Lue keskustelun säännöt.
The last of us tv-sarja OHVISIAL
18.01.2023 |
Joko olette katsoneet? Ainakin pilotti seurasi hyvin uskollisesti pelin juonta ja oli mielestäni ihan katsottava.
Kommentit (586)
Vierailija kirjoitti:
Kiljuin mielessäni riemusta, kun luin että Bella Ramsay näyttelee sarjassa Ellietä. Hän oli LOISTAVA Game of Thronesissa. Niin pieni rooli ja silti vaikuttava, vahva ja uskottava. Monihan hehkutti GoT-aikoina, että hän olisi voinut istua valtaistuimelle ja kaikki olisi ollut valtakunnassa hyvin.
Olen umpihetero nainen ja se 3. jakso oli kaunis ja koskettava. Se ei tuntunut mitenkään erilliseltä vaan siinähän mentiin ja elettiin samassa katastrofimaailmassa kuin muutenkin. Hahmot olivat uskottavia. Rakkaustarina on rakkaustarina, ihan sama ketkä siinä näyttelevät.
Pedro Pascal on kyllä myös "mandalorialainen" minulle. Hän oli hyvä jo Narcosissa.
En ole pelannut peliä ollenkaan.
Ehkäpä sun sitten pitäisi pitää suusi kiinni kun et tiedä paremmasta eli pidät tylsästä saippuaoopperasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kapinallisjohtaja ("heikko piipittävä ei-karsimaattinen nainen" kuten täällä joku kuvaili) oli ärsyttävä ja niin loistava. Antakaa kun selitän. Porukka seurasi häntä menneisyyden tapahtumien vuoksi. Häntä ajoi vain ja ainoastaan kosto. Järki ja selviytyminen olivat jo jääneet kakkoseksi, se kävi selvästi esille. Kaikkien niiden seuraajien ja hänen kuolemansa oli hänen typerän pakkomielteensä syytä.
Ja kuinka usein noin juuri on reaalimaailmassa, josta puuttuvat ne sienet ja zombit ja isommat tragediat. Ei nähdä järkevästi miten edetä, kun kostonhimo ja "minäpä näpäytän" valtavaat kaikki ajatukset.
Olisi kiinnostavaa että joku psykologi arvioisi sitä epäluonnollista dynamiikkaa mitä siinä sarjatekeleessä on. Oliko siinä joku menneisyyden syy miksi ne totteli sitä akkaa? Tuntui hassulle kun se mm. tappoi ainoan lääkärin joka olisi aika tärkeä maailmanlopussa tai että karskit kyyniset ukot tottelee sitä nyyhkivää tärähtänyttä bosladyaan. Ei auennut miksi se niitä komenteli. Sehän tapattikin ne kaikki sen jakson lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapinallisjohtaja ("heikko piipittävä ei-karsimaattinen nainen" kuten täällä joku kuvaili) oli ärsyttävä ja niin loistava. Antakaa kun selitän. Porukka seurasi häntä menneisyyden tapahtumien vuoksi. Häntä ajoi vain ja ainoastaan kosto. Järki ja selviytyminen olivat jo jääneet kakkoseksi, se kävi selvästi esille. Kaikkien niiden seuraajien ja hänen kuolemansa oli hänen typerän pakkomielteensä syytä.
Ja kuinka usein noin juuri on reaalimaailmassa, josta puuttuvat ne sienet ja zombit ja isommat tragediat. Ei nähdä järkevästi miten edetä, kun kostonhimo ja "minäpä näpäytän" valtavaat kaikki ajatukset.
Olisi kiinnostavaa että joku psykologi arvioisi sitä epäluonnollista dynamiikkaa mitä siinä sarjatekeleessä on. Oliko siinä joku menneisyyden syy miksi ne totteli sitä akkaa? Tuntui hassulle kun se mm. tappoi ainoan lääkärin joka olisi aika tärkeä maailmanlopussa tai että karskit kyyniset ukot tottelee sitä nyyhkivää tärähtänyttä bosladyaan. Ei auennut miksi se niitä komenteli. Sehän tapattikin ne kaikki sen jakson lopussa.
