Seksiä halun vuoksi?

Aika lailla ensin harvemmin ja harvemmin - ja lopulta vaimolta loppui halut kokonaan (n 42-vuotiaana)

Kyllä se laimenee mutta ei meillä ole loppunut vaikka viimeinen lapsi oli hyvinkin hankala hoidettava ja vei vuosikausiksi meidät molemmat ihan uupumisen rajoille . Tietysti jos mies on otettu vain lasten hankkimista varten ( anteeksi suorapuheisuuteni )mitä en nyt tietenkään usko näin pitkälle menevään suunnitelmaan , niin pitää löytää muita elementtejä jolla se halu pysyy yllä . Seksiä läheisyyden huipentumana . Oikeastaan meillä vasta vaihdevuodet hiljensi seksielämää isommasti kun meidän kaikesta hyvästä huolimatta ajoittain natissut liitto oli aikoinaan nuorten tyhjätaskujen haluama rakkausliitto . 5 lapsen isä.

Kysyin onko mikään minussa miehenä vedonnut sänkypuuhiin. Vaimo ei muistanut, milloin viimeksi olisi.

Apua! :0 minulla ei ole kokemusta lastensaamisesta, niin en osaa ottaa kantaa siihen. Mutta keskustelkaa suhteen tilasta perusteellisesti ja miettikää molemmat miksi olette suhteessa ja vertailkaa näitä syitänne. Tunnetko sinä halua vaimoasi kohtaan? Kerrotko siitä hänelle? Voitko sanoa, että tuntuu pahalta ettei hän halua sinua samalla tavalla? Ehkä jopa harkitkaa pariterapiaa. Voi kuulostaa liioitellulta, mutta oma suhteeni loppui seksin puutteeseen ja asiaan olisi pitänyt puuttua vuosia aiemmin puhumalla aiheesta tosissaan, jos liiton olisi halunnut pelastaa. Älkää tehkö samaa virhettä. Kuitenkin onnea tulevasta lapsesta ja iloa parisuhteeseenne! Toivottavasti puhuminen auttaa ja molempia tyydyttävä ratkaisu löytyy ajan myötä.

On seksihalut pysynyneet ja juuri eilen keskusteltiin aiheesta. Lapsia ei ole kuin yksi ja lisää ei enää tule. Raskauden aikana ei naitu "oikeasti". Koska lääkäri kielsi (oli suuri riski ennenaikaiseen synnytykseen). Tällöin sitten "opettelin" suihinoton ja sitä on jatkettu niin että kuukautisten aikaan minä otan suihin ja eilen kerroin että minä itseasiassa nautin ja kiihotunkin siitä kun mies saa nautinnon.

Mies kertoi myöskin että hän nauttii suunnattomasti siitä että saa vibrata ja dildottaa mknya, eikä tällöin edes kaipaa itse orgasmia, pääasia että minä saan.....arvatkaapa mitä illalla makkarisa tapahtui 🥰

Lisätään vielä, että seksiin panostan kyllä joka kerta kun olemme rakastelleet. Nice guys finish last. Haluan vaimolle orgasmin ja melkein aina se hänelle onneksi on näkyvästi tullutkin.

Parisuhteen ja lapsien vuoksi en ole huolissani. Lapset on tärkeitä ja rakkaita. Haluan vain kuulla rehellisiä kokemuksia, että osaa valmistautua jos edessä on paastovuosia. Elämän merkityksellisyyttä saa kyllä edellä mainituista lapsista, harrastuksista ja työkin vie oman osansa elämästä.

Toki jos seksihalut on kadoksissa vielä lasten lentäessä pois pesästä niin silloin vanhemmutta ja ystävyyttä lasten äidin kanssa voi miettiä eri postiosoitteesta.

Aika karua kertomaa. Vaimoni sai iltatähden 40v ikäisenä. Ei vaikuttanut hänen seksihalujaan vähentävästi, kuten ei 3 edellistäkään rakkautta. Menin hänen kanssaan nuorena naimisiin, koska hän rakasti ja ennen kaikkea halusi minua. On halunnut yhä edelleen vaikka iltatähden syntymästä on kulunut jo yli 20v. Vaimoni on aina ymmärtänyt, että parisuhteessa olemme me kaksi ja että parisuhteeseen kuuluu molemminpuolinen halu ja seksi. Lapsilla sitten oma elämä.

