Lue keskustelun säännöt.
Suomalaiset nuoret ovat niin huonoja koulussa, että se tulee vaikuttamaan koko kansan älykkyyteen tulevaisuudessa.
18.01.2023 |
Suomesta tulee matalsti koulutettu kehítysmaa, jolla ei ole tulevaisuutta EU:ssa. Kaikki korkeammin koulutetut tulevat muuttamaan pois, koska eivät he halua kustantaa tämän heikomman aineksen elämistä. Jos 3. luokalla 5% ei osaa edes lukea kunnolla, ei tuosta ole enää paluuta normaaliin.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys ei muuta älykkyyttä. Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Sen sijaan huono koulumenestys tulee kyllä vaikuttamaan Suomen yritysten kilpailukykyyn ja yhteiskunnan tilaan jatkossa varmasti.
Kai nyt jokaisen älykkyys kehittyy kun sitä kehitetään opiskelulla?
Et sitten älynnyt mitä perinnöllisyys tarkoittaa. Esitetäänpä asia niin että menee paremmin perille: voiko pituutta tai silmien väriä kehittää harjoittelulla? Pituus, silmien väri ja älykkyys ovat siis perinnöllisiä ominaisuuksia.
Himmeämpikin lamppu voi tietenkin päästä pitkälle, jos vain on ahkera. Tai älykäskin saattaa päätyä joksikin putkimieheksi, jos ei omaa kunnianhimoa tai muuten ole kiinnostunut tähtäämään korkealle.
Miksi putkiasentajana ei tarvitsisi älyä ja miksi se olisi jotenkin huono ammatti? Palkka ja työllisyys ainakin parempi kuin maisteriksi lukeneella opettajalla.
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Putkiasentaja on 2 582 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 2 705 € (120 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 581 € (10814 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2021."
Vastavalmistuneena opettajana tienaan noin 3200 € kuussa ilman ylitunteja.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin peruskoulussa hyvä ainoastaan kemiassa (8), kuviksessa (9), atk:ssa (9), ja ekonomiassa )9). Takana 14 vuotta on/off työttömyyttä, kukaan ei huoli mua töihin.
Näkyy myös yliopistoissa. Meno on jostain kivikaudelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys ei muuta älykkyyttä. Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Sen sijaan huono koulumenestys tulee kyllä vaikuttamaan Suomen yritysten kilpailukykyyn ja yhteiskunnan tilaan jatkossa varmasti.
Kai nyt jokaisen älykkyys kehittyy kun sitä kehitetään opiskelulla?
Et sitten älynnyt mitä perinnöllisyys tarkoittaa. Esitetäänpä asia niin että menee paremmin perille: voiko pituutta tai silmien väriä kehittää harjoittelulla? Pituus, silmien väri ja älykkyys ovat siis perinnöllisiä ominaisuuksia.
Himmeämpikin lamppu voi tietenkin päästä pitkälle, jos vain on ahkera. Tai älykäskin saattaa päätyä joksikin putkimieheksi, jos ei omaa kunnianhimoa tai muuten ole kiinnostunut tähtäämään korkealle.
Ei putkimiehenä ihan tyhmä pärjääkään. Työ edellyttää mm. hyvää hahmotus- ja ongelmanratkaisukykyä.
Ei vaadi edes kykyä abstraktiin ajatteluun. Riittää kun osaa käyttää aiemmin opittua ja osaa lukea piirrustuksia.
Minä LVI-asentaja voin kertoa sinulle, että sana on piirustuksia, ei piirrustuksia. Voimme myös keskustella, miten kirjoitetaan sana lvi-suunnitelma.
Meillä on unelma. Se on tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys ei muuta älykkyyttä. Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Sen sijaan huono koulumenestys tulee kyllä vaikuttamaan Suomen yritysten kilpailukykyyn ja yhteiskunnan tilaan jatkossa varmasti.
Kai nyt jokaisen älykkyys kehittyy kun sitä kehitetään opiskelulla?