Onhan tuota analysoitu kilometreittäin. Kathleen on vastarintaliikkeen kärkihahmo, joka on päältä sokeria ja sisältä terästä. Hänen johdollaan ryhmä oli hankkinut itselleen elintilaa. Ei johtajan tarvitse olla kooltaan iso, jos hänellä on aivot. Kathleen ei tuhlannut aikaa jahkailuun, vaan tilanteen vaatiessa tarttui aseeseen ja käytti sitä.
Toinen kausi on tulossa, ja on tulossa kolmaskin, samoin pelissä. Hienoa.
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan muu pettynyt sarjan pariin viimeiseen jaksoon?
En ole peliä pelannut, mutta nyt alkoi tuntua ja näyttää todella pelimäiseltä. Viimeinen jakso oli todella ärsyttävä ja lopun lahtauskohta kuin suoraan pelimaailmasta.Ensimmäiset jaksot oli loistavia vaikka zombit vähän naurattivatkin.
Tuntuivat todella väkisin väännetyiltä. Henkilöhahmoistakin saatiin samalla kertaluokkaa epäsympaattisempia. Ei jatkoon kyllä näillä.
Viimeinen jakso oli heikko.
Mutta ei päähenkilöiden minusta tarvitse olla sympaattisia kaikissa sarjoissa. Ei ne ole Game of Thronesissakaan, ja se tekee sarjasta hyvän.GOTissahan oli paljon hyviä tyyppejä, mitä horiset? Last of usissa taas ei yhtäkään, pelkkiä mulkkuja, joiden toivoo lähinnä vain kuolevan. Eivät ole edes kiinnostavia seurattavia kuten vaikkapa jossain SOA:ssa.
Miten määrittelet hyvän tyypin? Kaupungin polttaminen? Isän tappo? Juonittelu?
GoT on hyvä sarja, mutta sympaattinen ehkä sarjamurhaajan mielestä.
Jon Snow, Tyrion, Bran, Eddard, Samwell...(...pitkä lista) = valovuosien mitan sympaattisempia ja kiinnostavampia hahmoja kuin Last Of Usin kaksikko.
t. Sarjamurhaaja
Olihan tässä hyviä jaksoa heikon ensimmäisen osan jälkeen, mutta tosiaan, kaksi viimeistä jaksoa olivat sen verran heikkoja, että veivät kyllä kiinnostuksen kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Taitaa sarjan suosio olla virtuaalista ja täysin hatusta vedettyä. Kaikki pelifanit vihaa koko sarjaa ja sitä pelin 2 osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Taitaa sarjan suosio olla virtuaalista ja täysin hatusta vedettyä. Kaikki pelifanit vihaa koko sarjaa ja sitä pelin 2 osaa.
No mutta jos googlaa niin on paljon kehuvaa juttua, ensimmäiset tulokset on 92 % piti tästä sarjasta, arvosana 9/10 ja reilu 318 000 arviota. Hesarissa kolme toimittajaa kehui jutussaan. Kasvokkain en kyllä ole keskustellut tästä kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Ei kaikissa maailmanlopun tarinoissa kerrota katsojalle enempää kuin mitä henkilöhahmot tietävät. Tässäkään ei tiedetä, vaan vasta ihmetellään. Ehkäpä jokin ärhäkämpi hiiva on etsinyt ihokudosta paremman asuinpaikan. Nimenomaan ihmisestä, ei kirahvista.
Pyörätuolimummo on esimerkki siitä, miten adrenaliini voi toimia.
