kärräsivät päivittäin meitä aulaa tapaamaan toisiamme. Oli tosi mahtavaa purkaa tuntojaan toiselle vastaavassa tilanteessa olevalle, kun voi niin täysin tajuta tilanteen mikä toisellakin on. Tuosta vertaistuen saamisesta voi kiittää erästä hoitajaa, joka melkein pakotti minut aulaan katselemaan vain ihmisiä. Sitten hän oli toiselle äidille saanut hyvän syyn millä houkutella hänetkin sinne. Siitä lähtien siellä nähtiin. Näin jälkikäteen tuntuu, että olisin varmaan seonnut sairaalaan, jos en olisi pääsyt sinne aulaan päivittäin.



Oma napa voi kohtalaisesti. Pystyynnouseminen pitkän ajan jälkeen on tuonut vain monia pikkuvaivoja. Lantio on aivan hetkula ja rutisee ja paukkuu kun lähtee liikkeelle. Vauva painaa alas nivusiin. Vauva on tosi vilkas ja reagoi heti jos joku painaa mahaa. Hikkaa on on usein. Kaikista vaivoista huolimatta mieli on niin ILOINEN kun olen kotona.



Sitten jotain kommenttia muihin juttuihin.



Ensinnäkin olen monet kyynelet tihrustanut sairaalassa kun olen lukenut teidän ihania kirjoituksia. Täällä on niin lämmin tunnelma. Mies tulosteli minulle aina luettavaksi joitakin päiviä täältä palstalta. Ei kylläkään säännöllisesti, mutta jotain kuitenkin. Tuntui mukavalta, kun huolehditte, että mitähän minulle kuuluu. Olisin halunnut palavasti kirjoitella, mutten saanut mahdollisuutta ennen kuin ihan lopussa. Silloinkin oli niin hidas yhteys, ettei oikein ollut intoa kirjoitella, mutta lueskelin kyllä päivittäin.



JouluvaloG: Meillä taitaaa olla sisälle vain yksi kynttelikkö ja valosarja, mutta poltetaan oikeita kynttilöitä. Valoja viritellään vasta lähempänä joulukuuta.



PainoG: Lähtöpaino oli 60kg ja nyt paino on 68kg. Sairaalassa minulla aluksi paino vaan laski ja laski. Vasta lopussa se kääntyi takaisin nousuun. Pituutta minulla on 173cm. Ekalta painoa tuli 18kg, joista 4kg oli viel tallella tämän odotuksen alkaessa.



Äitiyskortti on aina mukana, sikäli kun liikkeellä olen ollut...:)



Sairaalakassiin nappaan lähtiessä tavarat mukaan. Vauvalle en ole kerinnyt mitään laittaa. En oikein tiedä, että mitä laittaisinkaan, kun meillä on heti joulun pyhien jälkeisellä viikolla muutto edessä. Muutetaan kerrostalosta omakotitaloon, Jihaa! Niin ne unelmat voi käydä toteen. Päästään kaupungista pois maaseudulle ja vielä reilusti isompaan!



Äitiliini: Minä myöskin kannustaisin pitämään omista suunnitelmistasi kiinni. Älä anna itseäsi talloa. Jossain vaiheessa rajoja on varmaan aseteltava enemmän, joten aloita se heti!! Anteeksi jyrkät ilmaisut, mutta kuulostaa kyllä siltä, että kärsit tilanteesta ja haluat tilanteeseen muutosta. Ja pistää kyllä suututtamaan sun puolesta.



Mistylle: koita jaksaa lepäillä. Aina parempi, että voi olla kotona lepäämässä. Ymmärrän tunteesi täysin, kun en itsekään voi kun olla vaakatasossa. Pakolliset syömiset ja vessareissut saa olla pystyssä. (Nytkin kirjoitan läppärillä patjalla) Tsemiä!



Korvatulppia en osaa käyttää kun ne suhisee ja sit kuitenkaa en saa nukuttua, ku pelottaa et ei herää huutoon. Joten parempi ollut ilman. Vähitellen on vaan tottunut niihin tuttuihin tuhinoihin ja ääniin.



Zatu: Onnittelut 30kerhoon siirtymisestä vai mikä-kriisi-se-nyt-olikaan...:)



Sulina: Ah. kun alkoi tekemään mieli tuoreita sämpylöitä. Tarjoilehan tännepäinkin niitä...:)



Ariella77: Rupesi väkisin naurattamaan tuo teidän sairaalaan lähtö. kiitos vaan vinkistä:)



Auts, kun tästä tuli taas pitkä stoori.



Tuisku ja kirppu 33+2

Kirjoitin tuon äskeisen ja hupsista kun se vaan hävis jotenkin , kun lähetysnappia painoin. Jotain erroria tuli. Zatun copy-vinkki pelasti tekstin...huh...:)