Yli 80% suomalaisista kannattaa eutanasia laillistamista, mutta silti asia ei tunnu millään etenevän poliittisessa päätöksenteossa?
Outo ristiriita mielestäni...
Ei asia saa olla joidenkin lääkäreiden päätettävissä. Tämä on poliittinen kysymys.
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ja hyvä ettei etene. Seuraukset olisivat järkyttävät. Kun potilaista ei nytkään huolehdita. Mutta saavat sentään elossa olla.
Saavat sentään elossa olla? Ehkä olisivat paljon mieluummin k uolleita. Tosin parantumattomasti sairaat ja kovista kivuista 24/7 kärsivät toivovat aivan varmasti pääsevänsä jonnekin muualle kuin sinne sänkyyn vaippoihin kouristelemaan.
Kenet sinä haluat noin kiihkeästi hengiltä? Tuskin sinua jonkun randomin kuviteltu kärsimys kiinnostaa.
Kuinka moni teistä on oikeasti seurannut vaikkapa loppuvaiheen syöpäpotilaan kitumista? Ne viimeiset kuukaudet ja viikot on aivan kamalia.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan, jos päätäntävalta annetaan myös perikunnalle. Vanha ihminen ei aina ymmärrä itse omaa parastaan, jolloin omaiset voivat olla avuksi.
Juu ei. Vain ihmisen oma tahto merkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni teistä on oikeasti seurannut vaikkapa loppuvaiheen syöpäpotilaan kitumista? Ne viimeiset kuukaudet ja viikot on aivan kamalia.
Ai sä olet täällä taas keksimässä satuja.
Kas kun ei yli 90%... laita ap linkki tohon tilastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät illan a-studiossa uskaltaneet sanallakaan puhua näitä koneiden avulla hengissä pidettävistä "kasvikseen rinnastettavista" tapauksista, jotka a. tulevat meille todella kalliiksi ja b. vievät sen vuodepaikan sellaiselta, joka voisi parantuakin.
Ei sellaisia enää ole. Läheinenkin napattiin heti letkuista pois ja sanottiin, että aivokuollut on. Siinä sit henkeään haukkoen kuoli heti.
Ihan turhaan te ulisette kuolinpilkereiden perään. Ihmisiähän ei enää hoideta nykyäänkään. Hyvin saavat rauhassa kuolla pois. Kukaan ei estä. Teillä ei ole ajantasainen kuva terveydenhuollosta.
Edellinen kirjoittaja ei selvästikään tiedä mistä puhuu. Kyllä ihmisiä hoidetaan nykyään loppuun asti. Eri asia on, että monessa taudissa ei vanhukselle ole enää olemassa parantavaa hoitoa ja siirrytään palliatiiviseen eli oireenmukaiseen hoitoon ja tilanteen edetessä sitten saattohoitoon. Aika harvassa maassa maailmassa saa loppuun asti niin hyvää hoitoa kuin Suomessa. Käykää katsomassa vaikkapa itäisessä naapurissa jos sinne onnistutte pääsemään. Jos tiedetään, että jonkun sytostaatin jatkamisella ei tautia enää voida parantaa ei ole tietenkään järkevää sitä jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät illan a-studiossa uskaltaneet sanallakaan puhua näitä koneiden avulla hengissä pidettävistä "kasvikseen rinnastettavista" tapauksista, jotka a. tulevat meille todella kalliiksi ja b. vievät sen vuodepaikan sellaiselta, joka voisi parantuakin.
Ei sellaisia enää ole. Läheinenkin napattiin heti letkuista pois ja sanottiin, että aivokuollut on. Siinä sit henkeään haukkoen kuoli heti.
Ihan turhaan te ulisette kuolinpilkereiden perään. Ihmisiähän ei enää hoideta nykyäänkään. Hyvin saavat rauhassa kuolla pois. Kukaan ei estä. Teillä ei ole ajantasainen kuva terveydenhuollosta.
Edellinen kirjoittaja ei selvästikään tiedä mistä puhuu. Kyllä ihmisiä hoidetaan nykyään loppuun asti. Eri asia on, että monessa taudissa ei vanhukselle ole enää olemassa paranta
Mitään eutanasiaa ei siis tarvita. Siitä olen samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi omalla kohdallaan laittaa elvytyskiellon. Se auttaa jo pitkälle.