Miksei kaupunkeja olisi pommitettu noin vain? Pari vuotta sitten Uudenmaan rajoja vartioitiin rynnäkkökiväärien kanssa. Eivät ne tussarit pelkkiä koristeita olleet. Jos kansaa alkaisi syöksähdellä ympäriinsä tatti otsassa ja hampaat ojossa, ennen pitkää tulisi pommikoneille töitä. Siinä ei Tampere kauan tuhisisi, ja paluumatkalla loput pommit vaikka Forssaan varmuuden vuoksi. Ihmisestä kuoriutuu peto hyvin nopeasti, kun on oma ja oman porukan henki kyseessä.
Jos seikkailusarjassa selvitetään asiat puhumalla ja pysytellään poissa riitatilanteista, ei ole kyse seikkailusta, vaan oikeussalidraamasta. Ehkä sinulle sopisi seurattavaksi jokin perikuntien rajapyykkien siirtelyä koskeva valituskierre maalaistuomioistuimessa. Tai Hay Day -videopeli, jossa rakennetaan infrastruktuuria sovussa ja kättä kaulaa, eikä käsittääkseni edes luoda rumia katseita naapurin puolelle. :)
Miksi sinä muuten katsoit kaikki yhdeksän jaksoa? Katsotko seuraavankin kauden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Ei kaikissa maailmanlopun tarinoissa kerrota katsojalle enempää kuin mitä henkilöhahmot tietävät. Tässäkään ei tiedetä, vaan vasta ihmetellään. Ehkäpä jokin ärhäkämpi hiiva on etsinyt ihokudosta paremman asuinpaikan. Nimenomaan ihmisestä, ei kirahvista.
Pyörätuolimummo on esimerkki siitä, miten adrenaliini voi toimia.
Miksei kaupunkeja olisi pommitettu noin vain? Pari vuotta sitten Uudenmaan rajoja vartioitiin rynnäkkökiväärien kanssa. Eivät ne tussarit pelkkiä koristeita olleet. Jos kansaa alkaisi syöksähdellä ympäriinsä tatti otsassa ja hampaat ojossa, ennen pitkää tulisi pommikoneille töitä. Siinä ei Tampere kauan tuhisisi, ja paluumatkalla loput pommit vaikka Forssaan varmuuden vuoksi. Ihmisestä kuoriutuu peto hyvin nopeasti, kun on oma ja oman porukan henki kyseessä.
Jos seikkailusarjassa selvitetään asiat puhumalla ja pysytellään poissa riitatilanteista, ei ole kyse seikkailusta, vaan oikeussalidraamasta. Ehkä sinulle sopisi seurattavaksi jokin perikuntien rajapyykkien siirtelyä koskeva valituskierre maalaistuomioistuimessa. Tai Hay Day -videopeli, jossa rakennetaan infrastruktuuria sovussa ja kättä kaulaa, eikä käsittääkseni edes luoda rumia katseita naapurin puolelle. :)
Miksi sinä muuten katsoit kaikki yhdeksän jaksoa? Katsotko seuraavankin kauden?
Kyllähän ne päähenkilöt tiesivät, miten katastrofi eteni alun jälkeen, vain katsojille sitä ei kerrottu. . Enkä sanonut, etteikö kaupunkeja olisi voitu pommittaa tai tehdä muita radikaaleja juttuja. Asia kiinnosti juuri näin koronan ja sulkujen jälkimaininingeissa, mutta kun näitä ei käsitelty, niin koko juttu jäi itselleni vain zombitarinan suht koht ohueksi kehykseksi. Esimerkiksi Station Eleven -sarjassa/kirjassa oli riittävän uskottava hengitystieviruskehys ja alun pohjustus, josta sitten myös hypättiin tulevaisuuteen.
Mutta mitä sinä siis itse pidit tappamiskohtauksista, viihdyttikö ne sinua?
Haurasta vanhusta sivusta katsoneena en usko, että että mikään määrä adrenaliinia toimisi noin. Jos olisin pitänyt tarinasta enemmän, tällaiset asiat sivuuttaisi helpommin. Nyt tässä oli paljon ärsyttäviä aukkoja juonessa.