Halun vuoksi meillä harrastetaan, halulla lapset tehtiin, halulla rakasteltiin raskausaikoina, ja pikkulapsiaikaan, ja nyt suurella halulla kun lapset jo omillaan.

Meillä syntyi kolme 4,5 vuoden sisään, ja jokaisen kohdalla oli noin vuoden aika ilman yhdyntöjä, muuta läheisyyttä ja hyvänäpitoa kyllä. Nuo ajat poislukien seksiä on ollut aina, tasaisesti ja molempien halusta, ja taitaapa taas tänäänkin olla. Se nuorinkin on kohta täysi-ikäinen, joten kyllä tässä alkaa kallistua sille kannalle, että seksi todella on molemmista kivaa ihan vain huvin vuoksikin.

Raskausaikoina, varsinkin toisella kerralla, pantiin kuin kanit melkein joka päivä. Sellaista ei ollut vuosiin ollut, kun ehdittiin olla pitkälle toistakymmentä vuotta yhdessä ennen lapsia. Mutta synnytyksen jälkeen homma stoppas kuukausiksi kokonaan ja sitten oli pitkään sellaista alle kerta kuussa -tahtia. Tokan lapsen jälkeen taisi mennä pari vuotta, ennenkuin pantiin yli kerta viikossa ja että puoliso oli aloitteentekijä. Nyt kun nuorempi on jo useamman vuoden, alkaa olla normaalia pari kertaa viikossa tuo seksitahti. Puolisolla imetys vei halut tehokkaasti eikä ehkäisykapseli ainakaan niitä parantanut. Kapseli lähti ja multa pantiin piuhat poikki, ja se paransi tilannetta paljon.

Tässäkin tuntuu olevan nuo yhdynnät se kriteeri... miksi? No meillä oli heti synnytysten jälkeen käsi- ja suuseksiä, eikä kuten täällä tuntuu olevan aina niin, että nainen imee sitä munaa. Meillä mies teki helliä käsiorgasmeja minulle, mikä auttoi paljon! Miksi tuntuu, että se seksi jatkuu aina niin, että nainen ottaa suihin mieheltä, en ole lukenut vastavaa miehen tekemänä. Kertoo paljon.

Vierailija kirjoitti:

Tässäkin tuntuu olevan nuo yhdynnät se kriteeri... miksi? No meillä oli heti synnytysten jälkeen käsi- ja suuseksiä, eikä kuten täällä tuntuu olevan aina niin, että nainen imee sitä munaa. Meillä mies teki helliä käsiorgasmeja minulle, mikä auttoi paljon! Miksi tuntuu, että se seksi jatkuu aina niin, että nainen ottaa suihin mieheltä, en ole lukenut vastavaa miehen tekemänä. Kertoo paljon.

Meillä vaimo halusi aika nopeasti yhdyntöjä synnytysten jälkeen. Heti synnytysten jälkeen otti suihin ja heti kun ompeleet alkoi paranemaan aloitettiin esin suuseksillä ja varovaisella sormetuksella ja siitä siirryttiin yhdyntöihin yleenä n 4vko synnytyksistä.  Eipä ole tuota tullut itsekään mainittua, mutta nyt tuli mieleen, kun muistutit.  Vaimon seksihalut ei ole oikein koskaan hiipuneet, ei vaikka imetyksiä oli pisimmillään 2,5v.  Melkein voisin sanoa, että ainut aika milloin vaimolla ei tehnyt mieli seksiä oli menkat. 

Onkohan teillä tässä kommunikaationogelma?

Valitettavasti yhä naisen seksuaaliseen halukkuuteen liittyy stereotypioita. Ajatellaan että naisen halu on

aina responsiivista ja romanttista.

Esim itselläni seksuaalinen tarve on aina hormoneihin perustuvaa, fyysistä tarvetta. Kenessäkään miehessä itsessäänei siis ole sen kummempaa triggeriä haluilleni vaan se tulee omasta fyysisestä tarpeesta. Synnytyksen jälkeen voi mennä vuosikin, että hormonaalinen toiminta palautuu.  N30

25 vuotta menty samalla tahdilla. Seksistä ei pulaa. Kun molemmat on samoilla aalloilla, niin tulos on tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan teillä tässä kommunikaationogelma?

