Lue keskustelun säännöt.
Yli 80% suomalaisista kannattaa eutanasia laillistamista, mutta silti asia ei tunnu millään etenevän poliittisessa päätöksenteossa?
21.01.2023 |
Outo ristiriita mielestäni...
Ei asia saa olla joidenkin lääkäreiden päätettävissä. Tämä on poliittinen kysymys.
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Tuskin 80% kannattaa.
Minäkään en usko, että niin paljon olisi kannatusta.
Älkää enää päästäkö 200 tyyppiä päättämään asioistamme. Ihmisen elämä on lyhyt, annetaan kaikkien elää se loppuun kunnialla ja parhaalla huolenpidolla ja hoidolla.
Aina pitää olla elämän puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannatan ehdottomasti- ja niin varmasti jokainen joka on jollain tavalla joutunut tekemisiin ihmisvihamnesten ja vuosikaupalla sängyssä käppyröityvien vanhusmuumioiden kanssa, kukaan ei halua siihen pisteeseen-mutta lääkäriliitto vastustaa -ja hehän ovat jumalasta seuraavia
Ehkä potilaiden ajatteleminen, lääkäriliiton kustannuksella, olisi haitaksi yhteistyölle koronakusetusta ajatellen. Miksi pilata hyviä välejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin 80% kannattaa.
Minäkään en usko, että niin paljon olisi kannatusta.
Älkää enää päästäkö 200 tyyppiä päättämään asioistamme. Ihmisen elämä on lyhyt, annetaan kaikkien elää se loppuun kunnialla ja parhaalla huolenpidolla ja hoidolla.
Aina pitää olla elämän puolella.
Pumpataan aktiivisesti kuolevaan väkisin nesteitä ja ravintoa, niin että hänen aivonsa turpoavat... tai annetaan oksentaa sisukset, kun kipulääke ei toimi... *kunnialla.* YÖK mitä jeesustelua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.Elvytyskielto ei kuitenkaan auta hitaaseen mutta varmaan kuolemiseen. Eutanasian ehdoksi voisi hyvin laittaa sen, että potilaalla on saattohoitopäätös. Ja houtohenkilökunta voisi opetella ajattelemaan eutanasiaa kivunlievittäjänä.
Nimenomaan.
Ei saattohoidossa olevan kuolemanprosessia pitäisi milloinkaan aktiivisesti vastustaa ("hidas eutanasia"). Se pitäisi lailla kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.Elvytyskielto ei kuitenkaan auta hitaaseen mutta varmaan kuolemiseen. Eutanasian ehdoksi voisi hyvin laittaa sen, että potilaalla on saattohoitopäätös. Ja houtohenkilökunta voisi opetella ajattelemaan eutanasiaa kivunlievittäjänä.
Hengityshalvauspotilaan elämän seuraaminen vaikka vain muutaman päivän ajan olisi mielestäni vähimmäisvaatimus ihmisille, jotka päättävät onko eutanasia ok tai ei.
Tai sitten saattohoitokodissa potilaan viimeisten päivien tai viikkojen seuraaminen. Pistäisi ehkä miettimään, ovatko ne jäljellä olevat ajat enää elämisen arvoisia, varsinkin jos potilas ei enää ole edes hereillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.Elvytyskielto ei kuitenkaan auta hitaaseen mutta varmaan kuolemiseen. Eutanasian ehdoksi voisi hyvin laittaa sen, että potilaalla on saattohoitopäätös. Ja houtohenkilökunta voisi opetella ajattelemaan eutanasiaa kivunlievittäjänä.
Hengityshalvauspotilaan elämän seuraaminen vaikka vain muutaman päivän ajan olisi mielestäni vähimmäisvaatimus ihmisille, jotka päättävät onko eutanasia ok tai ei.
En usko, että asia on heille olennainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOS kriteerinä on suhteet lääkäriliittoon (villi arvaus), kärsimyksellä - eli varsinaisella ongelmalla - ei ole heille merkitystä. Vaan se oma asema, ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin 80% kannattaa.
Minäkään en usko, että niin paljon olisi kannatusta.
Älkää enää päästäkö 200 tyyppiä päättämään asioistamme. Ihmisen elämä on lyhyt, annetaan kaikkien elää se loppuun kunnialla ja parhaalla huolenpidolla ja hoidolla.
Aina pitää olla elämän puolella.
Pumpataan aktiivisesti kuolevaan väkisin nesteitä ja ravintoa, niin että hänen aivonsa turpoavat... tai annetaan oksentaa sisukset, kun kipulääke ei toimi... *kunnialla.* YÖK mitä jeesustelua!
