Te, jotka teette ruokaa ilman varsinaisia reseptiä

Vihaan ruoanlaittoa jopa enemmän kuin kaupassa käyntiä. Silti olen liian köyhä omaan kokkiin ja woltteja ei täälläpäin edes ole. 

Teen aina samaa ruokaa, viikosta toiseen. Mulle ihan sama koko ruoka, kunhan jotain. Jos ei olisi perhettä, tuskin koskaan tekisin edes lämmintä ruokaa vaan eläisin leivällä ja muulla helpolla. Ehkä noin viittä eriä ruokaa osaan tehdä. Ne opin kopioimalla äitin avustuksella jo n 10 veenä ja kantapään kautta, aina samat perusmausteet lähinnä kaapissa. Yhtään reseptiä en omista enkä ole mistään hankkinut. Joskus onnistun kämmäämään nuo perussafkatkin mutta syödään ne silti, ei niin pahoja ole tullu että roskiin olisi suoraan mennyt. 

N41

Koskaan ei tiedä mitä roskiksia dyykatessa löytyy. Lapset tuovat koulusta ainakin näkkileipää ja jotai päivän listasta. Mutta aina jotain saan aikaiseksi.

Käyttäen hyväksi koettuja mausteita,tuoreita tai kuivattuja yrttejä,erityyppisiä pippureita,chiliä,soijaa,suolaa,happoa(sitruuna,lime,puna- ja valkoviini etikka,tomaatti),happamuutta ja pehmeyttä kermaviilillä,creme fraichella,smetanalla,ruokakermalla,makua ja kiiltoa voilla sekä paljon kasviksia ja juureksia lisättynä perusruokiin. Usein ei edes muista maistaa ruokaa tekovaiheessa vaik kyl pitäis. Olisi aika muuttaa perusreseptien nimiä koska ruokien nimet perustuvat yleensä lihaan joka ennen oli pääraaka-aine, (liha)makaronilaatikko, (jauheliha)keitto,(makkara)keitto, näissä kun käyttää enemmän kasviksia niin nimen voisi muuttaa pääkasviksen mukaan,lihan korvata muulla valmisteella jos välttämätön maun kannalta tai ainakin vähentää lihan määrää. Ruoanlaittotaidon kehittyessä mittaaminen jää pois, määrät ja ainesuhteet pystyy arvioimaan,leivonnassa mitat ja punnitseminen tärkeitä. Ruoanlaitto on luovaa,ei tarvitse jämähtää vanhoihin resepteihin vaikka perinneruoat ovatkin hyviä. Aina voi kehittää ja tuunata tunnettuja ruokalajeja tai keksiä uusia. Monen raaka-aineen voi korvata vastaavalla toisella eikä kannata luovuttaa jos kaapista puuttuu vaikka kananmuna ja maito jotka reseptiin kirjoitettu. Voi olla myös ruoka-aineallergiaa huomioitavana.

Teen aina ruokaa ilman reseptiä. Tänään vapaapäivä ja tein riisiä ja wokkia.  Riisin nyt osaa keittää lapsikin ilman reseptiä. Wokkiin teen ensin suikaleet paistaen öljyssä, esim. broileria., nautaa tai härkäpapua, joskus herneproteiinia. Maustan ne, laitan mausteita ja soijaa ja kuumennan ja laitan odottamaan. Sitten kuullotan kasvikset. Aloitan tietysti niistä, jotka pisimpään kypsyvät ja lisään nopeimmat viimeiseksi. Maustan wokin. Tänään laitoin soijaa, korianteria, chilitahnaa, puolikkaan limen mehu, hiukan inkivääriä ja valkosipulia. Lisään joukkoon suikaleet ja pyöräytän kevyesti. Ruoka on valmis. Tarjoillaan riisin kanssa.

Teen mielestäni ihan tavallisia ruokia. Eilen oli illalla pikkupitsoja. Teen taikinan mutuna käsituntumalla: vettä, hiivaa, jauhoja ja suolaa, vaivataan kunnolla, lisätään tilkka öljyä ja jätetään kohoamaan. Sitten tomaattikastike. Jos on laiska olo, käytän kaupan valmista pitsakastiketta. Eilen tosin tein itse, kun jäi niin paljon tomaatteja yli. Keitän pilkottuja tomaatteja voissa, vähän vettä lisäksi, jossain vaiheessa lisään kasvisfondia, sokeria, oreganoa, basilikaa ja usein valkosipulia murskana. Joskus taas kuullotan valkosipulin jo alussa. Tulee vähän eri makuinen. Lisään lopussa pippuria. Kun kastike on hyvän näköistä, se saa jäähtyä. Eilen pitsan täytteenä oli oliiveja, aurajuustoa, punasipulia ja kaprista. Taikinasta pyöritellään palloja, jotka painetaan littanaksi juomalasilla, laitetaan kastike ja täytteet ja päälle juustoraastetta. Uunissa 230-250 astetta noin 10-12 minuuttia. Helppoa. Teen itse yleensä vain pellillisen, mistä riittää 9 pikkupitsaa. Siinä on ateria 4 hengelle. Jos on enemmän syöjiä, sitten teen tietysti 2 pellillistä. Meillä syödään yleensä näiden pikkupitsojen lisukkeena salaattia.

Minulla on vain muutama tarkka resepti  erikoisemmille jälkiruuille, muutoin teen kaiken  ns,. omasta päästä.  
En mitenkään jaksaisi lukea mitään ohjeita, kun teen ruokaa tai leivon. 
Ehkä se on vuosien kokemus raaka-aineista, määristä, mausteista, aineksien yhdistelemisestä jne. Useimmiten onnistuu oikein hyvin.