Pettämistä sivusta seuranneena.
Luulin olevani suoraselkäinen kaveri. Mutta Selkärangaton olen. En uskalla kertoa petetylle mitä tiedän. Kai sitä kuitenkin pelkää sotkeutua muiden asioihin... pettäminen on peestä. Lopettakaa! P*nkaa sinkkuja. Ei tarvi rikkoa toisten perheitä.
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin usein käy niin, että viestintuoja on se pahis ja saa haukut niskaan. Siksi en puutu tällaisiin asioihin.
Varmasti saakin pettäjältä. Mitä sitten?
Ei siinä jos pettäjältä, mutta olen nähnyt vierestä miten se petetty osapuoli meuhkaa viestintuojalle olevansa valehtelija, kateellinen ja perheen rikkoja.
No, tuossa tapauksessa kakka osui tuulettimeen ja petetty saikin kuin saikin kumppaninsa sitten kiinni pettämisestä. Ei edes pahoitellut tälle henkilölle käytöstään, yritti kuin mitään ei olisi ja olisi pitänyt tukena sekä olkapäänä olla.
Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan miettinyt miksi pettäminen on niin yleistä? Ihmiset silkkaa pahuuttaan pettää?
Minä, minä, minä, minulle.
Sanot "pelkää sotkeutua muiden asioihin". Häh? Siis mitä se olisi?
Jos näet että Matti ja Maija harrastaa seksiä keskenään, niin tarkoittaisiko tuo "sotkeutuminen" siis sitä että sinä yrittäisin mennä siihen mukaan, että olisi kolmistaan seksiä? No se nyt olisi aika outoa! Jos ei ne ole ollenkaan susta seksuaalisesti kiinnostuneita niin älä mene sekaan, ei se ole mistään pelkäämisestä/uskaltamisesta kiinni, se nyt vaan on ilmiselvyys että ei muiden kanssa noin vaan väkisin pakottaen vängetä seksiin - se olisi rais kaus! Matti ja Maija varmaan soittaisivat poliisit paikalle, joutuisit pulaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kohdistat tuon vaatimuksesi sille kolmannelle osapuolelle? Ei kukaan voi tulla ja "rikkoa toisten perheitä" jollei pettäjä ole valmis pettämään. Jos toinen osapuoli on sinkku, niin hän ei ole vastuussa eikä tilivelvollinen mistään.
Uskollisuus parisuhteessa lähtee halusta olla uskollinen, ei siitä onko tilaisuuksia olla uskoton vai ei.
Kenenkään ei tartte yrittämällä yrittää, saisiko varatun haaviin. Se on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tulee tarve pettää aina silloin kun olen joutunut ottamaan liian suuren vastuun lapsista. Tulee tunne, että olen antanut enemmän kuin mitä minulla on. Silloin petän.
Hyvässä parisuhteessa tehdään kyselemättä joskus enemmän ja joskus vähemmän, riippuen siitä mitä voimavaroja on käytettävissä. Kun suhde menee tekemisien ja laskemiseksi, ollaan jo puoliksi suossa. Se että sinusta tuntuu joltakin, ei tarkoita mitään, toisesta voi tuntua aivan samalta. Et taida olla vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen 45-vuotias ja ollut naimisissa nyt 18 vuotta. Sinä?
Eihän tuo kerro mitään. Ihan sama kuin että uskot tunnetta ja sitten petät. Kaikki eivät opi koskaan.
Ei pettämisessä ole mitään vikaa. Minua se auttaa jaksamaan työssä ja kotona.
Minä minä minä.
Minusta esitettiin oletuksia väittämiä. Minä kumosin minusta esitetyt virheelliset väittämät ja oletukset.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos se kolmas osapuoli ei tiedä, että pettäjä on suhteessa? Pettäjä vakuuttaa miten on sinkku ja peittää kaikki jäljet parisuhteesta. Onko kolmas siltikin syyllinen pannessaan varattua?