Suurin osa ihmisistä ei tiedä, mitä ne elämän loppumetrit voivat olla. Aika hirveitä tuskaisia kuolemia tapahtuu jatkuvasti, mutta eutanasian vastustajat ilmeisesti ajattelevat, että heille ei voi käydä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos korona-influenssapotilaalla on elvytyskielto, häntä EI kytketä ventilaattoriin.
Monesti sairaalaan joutuvat, hengitystieinfektiosta kärsivät potilaat ovat iäkkäitä. Heistä ei ole suurta ongelmaa, sillä monella on elvytyskielto...
Vai mitä?
Ajatelkaa elvytyskieltoa saannutta ventilaattorissa, olisiko mitään hullumpaa?
Kuinka monella yli 70-vuotiaalla, julkisen terveydenhuollon varassa olevalla on elvytyskielto?
Kuinka suuri tehohoidon rasite oikeasti on flunssakaudella, ottaen tämä huomioon.
Minä en halua tehdä hidasta, kivuliasta kuolemaa montaa kuukautta. Enkä montaa viikkoa, enkä päivää. Haluan nukahtaa ikiuneen ennen sitä. Jos siis satun saamaan parantumattoman syövän.
En kerta kaikkiaan käsitä, miksi joku on tästä eri mieltä.
Muutenkin Suomessa on kaikki ihan kummallista. Ensin ei pääse lääkäriin moneen kuukauteen. Sitten lääkäri ei ota tosissaan. Menee kuukausi, kaksi tai vuosikin ennen kuin joku miettii että jaa, eihän tuo ole normaalia. Sitten odotetaan poliklinikka-aikaa. Sitten odotetaan labra-aikaa. Sitten odotetaan (joskus kuukausikin!) tulosta. Sitten odotetaan että hoidot aloitetaan. Odotetaan, katsellaan, odotetaan. Ja lopulta odotetaan asiaan puuttumatta, että kuolema joskus korjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.Elvytyskielto ei kuitenkaan auta hitaaseen mutta varmaan kuolemiseen. Eutanasian ehdoksi voisi hyvin laittaa sen, että potilaalla on saattohoitopäätös. Ja houtohenkilökunta voisi opetella ajattelemaan eutanasiaa kivunlievittäjänä.
Hengityshalvauspotilaan elämän seuraaminen vaikka vain muutaman päivän ajan olisi mielestäni vähimmäisvaatimus ihmisille, jotka päättävät onko eutanasia ok tai ei.
En usko, että asia on heille olennainen.
Jos haluaisivat tietää, miten heille voi käydä, jos sattuu huonosti käymään. Olisi välttämätöntä, että päättäjät tajuaisivat elämän ja kuoleman realiteetit. Toiveajattelu ei johda hyviin päätöksiin.
Eutanasian salliva laki olisi valtava muutos yhteiskuntamme ihmiskäsitykseen sekä etiikkaan, jossa kunnioitetaan elämää ja pyritään tukemaan heikoimpia ihmisiä.
Eutanasian sallivan lain hyväksyminen käynnistäisi dynamiikan, joka ajan mittaan suurella todennäköisyydellä johtaisi yhä suurempaan ihmiselämän arvon mitätöimiseen.
Uskoisin että päättäjistä ne jotka ovat viisaita ja kauaskatseisia ymmärtävät nämä asiat eivätkä ole halunneet olla mukana tekemässä moista muutosta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin 80% kannattaa.
Minäkään en usko, että niin paljon olisi kannatusta.
Älkää enää päästäkö 200 tyyppiä päättämään asioistamme. Ihmisen elämä on lyhyt, annetaan kaikkien elää se loppuun kunnialla ja parhaalla huolenpidolla ja hoidolla.
Aina pitää olla elämän puolella.
Pumpataan aktiivisesti kuolevaan väkisin nesteitä ja ravintoa, niin että hänen aivonsa turpoavat... tai annetaan oksentaa sisukset, kun kipulääke ei toimi... *kunnialla.* YÖK mitä jeesustelua!
Suurin osa ihmisistä ei tiedä, mitä ne elämän loppumetrit voivat olla. Aika hirveitä tuskaisia kuolemia tapahtuu jatkuvasti, mutta eutanasian vastustajat ilmeisesti ajattelevat, että heille ei voi käydä niin.
Eiköhän heillä ole yksityiset lääkärit, jotka suovat armeliaan kuolemaan. Tai hyvät suhteet ja erikoiskohtelu itselle ja läheisille... eikä sitä viitsi haastaa, puoltamalla lääkäreille uutta vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi on keksitty kaikenmaailman lääkkeet ja hoidot joilla saadaan pitkitettyä ihmisten elämää? Nyt sitten tarvitaan eutanasiaa.