Oikeussalidraamat ei nekään kyllä pure, mutta usein näistä sen tajuaa jo etukäteen, että ei edes aloita. Tappamisen ja oikeudenkäyntien väliinkin kyllä mahtuu monenlaista elämää....
Tämä ei tosiaan ollut omaa genreä ja pettymys heti kättelyssä. Aloitin kun niin kehuttiin ja kun oli sama käsikirjoittaja kuin Tsernobylissä, odotin ihan oikeasti viihtyväni. En tiennyt, että että on zombiräiskinnästä kyse.
Kuutosjakso, johon sarja jäi itsellä ensin, oli ihan ok, siinä tarina eteni päähenkilöiden kautta, oli ihmisyhteisö jossa oli palattu viihteenkin pariin perusasioista ja tappamista oli vasta lopussa. Katsoin sitten loputkin nyt, kun oli aikaa, mutta en enää seuraavaa kautta. Onneksi on ohi :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Ei kaikissa maailmanlopun tarinoissa kerrota katsojalle enempää kuin mitä henkilöhahmot tietävät. Tässäkään ei tiedetä, vaan vasta ihmetellään. Ehkäpä jokin ärhäkämpi hiiva on etsinyt ihokudosta paremman asuinpaikan. Nimenomaan ihmisestä, ei kirahvista.
Pyörätuolimummo on esimerkki siitä, miten adrenaliini voi toimia.
Miksei kaupunkeja olisi pommitettu noin vain? Pari vuotta sitten Uudenmaan rajoja vartioitiin rynnäkkökiväärien kanssa. Eivät ne tussarit pelkkiä koristeita olleet. Jos kansaa alkaisi syöksähdellä ympäriinsä tatti otsassa ja hampaat ojossa, ennen pitkää tulisi pommikoneille töitä. Siinä ei Tampere kauan tuhisisi, ja paluumatkalla loput pommit vaikka Forssaan varmuuden vuoksi. Ihmisestä kuoriutuu peto hyvin nopeasti, kun on oma ja oman porukan henki kyseessä.
Jos seikkailusarjassa selvitetään asiat puhumalla ja pysytellään poissa riitatilanteista, ei ole kyse seikkailusta, vaan oikeussalidraamasta. Ehkä sinulle sopisi seurattavaksi jokin perikuntien rajapyykkien siirtelyä koskeva valituskierre maalaistuomioistuimessa. Tai Hay Day -videopeli, jossa rakennetaan infrastruktuuria sovussa ja kättä kaulaa, eikä käsittääkseni edes luoda rumia katseita naapurin puolelle. :)
Miksi sinä muuten katsoit kaikki yhdeksän jaksoa? Katsotko seuraavankin kauden?
Kyllähän ne päähenkilöt tiesivät, miten katastrofi eteni alun jälkeen, vain katsojille sitä ei kerrottu. . Enkä sanonut, etteikö kaupunkeja olisi voitu pommittaa tai tehdä muita radikaaleja juttuja. Asia kiinnosti juuri näin koronan ja sulkujen jälkimaininingeissa, mutta kun näitä ei käsitelty, niin koko juttu jäi itselleni vain zombitarinan suht koht ohueksi kehykseksi. Esimerkiksi Station Eleven -sarjassa/kirjassa oli riittävän uskottava hengitystieviruskehys ja alun pohjustus, josta sitten myös hypättiin tulevaisuuteen.
Mutta mitä sinä siis itse pidit tappamiskohtauksista, viihdyttikö ne sinua?
Haurasta vanhusta sivusta katsoneena en usko, että että mikään määrä adrenaliinia toimisi noin. Jos olisin pitänyt tarinasta enemmän, tällaiset asiat sivuuttaisi helpommin. Nyt tässä oli paljon ärsyttäviä aukkoja juonessa.