Kyllä sen piakkoin huomaa, missä toinen luuraa. Ja monasti niitä sivukavereita löytyykin useampi. Sepä vasta yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Varatulla on monta etua puolellaan näin sinkkunaisen silmin katsottua. He ovat turvallisia, ei huutele kylillä, ketä käy painamassa, käyttää ehkäisyä sanomatta, eivät jää roikkumaan ja odota, että seksistä seuraa, joita suurempaa. Ja ne valtasuhteet on toisin päin kun mies tuntee kerrankin olevansa haluttu. Minulla ei ole vastuuta kenenkään perheistä. Se on herralla ihan itsellään. (ja rouvalla)
Pettävät varatut eivät ole turvallisia, vaan tautipesäkkeitä.
Minä olisin toivonut että minulle olisi pettämisestä kerrottu, mutta samalla selvisi ettei pitämäni "kaverit" olleetkaan kavereitani. Oli niin naurunalainen olo kun selvisi, että koko porukka oli tietoinen exäni pettämisestä ja oikein peitelleet sitä minulta. Ex jäi siis siten kiinni, että tämä toinen nainen laittoi minulle viestiä hänen ja exän touhuista, kun halusi enemmän kuin seksiä. Siitä alkoi sitten lumipalloefekti - yksi yritti alkuun lohduttaa, mutta lopulta kertoi että oli pitempään tiennyt asiasta ja valehdellut esim. ex oli ollut toisaalla, mutta oikeasti olikin ollut toisen naisen luona.
Jos nykyinen kumppani pettäisi, niin olenkin sanonut että haluan tietää siitä heti. Nykyisiin kavereihin luotan sen verran, että tiedän etteivät he olisi yhtä kieroja kuin aiemmat.
Tottakai sanot. Päästä petetty pälkähästä. Muutoin joutuu ehkä virumaan liitossaan vuosikymmeniä, ennen kuin saa itse tietää asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tulee tarve pettää aina silloin kun olen joutunut ottamaan liian suuren vastuun lapsista. Tulee tunne, että olen antanut enemmän kuin mitä minulla on. Silloin petän.
Hyvässä parisuhteessa tehdään kyselemättä joskus enemmän ja joskus vähemmän, riippuen siitä mitä voimavaroja on käytettävissä. Kun suhde menee tekemisien ja laskemiseksi, ollaan jo puoliksi suossa. Se että sinusta tuntuu joltakin, ei tarkoita mitään, toisesta voi tuntua aivan samalta. Et taida olla vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen 45-vuotias ja ollut naimisissa nyt 18 vuotta. Sinä?
Eihän tuo kerro mitään. Ihan sama kuin että uskot tunnetta ja sitten petät. Kaikki eivät opi koskaan.
Ei pettämisessä ole mitään vikaa. Minua se auttaa jaksamaan työssä ja kotona.
Minä minä minä.
Minusta esitettiin oletuksia väittämiä. Minä kumosin minusta esitetyt virheelliset väittämät ja oletukset.
Onko sulla joku persoonallisuushäiriö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin usein käy niin, että viestintuoja on se pahis ja saa haukut niskaan. Siksi en puutu tällaisiin asioihin.
Varmasti saakin pettäjältä. Mitä sitten?
Ei siinä jos pettäjältä, mutta olen nähnyt vierestä miten se petetty osapuoli meuhkaa viestintuojalle olevansa valehtelija, kateellinen ja perheen rikkoja.
No, tuossa tapauksessa kakka osui tuulettimeen ja petetty saikin kuin saikin kumppaninsa sitten kiinni pettämisestä. Ei edes pahoitellut tälle henkilölle käytöstään, yritti kuin mitään ei olisi ja olisi pitänyt tukena sekä olkapäänä olla.Outoa.