Valitettavasti yhä naisen seksuaaliseen halukkuuteen liittyy stereotypioita. Ajatellaan että naisen halu on

aina responsiivista ja romanttista.

Esim itselläni seksuaalinen tarve on aina hormoneihin perustuvaa, fyysistä tarvetta. Kenessäkään miehessä itsessäänei siis ole sen kummempaa triggeriä haluilleni vaan se tulee omasta fyysisestä tarpeesta. Synnytyksen jälkeen voi mennä vuosikin, että hormonaalinen toiminta palautuu.  N30

Kyllä kyllä, seksinhimo voi olla lähtöisin fyysisestä tarpeesta. Mutta yksilötasolla on paljon eroa, ymmärtääkö ottaa myös toisen tarpeet huomioon.

Jos selvästi näkee pilkkeen toisen silmissä, on suuri merkitys sillä että antautuuko hyväilyihin (vaikkei muuta sillä kertaa tapahtuisikaan) vai toteaako vain "ettei nyt haluta". Poislukien tietenkin raskausajan fyysinen pahoinvointi ja muut elämän kuormittavat hetket, mutta silloinkin on ok sanoittaa että haluttomuudelle on syy.

Jos omille himoille on seurauksena epämääräinen torjunta, into edes yrittää laimenee varsinkin pitkässä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan teillä tässä kommunikaationogelma?

Valitettavasti yhä naisen seksuaaliseen halukkuuteen liittyy stereotypioita. Ajatellaan että naisen halu on

aina responsiivista ja romanttista.

Esim itselläni seksuaalinen tarve on aina hormoneihin perustuvaa, fyysistä tarvetta. Kenessäkään miehessä itsessäänei siis ole sen kummempaa triggeriä haluilleni vaan se tulee omasta fyysisestä tarpeesta. Synnytyksen jälkeen voi mennä vuosikin, että hormonaalinen toiminta palautuu.  N30

Kyllä kyllä, seksinhimo voi olla lähtöisin fyysisestä tarpeesta. Mutta yksilötasolla on paljon eroa, ymmärtääkö ottaa myös toisen tarpeet huomioon.

Jos selvästi näkee pilkkeen toisen silmissä, on suuri merkitys sillä että antautuuko hyväilyihin (vaikkei muuta sillä kertaa tapahtuisikaan) vai toteaako vain "ettei nyt haluta". Poislukien tietenkin raskausajan fyysinen pahoinvointi ja muut elämän kuormittavat hetket, mutta silloinkin on ok sanoittaa että haluttomuudelle on syy.

Jos omille himoille on seurauksena epämääräinen torjunta, into edes yrittää laimenee varsinkin pitkässä suhteessa.

Jep. Ja lääkitys vaikuttaa paljon. Meillä vaimon piti valita 42v iässä :

1) joko otat syöpähoitoihin liittyvät lääkityksen, johon kuuluu kemiallinen hormonien alasojo nollaan ja välittömät vaihdevuodet tiivistyy 6 kuukauden vaihdeviikoiksi - jonka jälkee hormoni toiminta on kuin 90v naisella

tai

2) et ota lääkitystä ja kuolet 6 kuukaudessa.

Kaikki kolme lastamme ovat alle 10v

Siinäpä teet valinta. Parisuhteen seksielämä loppui siihen ; paikat kuivui ja täysin tunnottomuus, jota toki helpottaa halujen tipahtaminen nollan kaikilta osin (myöskään minuun koskeminen jäi kokonaan pois - ei halua koskea).

Siihen perään 10v pariterapia - ei auttanut mitään - yhdessä toki ollaan edelleen - sinä aikana myös oma libidoni meni nollaan, ja testotasot tipahti

Kokonaisuutena kun kumpaakaan ei haluta, niin kumpaakaan ei vituta

Yllättävän asiallista keskustelua, hyvä!. Ja on ihanaa huomata, että on olemassa ihmisiä jotka miettivät parisuhdetta yhteisesti hyvään lopputulokseen pyrkien.

Tuo raskausajan hormonien kirjo ja raskauden vaikutus ajatuksiin voi olla kokonaan oma erillinen ajanjaksonsa naisen elämässä. Puolisoni ainakin oli raskausaikana sellainen, että oli päiviä jolloin hän ei voinut sietää minua näköpiirissään tai edes mitään ns. normaaleja ääniä mitä kotona syntyy. Sitten saman päivän iltana saattoi olla harjoituksia että stimuloitiin rintoja tulevaa lapsen imetystä varten (osansa saivat myös muutkin paikat). Hyviä aikoja vielä jälkeenpäin muisteltunakin...