Oikeussalidraamat ei nekään kyllä pure, mutta usein näistä sen tajuaa jo etukäteen, että ei edes aloita. Tappamisen ja oikeudenkäyntien väliinkin kyllä mahtuu monenlaista elämää....
Tämä ei tosiaan ollut omaa genreä ja pettymys heti kättelyssä. Aloitin kun niin kehuttiin ja kun oli sama käsikirjoittaja kuin Tsernobylissä, odotin ihan oikeasti viihtyväni. En tiennyt, että että on zombiräiskinnästä kyse.
Kuutosjakso, johon sarja jäi itsellä ensin, oli ihan ok, siinä tarina eteni päähenkilöiden kautta, oli ihmisyhteisö jossa oli palattu viihteenkin pariin perusasioista ja tappamista oli vasta lopussa. Katsoin sitten loputkin nyt, kun oli aikaa, mutta en enää seuraavaa kautta. Onneksi on ohi :).
Nämä ovat satuja ja tarinoita. Älä ota niitä liian vakavasti.
Katsoit kaikki yhdeksän jaksoa, joten tykkäsit kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Ei kaikissa maailmanlopun tarinoissa kerrota katsojalle enempää kuin mitä henkilöhahmot tietävät. Tässäkään ei tiedetä, vaan vasta ihmetellään. Ehkäpä jokin ärhäkämpi hiiva on etsinyt ihokudosta paremman asuinpaikan. Nimenomaan ihmisestä, ei kirahvista.
Pyörätuolimummo on esimerkki siitä, miten adrenaliini voi toimia.
Miksei kaupunkeja olisi pommitettu noin vain? Pari vuotta sitten Uudenmaan rajoja vartioitiin rynnäkkökiväärien kanssa. Eivät ne tussarit pelkkiä koristeita olleet. Jos kansaa alkaisi syöksähdellä ympäriinsä tatti otsassa ja hampaat ojossa, ennen pitkää tulisi pommikoneille töitä. Siinä ei Tampere kauan tuhisisi, ja paluumatkalla loput pommit vaikka Forssaan varmuuden vuoksi. Ihmisestä kuoriutuu peto hyvin nopeasti, kun on oma ja oman porukan henki kyseessä.
Jos seikkailusarjassa selvitetään asiat puhumalla ja pysytellään poissa riitatilanteista, ei ole kyse seikkailusta, vaan oikeussalidraamasta. Ehkä sinulle sopisi seurattavaksi jokin perikuntien rajapyykkien siirtelyä koskeva valituskierre maalaistuomioistuimessa. Tai Hay Day -videopeli, jossa rakennetaan infrastruktuuria sovussa ja kättä kaulaa, eikä käsittääkseni edes luoda rumia katseita naapurin puolelle. :)
Miksi sinä muuten katsoit kaikki yhdeksän jaksoa? Katsotko seuraavankin kauden?
Kyllähän ne päähenkilöt tiesivät, miten katastrofi eteni alun jälkeen, vain katsojille sitä ei kerrottu. . Enkä sanonut, etteikö kaupunkeja olisi voitu pommittaa tai tehdä muita radikaaleja juttuja. Asia kiinnosti juuri näin koronan ja sulkujen jälkimaininingeissa, mutta kun näitä ei käsitelty, niin koko juttu jäi itselleni vain zombitarinan suht koht ohueksi kehykseksi. Esimerkiksi Station Eleven -sarjassa/kirjassa oli riittävän uskottava hengitystieviruskehys ja alun pohjustus, josta sitten myös hypättiin tulevaisuuteen.
Mutta mitä sinä siis itse pidit tappamiskohtauksista, viihdyttikö ne sinua?
Haurasta vanhusta sivusta katsoneena en usko, että että mikään määrä adrenaliinia toimisi noin. Jos olisin pitänyt tarinasta enemmän, tällaiset asiat sivuuttaisi helpommin. Nyt tässä oli paljon ärsyttäviä aukkoja juonessa.