Tämäkin selittyy sillä, että petetty osapuoli ei halua uskoa tuollaisia asioita puolisostaan. Etenkin jos ei ole aavistusta ollut mitä selän takana tapahtuu, ja vaikka olisikin, niin totuuden kuuleminen toisaalta varmistaa omat epäilyksensä, mutta halutaan silti kieltää ettei se oma puoliso tekisi sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tulee tarve pettää aina silloin kun olen joutunut ottamaan liian suuren vastuun lapsista. Tulee tunne, että olen antanut enemmän kuin mitä minulla on. Silloin petän.
Hyvässä parisuhteessa tehdään kyselemättä joskus enemmän ja joskus vähemmän, riippuen siitä mitä voimavaroja on käytettävissä. Kun suhde menee tekemisien ja laskemiseksi, ollaan jo puoliksi suossa. Se että sinusta tuntuu joltakin, ei tarkoita mitään, toisesta voi tuntua aivan samalta. Et taida olla vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen 45-vuotias ja ollut naimisissa nyt 18 vuotta. Sinä?
Eihän tuo kerro mitään. Ihan sama kuin että uskot tunnetta ja sitten petät. Kaikki eivät opi koskaan.
Ei pettämisessä ole mitään vikaa. Minua se auttaa jaksamaan työssä ja kotona.
Minä minä minä.
Minusta esitettiin oletuksia väittämiä. Minä kumosin minusta esitetyt virheelliset väittämät ja oletukset.
Minusta sinä vahvistit väittämät oikeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tulee tarve pettää aina silloin kun olen joutunut ottamaan liian suuren vastuun lapsista. Tulee tunne, että olen antanut enemmän kuin mitä minulla on. Silloin petän.
Hyvässä parisuhteessa tehdään kyselemättä joskus enemmän ja joskus vähemmän, riippuen siitä mitä voimavaroja on käytettävissä. Kun suhde menee tekemisien ja laskemiseksi, ollaan jo puoliksi suossa. Se että sinusta tuntuu joltakin, ei tarkoita mitään, toisesta voi tuntua aivan samalta. Et taida olla vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen 45-vuotias ja ollut naimisissa nyt 18 vuotta. Sinä?
Eihän tuo kerro mitään. Ihan sama kuin että uskot tunnetta ja sitten petät. Kaikki eivät opi koskaan.
Ei pettämisessä ole mitään vikaa. Minua se auttaa jaksamaan työssä ja kotona.
Minä minä minä.
Minusta esitettiin oletuksia väittämiä. Minä kumosin minusta esitetyt virheelliset väittämät ja oletukset.
Onko sulla joku persoonallisuushäiriö?
Menetkö aina henkilökohtaisuuksiin kun argumentointitaitosi loppuvat?
Vierailija kirjoitti:
Kyylät ja juoruihmiset kyttää ja sotkeutuu muitten asioihin ja järkevät ihmiset huolehtivat omista asioistaan.
Lähimmäistä tavataan yleensä auttaa. Eikä vain kulkea ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Tämä muuten ei aina pidä paikkaansa. Olen keskustellut asiasta mm. psykologin kanssa ja hänkin kertoi, että usein pettäminen johtuu pettäjän omasta henkilökohtaisesta kriisistä tai pahasta olosta, joka ei johdu parisuhteesta tai kumppanista. Ongelmat vaan projisoidaan kumppaniin.
Toki joskus on myös huonoja suhteita. Mutta silloinkaan pettäminen ei ole mikään sääntö. Jos suhde on huono niin suhteen voi päättää eikä säätää toisen selän takana.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju on täynnä kliseitä:
"Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti."
"Kyllä sen perheen rikkoo ihan ne kaksi ihmistä itse, jotka ovat suhteessa."
Kyllä siihen tarvitaan ainostaan yksi kusipää, jos petetään. Miksi syyllistätte uhria?
Miten voi nähdä arvon toisessa ja itsessään, jos kokee olevansa alituiseen uhriasemassa?
Pettäjä on arvoton itsessään.