Lääkkeillä voidaan laittaa ihminen makaamaa puolitajuttomana kyllä jotta hän ei joudu kärsimään. Mutta mitäs järkeä tossa on sitten, jos henkilö ei edes itse halua tuollaista? Eikös se ole verrannollinen siihen, että olisi kytkettynä kiinni johonkin hengityskoneeseen?
Mulla on ollut sappitiehyeen tukkiva sappikivi, johon sain lääkkeeksi sairaalassa oksikodonia suoraan suoneen 15h:n ajan, kunnes kivi poistettiin. Lääke vei joo tavallaan tajun, mutta sitä hirvittävää, sietämätöntä kipua ei. Sen kivun tajusi jopa jossain siellä tajunnan rajamailla. Voisin kuvitella, että esim. maksa- tai haimasyöpään kuolevalla saattaisi olla samankaltaiset, varmaan vielä kamalammat kivut. Synnytyskivutkin kalpenevat sen kivun rinnalla.
En toivoisi pahimmalle vihollisellenikaan tilannetta, jossa sellaista kipua yritetään lääkitä pois päivä- tai viikkokausia, siinä täysin kuitenkaan onnistumatta ja lopputuloksena on kuitenkin potilaan kuolema. Se on täyttä kidutusta ja täysin epäinhimillistä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.
Ei se auta. En halua kitua viikkoja kuoliaaksi janoon vaan jos ei äkkikuolema iske, niin lähteä arvokkaasti silloin kun itse päätän niin tehdä.
Vaikka heti jos saisin jonkin ALS diagnoosin tmv. Kuka sellaisen kanssa haluaa elää? Kiertäisin rakkaat paikat, sanoisin tolkuissani heipat kaikille keille haluan, hoitaisin testamentin kuntoon ja ottaisin napit naamaan kuohuviinin ja juustojen kera lempimusiikin soidessa taustalla. Heippa!
Faith kirjoitti:
Eutanasian salliva laki olisi valtava muutos yhteiskuntamme ihmiskäsitykseen sekä etiikkaan, jossa kunnioitetaan elämää ja pyritään tukemaan heikoimpia ihmisiä.
Eutanasian sallivan lain hyväksyminen käynnistäisi dynamiikan, joka ajan mittaan suurella todennäköisyydellä johtaisi yhä suurempaan ihmiselämän arvon mitätöimiseen.
Uskoisin että päättäjistä ne jotka ovat viisaita ja kauaskatseisia ymmärtävät nämä asiat eivätkä ole halunneet olla mukana tekemässä moista muutosta.
Minä olen sitä mieltä, että ongelmille on uskallettava tehdä jotain. Kun on ilmiselvä ongelma, on uskallettava kohdata se ilman kaoottisiin skenaarioihin suistumista... Sillä jos aina ajattelisimme, että paremman tavoittelusta seuraa mahdollisesti "rankaisu," emme uskaltaisi korjata mitään: pelkäisimme, että yrittäessämme auttaa muita, tuottaisimmekin vahinkoa itsellemme. Lamaantuisimme. Tämä ei ole rationaalista eikä moraalista ajattelua.
Toki ymmärrän, että kauaskantoisuutta voi olla "oman perseen ajattelu." Esim. oman viran jatkuvuutta ajatellen.
Niin, jos maallikko viedään saattohoito-osastolle katsomaan vaikeaa lähtöä tai kroonikoiden pariin katsomaan vaikeasti auto-onnettomuudessa vammautunutta, niin taatusti hän säikähtää ja alkaa välittömästi kannattaa eutanasiaa, ihan että saisi tuntea kuoleman olevan joillakin lailla kontrolloitavissa.
Mutta ne, jotka joutuisivat säätämään asiasta lain tai toimeenpanemaan sitä, ymmärtävät kuinka tavattoman vaikeaa on muotoilla se laki niin, että ihmisen ihmisarvo säilyisi jokaisessa tilanteessa, joka yksilön kohdalla, jokaisessa poliittisen tuuliviirin asennossa ja kaikissa säästöpaineissa.
Sikiöseulontojen myötä on valinnanvapaus siirretty vammaisten lasten vanhemmille, ja tällä palstalla kovimpien arvojen kannattajat ovat sitä mieltä, että vammaisten lasten vanhempien, jotka ovat ehdoin tahdoin valinneet pitää tuottamattoman lapsensa, täytyisi itse maksaa tämän hoitokulut. Jokainen voi miettiä, mikä olisi vastaava argumentti eutanasian arkipäiväistyessä.
En siis sano, ettenkö ymmärrä oman edun tavoittelua (oletettua) potilaiden kustannuksella.
Ei ole Suomen talous paljon kasvanut sen jälkeen.