Oikeussalidraamat ei nekään kyllä pure, mutta usein näistä sen tajuaa jo etukäteen, että ei edes aloita. Tappamisen ja oikeudenkäyntien väliinkin kyllä mahtuu monenlaista elämää....
Tämä ei tosiaan ollut omaa genreä ja pettymys heti kättelyssä. Aloitin kun niin kehuttiin ja kun oli sama käsikirjoittaja kuin Tsernobylissä, odotin ihan oikeasti viihtyväni. En tiennyt, että että on zombiräiskinnästä kyse.
Kuutosjakso, johon sarja jäi itsellä ensin, oli ihan ok, siinä tarina eteni päähenkilöiden kautta, oli ihmisyhteisö jossa oli palattu viihteenkin pariin perusasioista ja tappamista oli vasta lopussa. Katsoin sitten loputkin nyt, kun oli aikaa, mutta en enää seuraavaa kautta. Onneksi on ohi :).
Nämä ovat satuja ja tarinoita. Älä ota niitä liian vakavasti.
Katsoit kaikki yhdeksän jaksoa, joten tykkäsit kovasti.
Oot sittenkin trolli vain, huoks. Katsoin kaikki jaksot ja voin siten kertoa perustellun mielipiteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan muu pettynyt sarjan pariin viimeiseen jaksoon?
En ole peliä pelannut, mutta nyt alkoi tuntua ja näyttää todella pelimäiseltä. Viimeinen jakso oli todella ärsyttävä ja lopun lahtauskohta kuin suoraan pelimaailmasta.Ensimmäiset jaksot oli loistavia vaikka zombit vähän naurattivatkin.
Tuntuivat todella väkisin väännetyiltä. Henkilöhahmoistakin saatiin samalla kertaluokkaa epäsympaattisempia. Ei jatkoon kyllä näillä.
Viimeinen jakso oli heikko.
Mutta ei päähenkilöiden minusta tarvitse olla sympaattisia kaikissa sarjoissa. Ei ne ole Game of Thronesissakaan, ja se tekee sarjasta hyvän.GOTissahan oli paljon hyviä tyyppejä, mitä horiset? Last of usissa taas ei yhtäkään, pelkkiä mulkkuja, joiden toivoo lähinnä vain kuolevan. Eivät ole edes kiinnostavia seurattavia kuten vaikkapa jossain SOA:ssa.
Miten määrittelet hyvän tyypin? Kaupungin polttaminen? Isän tappo? Juonittelu?
GoT on hyvä sarja, mutta sympaattinen ehkä sarjamurhaajan mielestä.
Jon Snow, Tyrion, Bran, Eddard, Samwell...(...pitkä lista) = valovuosien mitan sympaattisempia ja kiinnostavampia hahmoja kuin Last Of Usin kaksikko.
t. Sarjamurhaaja
Sympaattisia ehkä, mutta kiinnostavampia? Ei todellakaan. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuin hyvyys ja pahuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Taitaa sarjan suosio olla virtuaalista ja täysin hatusta vedettyä. Kaikki pelifanit vihaa koko sarjaa ja sitä pelin 2 osaa.
Oikeastihan suurin osa pelin faneista pitää sarjasta, kuten minäkin. Tämä on ensimmäinen ihan oikeasti alkuperäisteokselle uskollinen toteutus ja onnistuu siinä harvinaisen hyvin. Toki joitakin muutoksia täytyy tehdä ja joitakin asioita tehtiin pelissä kyllä paremmin, mutta kaikenkaikkiaan oikein hyvää työtä. Ja pelin kakkososa jakoi pelaajat kahtia, ei sitä kaikki vihanneet. Minusta se oli aivan mestarillinen ja mullistava tutkiskelma siitä, miten näkökulma vaikuttaa asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Olisit siis halunnut lähtökohdaksi jotain sienitartuntaa jykevämpää sekä tarkemmat selitykset suurkaupunkien pommitusten syistä ja väkivallan sijasta konfliktien selvittelemisen puhumalla?