Eutanasia ei ole helppo. Siihen liittyy myös henkilöt jotka sitä tekee. Ehkä siitä jonain päivänä tulee yhtä normaali kuin abortista. Abortin tekemisestä voi työntekijä kielytyä ja osa kieltäytyy.Työntekijä EI VOI kieltäytyä abortin tekemisestä.
Mutta eutanasian tekoon ei ymmärtääkseni missään voida lääkäriä pakottaa. Eutanasiaa kannattavat lääkärit ovat yleensä aloilta, joista eutanasia on mahdollisimman kaukana. Geriatrit tai palliatiivisen lääketieteen edustajat aika vähän kannattavat eutanasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka sitä eutanasiaa oikeasti haluaisi ja kenelle se pitäisi sallia? Parikymppiselle masentuneelle, muistisairaalle, joka ei ymmärrä vai vain aktiivisesti sitä täysissä järjissään halunneelle kuolemansairaalle?
Joka tapauksessa kysyntää ei kyllä paljon ole. Ihmisten omana tahdonilmauksena olevat DNR:t ovat todella harvinaisia yleisempää on lääketieteellisesti tehdyn DNR:n vastustus. Monet palliatiiviset syöpäpotilaatkin vastustavat itselleen tehtyjä DNR-linjauksia. Useammin näkee monisairaiden, iäkkäiden ihmisten hoitotahtona pyynnön elvytyksen yrittämisestä kuin sen kieltämisen.
Puhut totuuden sanoja, ja siksi olet saanut alanuolia.
Tutkitusti sairaat ja vammaisetkin haluavat elää, eivät kuolla. Tutkitusti terveet ja vammattomat kannattavat sairaiden ja vammaisten eutanasiaa enemmän kuin kyseiset henkilö
En ole kuullut koskaan mitään tuommoista. Pikemminkin ihmiset roikkuu elämässä kiinni viimeiseen asti.
Olisi rakentavaa ja hyödyllistä, jos tässä ketjussa ja yleensäkin kansalaiskeskustelussa kuultaisiin eutanasiaa haluavien omia mielipiteitä eikä kaiken maailman sivullisten, jotka tuntuvat olevan kovin innokkaita jakamaan itsemurhapillereitä, koska he omasta mielestään tietävät, mitä jokainen vaikeasti sairas sisimmässään haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ja hyvä ettei etene. Seuraukset olisivat järkyttävät. Kun potilaista ei nytkään huolehdita. Mutta saavat sentään elossa olla.
Saavat sentään elossa olla? Ehkä olisivat paljon mieluummin k uolleita. Tosin parantumattomasti sairaat ja kovista kivuista 24/7 kärsivät toivovat aivan varmasti pääsevänsä jonnekin muualle kuin sinne sänkyyn vaippoihin kouristelemaan.
Kenet sinä haluat noin kiihkeästi hengiltä? Tuskin sinua jonkun randomin kuviteltu kärsimys kiinnostaa.
Ei kai kysymys olekaan siitä, kenet minä haluaisin hengiltä, vaan kuka potilas itse kiihkeästi haluaisi pois kärsimyksistään.
Siinä voi olla vaikeasti ratkaistavis asioita. Esim mitkä lääkärit haluaa/velvoitetaan tekemään sitä. Vai joku muu ammattilainen, nykyajan pyöveli kenties? Ja osalle elämä on pyhä ja kärsimys jalostaa ja saa sitten kuoleman jälkeen kirkkaimman kruunun.
Vierailija kirjoitti:
Olisi rakentavaa ja hyödyllistä, jos tässä ketjussa ja yleensäkin kansalaiskeskustelussa kuultaisiin eutanasiaa haluavien omia mielipiteitä eikä kaiken maailman sivullisten, jotka tuntuvat olevan kovin innokkaita jakamaan itsemurhapillereitä, koska he omasta mielestään tietävät, mitä jokainen vaikeasti sairas sisimmässään haluaa.
Itsemurha on Suomessa jo nyt laillista ja jopa sen avustaminen on laillista eli mikään ei estä nykyäänkään antamasta kärsivälle myrkkypilleriä itse otettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
"Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia ja tarkoittaa että elät morfiinikoukussa loppuelämäsi. Rumasti sanottuna päädyt hautaan narkomaanina!"