Höpön löpö. Jokainen on arvokas ihminen ja jokainen voi ottaa opiksi virheistään ja kasvaa ihmisenä.
Ehkä joku voi. Monet ovat kuitenkin sarjapettäjiä, milloinka ne oppii?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle tulee tarve pettää aina silloin kun olen joutunut ottamaan liian suuren vastuun lapsista. Tulee tunne, että olen antanut enemmän kuin mitä minulla on. Silloin petän.
Hyvässä parisuhteessa tehdään kyselemättä joskus enemmän ja joskus vähemmän, riippuen siitä mitä voimavaroja on käytettävissä. Kun suhde menee tekemisien ja laskemiseksi, ollaan jo puoliksi suossa. Se että sinusta tuntuu joltakin, ei tarkoita mitään, toisesta voi tuntua aivan samalta. Et taida olla vielä kypsä parisuhteeseen.
Olen 45-vuotias ja ollut naimisissa nyt 18 vuotta. Sinä?
Eihän tuo kerro mitään. Ihan sama kuin että uskot tunnetta ja sitten petät. Kaikki eivät opi koskaan.
Ei pettämisessä ole mitään vikaa. Minua se auttaa jaksamaan työssä ja kotona.
Minä minä minä.
Minusta esitettiin oletuksia väittämiä. Minä kumosin minusta esitetyt virheelliset väittämät ja oletukset.
Minusta sinä vahvistit väittämät oikeiksi.
Ahaa. Minusta taas en.
Vierailija kirjoitti:
Minä kerran nuorena ja typeränä ihmisenä menin kantelemaan ystäväni pettämisestä. Sain koko luokkayhteisön vihat niskaani. Ei minun olisi tarvinnut olla mikään moraalipoliisi.
Sekin keissi ratkesi hyvin kun petetty löysi uuden kumppanin ja perusti nuoruuden perheen hänen kanssa. En tiedä ovatko vielä yhdessä, mutta lapset ovat kuitenkin jo aikuisia. Pettäjä löysi vielä monta mukava uutta kumppania ja elänee nykyään onnellisessa suhteessa nuoremman puolison kanssa.
Minulle jäi todella ikävä muisto siitä, millaista on olla koko luokan vihaama ihminen!
Tiedon saatuaan petetty voi mennä shokkiin, häpeä on myös vahva tunne peitetylle kun asia selviää. mutta olen nähnyt niin monta tapausta, jossa oli onnenpotku, kun petetty pääsi pettäjästä eroon. Heidän elämänsä on nyt niin paljon parempaa. Jos puhuisit asiasta nyt asianosaisen kanssa, hän voikin olla ihan eri mieltä kuin silloin alussa kun kerroit hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Pettäminen on seuraus jostakin joka on perheessä huonosti.
Korjaan tätä nyt hieman. Pettäminen on seurausta siitä, että pettäjän moraalissa on jotain vialla. Pettäjä pettää oli olosuhteet hyvät tai huonot, koska hänellä ei ole moraalista ongelmaa pettämisen suhteen. Hän ei tarvitse sille mitään oikeutusta, ainoastaan tilaisuuden.
Aika mustavalkoinen kuva ihmisistä. Sittenhän vois kaikki jakaa uskollisiin ja pettäjiin j niiden peträjien kanssa ei koskaan parisuhdetta. Onko tällä perräjärodulla muitakin huonoja tapoja moraalittomuutensa takia?
No aluks vaikka se empatiakyvyttömyys.
Ei siinä jos pettäjältä, mutta olen nähnyt vierestä miten se petetty osapuoli meuhkaa viestintuojalle olevansa valehtelija, kateellinen ja perheen rikkoja.
No, tuossa tapauksessa kakka osui tuulettimeen ja petetty saikin kuin saikin kumppaninsa sitten kiinni pettämisestä. Ei edes pahoitellut tälle henkilölle käytöstään, yritti kuin mitään ei olisi ja olisi pitänyt tukena sekä olkapäänä olla.