Parempaa perustelua sille sienitartunnalle. Miten se levisi juuri ihmisiin ja otti heidät sillä tavalla valtaansa? Ihmisen ja muurahaisen hermostot on aika erilaiset? Muissa eläimissä sitä ei ollut?
Miten hauraasta, syötettävästä pyörätuolimummosta tuli ketterä tappaja? Aluksi infektio levisi jauhoista samana iltapäivänä ympäri Yhdysvaltoja, mutta myöhemmin vain puremista? Pommitettiinko tosiaan kaikki kaupungit noin vain ja joka puolella maailmaa vai miten tuo eteni?
Ja konfliktien selvittely puhumalla ja välttely varovaisuudella yms olisi kyllä ollut itselleni mielenkiintoisempaa. Piditkö sinä väkivaltaisuudesta vai miten suhtaudut siihen?
Aina ei ole tarpeen selittää kaikkea juurta jaksain, monta hyvää tarinaa on pilattu sillä että ne on selitetty puhki, esimerkkinä vaikka Alien-elokuvat jossa olioiden alkuperä olisi pitänyt jättää mielikuvituksen varaan eikä lähteä näille myöhemmille poluille jotka vesittivät koko homman.
Mummosta tuli supermummo, koska sieni muutti hänen solurakennettaan ja biokemiaansa. Oli enemmän sieniolentoa kuin mummoa.
Jossain vaiheessa selvisi mistä alkuperäinen tartunta oli lähtenyt, joten niiden ruoka-aineiden käyttö lopetettiin ja sen takia nyt tartutetaan puremalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tämän urakoitua, kolme jaksoa oli rästissä, huh. En löytänyt täältä hengenheimolaisia, mutta jostain jaksoarviosta sentään onneksi näin omiakin ajatuksia vastaavia kommentteja.
Kun en välitä toiminnasta ja tappamisesta, niin ei tässä vaan ollut tarinaa tarpeeksi näin pitkän sarjaan. Koko sienizombihomma tuntui ohuelta tekosyyltä. Vaikka ajatuksena se olikin kiehtovan karmiva, niin ne suurkaupunkien pommitukset ja tällaiset ratkaisut jäi ihan maininnan asteelle ja sisältö revittiin jostain takaa-ajoista ja taisteluista.
Yhdessä.lehtijutussa olikin, että jos sinulla olisi hyvä tarinan aihe, niin tuskin lähtisit sitä alunperin kertomaan pelissä, kun parempiakin tapoja on. Suuri suosio ja hehkutus jää itselleni edelleen arvoitukseksi, mutta kai makuja nyt on vaan monia ja joskus jää ihan vähemmistöön itse.
Taitaa sarjan suosio olla virtuaalista ja täysin hatusta vedettyä. Kaikki pelifanit vihaa koko sarjaa ja sitä pelin 2 osaa.
No mutta jos googlaa niin on paljon kehuvaa juttua, ensimmäiset tulokset on 92 % piti tästä sarjasta, arvosana 9/10 ja reilu 318 000 arviota. Hesarissa kolme toimittajaa kehui jutussaan. Kasvokkain en kyllä ole keskustellut tästä kenenkään kanssa.
Suurin osa arvioista on bottien tekemiä. Hesarin arvio on poliittisesti värittynyt ja edustaa samaa politiikkaa kuin sarja. Eli kaikki lopettaa mailman loputtua lisääntymisen ja alkaa homoilee ja johtajiksi nousee hullut bosladyt.
Miten määrittelet hyvän tyypin? Kaupungin polttaminen? Isän tappo? Juonittelu?
GoT on hyvä sarja, mutta sympaattinen ehkä sarjamurhaajan mielestä.