Ja mitähän väliä sillä kuolevalle on, että onko kuoleva jäänyt riippuvaiseksi jostain lääkeaineesta?
Oma äitini (s. 1931) suhtautui päihteisiin kielteisesti. Ei maistanut koskaan edes alkoholia. Viimeiset elinpäivänsä n. 8 kk hän joutui kuitenkin käyttämään morfiinia päivittäin, koska kivut olivat sietämättömät. Hänellä oli paljon erilaisia sairauksia mm. syöpää ja alzheimer. Paradoksaalista että hän joutui viettämään loppuelämänsä päivät moraalinsa vastaisesti. Kuoli narkomaanina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä tämä kummallinen satuolentoihin uskova porukka, joka vetoaa satukirjan kirjoituksiin ja laittaa kapuloita rattaisiin. Kysymyshän on yksilön omasta tahdosta, eikä mistään joukko teloituksesta.
Tämä on juuri se pahin porukka. Valitettavasti heidän takia moni muukin asia laahaa jäljessä... Ollaan niin olevinaan kaiken yläpuolella, kun uskotaan johonkin satukirjaan.
Siis ainoa järkevä porukka, jonka arvot tulevat Jumalan ilmoituksesta.
Elämä on minullekin pyhä, mutta ei kärsimys jalosta eikä tule mitään kruunua.
Eutanasia on vaikea kysymys. Se ei todellakaan ole käytännössä niin kaunista ja hyvää kuin kuvittelette.
Jospa tutustuisitte ilmiöön todellisena. Eri maiden kokemuksiin. Järkyttäviä.
Jos olisikin niin, että kaiken kivun ja kärsimyksen voi hallita ja hoitaa pois. Mutta se muuttaa muotoaan.
Vierailija kirjoitti:
Siinä voi olla vaikeasti ratkaistavis asioita. Esim mitkä lääkärit haluaa/velvoitetaan tekemään sitä. Vai joku muu ammattilainen, nykyajan pyöveli kenties? Ja osalle elämä on pyhä ja kärsimys jalostaa ja saa sitten kuoleman jälkeen kirkkaimman kruunun.
Jos eduskunnan terveysvaliokunta päätyy eutanasian sallimista suosittelemaan ja kyseessä siis poliittinen eikä lääketieteellinen päätös, niin voisivathan valiokunnan jäsenet ottaa tämän tehtäväkseen. Ei näitä potilaita Suomessa niin paljoa ole, etteivätkö hommasta suoriutuisi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi rakentavaa ja hyödyllistä, jos tässä ketjussa ja yleensäkin kansalaiskeskustelussa kuultaisiin eutanasiaa haluavien omia mielipiteitä eikä kaiken maailman sivullisten, jotka tuntuvat olevan kovin innokkaita jakamaan itsemurhapillereitä, koska he omasta mielestään tietävät, mitä jokainen vaikeasti sairas sisimmässään haluaa.
Sain n.20 vuotta sitten diagnoosin kuolemaan johtavasta taudista. Silloin ei kukaan uskonut, että olisin hengissä vielä nyt ja kaiken huipuksi hyvissä voimissa. Silloin kävi mielessä, että ennen pahimpia kärsimyksiä, täytyy yrittää lopettaa elämä. Moni lopetti jo diagnoosin saadessaan. Kauhea katsoa kuinka turhia itsemurhia on tehty kärsimyksen pelossa. Veikkaan, että tieto mahdollisuudesta eutanasiaa, saa ihmiset elämään. Lievittää kärsimyksen ja kuoleman pelkoa. Uskon, että olen valmis luopumaan kaikesta=kuolema, jos kärsimys joskus menee liian pahaksi.
Vaikea sanoa, koska lemmikinkin vieminen piikille, sen päätöksen teko on tosi vaikeaa.
Yli 65-vuotiaiden suomalaisten itsemurhat ovat kääntyneet kasvuun. 82-vuotiaan Maijan ajoi traagiseen tekoon paitsi pelko Parkinsonin taudin pahenemisesta, myös yksinäisyys.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d0d0c4ee-8c01-4695-a4b8-d8dea789bd32
Harva se viikko sairaalaosastolla joku vanhus haluaisi jo päästä pois elämästä. Liikkumattomia, kivuliaita ja täysin toisten avun varassa olevia vanhuksia.