En nyt muista tarkkaan, mutta synnytyksen jälkeen meni vielä myös pitkä aika ennen kuin vaimo lämpeni normaaliin läheisyyteen eli hyväilyihin, suukotteluun, halaamiseen. Kai se läheisyyden tarve täyttyy omalla tavallaan lasta imettäessä ja uuvuttavaahan se pikkulapsiaika on kaikkinensa. Siinä mies vielä osaansa vailla, tässä oli meillä pidempi tauko.

Nykyisin puoliso kaipaa jo läheisyyttä normaalisti samalla tavalla kuin ennen raskautta. Hän ei osaa sitä ehkä pyytää, mutta huomaan sen vilpittömän hyvän vaikutuksen minkä edes halaus toiselle antaa. Seksiä harvemmin kuin ennen mutta ymmärrän täysin kun lapsi mukana arjessa.

Mulla halu on enemmän reaktiivista kuin spontaania (sitä se on enemmän ovulaation aikaan). Reaktiivinen halu on jännä juttu, se tulee niin pienistä jutuista. Meilläkään ei enää ole haaveissa enempää lapsia mutta seksiä on silti.

"Vaimoni on aina ymmärtänyt, että parisuhteessa olemme me kaksi ja että parisuhteeseen kuuluu molemminpuolinen halu ja seksi. Lapsilla sitten oma elämä.

Tunnistan tämän suhteessamme. Teemme kyllä yhdessä pitkän ajan suunnitelmia tulevaisuuteen. Jotenkin tämä keskiluokkainen tapa tavoitella koko ajan jotakin on vaatinut itseltäni totuttelua, olen ns. vaatimattomista oloista lähtöisin jossa oltiin vähään tyytyväisiä.

Erilaisuus on rikkaus. Suhteen alussa muistan toki epäilleeni onko nainen minun vai minusta hyötymisen perässä. Mutta omalla tavallaan näyttää sitä arjen rakkauttakin silloin kun ei raskauspahoinvointi vaivaa.

Ap

Meillä parisuhteessa tein vasektomian kun tuntui että sopiva määrä lapsia on saatettu maailmaan. Oli myös oma päätökseni että tapahtuisi parisuhteessa vaikka mitä niin tämä oli tässä. Oletukset oli että seksi jää vähemmälle.

Mutta rakastelutahti oikeastaan parani vain seuraavina vuosina. Kun ei tarvitse tähdätä tiettyihin kuukauden päiviin ajatuksella että ensin tärppää ja sitten synnytyksen jälkeen että ei enää tärppäisi. Voidaan rakastella silloin kun himo spontaanisti yllättää!

Vierailija kirjoitti:

Meillä parisuhteessa tein vasektomian kun tuntui että sopiva määrä lapsia on saatettu maailmaan. Oli myös oma päätökseni että tapahtuisi parisuhteessa vaikka mitä niin tämä oli tässä. Oletukset oli että seksi jää vähemmälle.

Mutta rakastelutahti oikeastaan parani vain seuraavina vuosina. Kun ei tarvitse tähdätä tiettyihin kuukauden päiviin ajatuksella että ensin tärppää ja sitten synnytyksen jälkeen että ei enää tärppäisi. Voidaan rakastella silloin kun himo spontaanisti yllättää!

Me ollaan vaimon kanssa kyllä rakasteltu aina kun himo on spontaanisti yllättänyt. Aina ollut joku ehkäisykeino käytössä. Nuorina naitiin toista vuotta niin, että panin paljaalla ensin niin kauan, että meinasin tulla ja sitten vasta kumilla loppuun. Vaimo kävi aina kuumana riskistä ja tiedettiin molemmat, että jos tärppää niin mennään kihloihin ja naimisiin. Ehdittiin mennä jo puolivuotta aiemmin kihloihin kun kumista jäi vain rengas jäljelle. Siitäkös vaimoke innostui ja naitiin koko kuukausi ainakin joka päivä jotta varmasti tärppäsi. Onneksi hänellä on himoja riittänyt aina ja vieläkin.