Et sitten älynnyt mitä perinnöllisyys tarkoittaa. Esitetäänpä asia niin että menee paremmin perille: voiko pituutta tai silmien väriä kehittää harjoittelulla? Pituus, silmien väri ja älykkyys ovat siis perinnöllisiä ominaisuuksia.
Himmeämpikin lamppu voi tietenkin päästä pitkälle, jos vain on ahkera. Tai älykäskin saattaa päätyä joksikin putkimieheksi, jos ei omaa kunnianhimoa tai muuten ole kiinnostunut tähtäämään korkealle.
Miksi putkiasentajana ei tarvitsisi älyä ja miksi se olisi jotenkin huono ammatti? Palkka ja työllisyys ainakin parempi kuin maisteriksi lukeneella opettajalla.
"Keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Putkiasentaja on 2 582 euroa kuukaudessa. Palkka oli kuntasektorilla 2 705 € (120 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 2 581 € (10814 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2021."
Vastavalmistuneena opettajana tienaan noin 3200 € kuussa ilman ylitunteja.
ohis
Kuinka monta työpäivää sulla on vuodessa ja kuinka monta työpäivää putkiasentajalla on? Entäs työpäivän pituus ilman ylitunteja?
Vierailija kirjoitti:
Korkeammin koulutetut muuttavat pois siksi, että heille ei ole töitä. Tämä on surkuhupaisa tilanne, kun koulutuksen laskusta ollaan huolissaan, vaikka meillä on ylitarjontaa nimenomaan koulutetusta työvoimasta.
60%:lle halutaan korkeakoulututkinto. Tämä jo lähtökohtaisesti on arveluttava tavoite, koska puolella väestöstä ÄO on alle 100.
Korkeakoulututkinnosta pitäisi siis suoriutua myös keskivertoa heikommalla älyllä, varsinkin kun korkeakoulutus jää suorittamatta jostain syystä osalla keskiverroistakin.
Rimaa siis on laskettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkeammin koulutetut muuttavat pois siksi, että heille ei ole töitä. Tämä on surkuhupaisa tilanne, kun koulutuksen laskusta ollaan huolissaan, vaikka meillä on ylitarjontaa nimenomaan koulutetusta työvoimasta.
Kyllähän suomesta töitä löytyisi myös korkeasti koulutetuille, ongelma on se, että niistä ei täällä makseta kummoistakaan palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Korkeammin koulutetut muuttavat pois siksi, että heille ei ole töitä. Tämä on surkuhupaisa tilanne, kun koulutuksen laskusta ollaan huolissaan, vaikka meillä on ylitarjontaa nimenomaan koulutetusta työvoimasta.
Tämä on totta. Työvoimapulaakin on lähinnä matalapalkka-aloilla. Ja näiden matalapalkka-aloilla työskentelevien pitäisi sitten tulevaisuudessa veroina maksaa yhteiskunnan erilaisten palveluiden, koulutuksen, infrastruktuurin yms järjestäminen. Ja sen lisäksi kuluttaa erilaisiin yksityisten tarjoamiin palveluihin ja tavaroihin, vaikka palkka hädin tuskin riittää peruselämiseen. Korkeammin koulutettuja ei Suomi tunnu enää tarvitsevan, joten he muuttavat työn perässä muualle. Työn perässähän kehotetaankin muuttamaan, mutta tämä ei liene tarkoituksena, että muutetaan Suomesta pois ja viedään osaaminen hyödyntämään jotain muuta valtiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo 5 % kuulostaa aika pieneltä osuudelta. Kun kävin 3. luokkaa 1980-luvun alkupuolella, luokallani oli 20 oppilasta. Heistä Toni ei osannut lukea käytännössä lainkaan ja Jarkko luki erittäin huonosti. Heidän osuutensa oli siis 10 % luokan oppilaista. Ihan kunnollisia kansalaisia kaikista tietääkseni tuli, jopa Tonista ja Jarkosta.
Koulumenestys ei vaikuta älykkyyteen, vaan osaamiseen ja sen kautta mahdollisuuksiin erilaisiin opiskelupaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoituksessa ei vaikuta olevan juuri mitään muuta merkittävää sisältöä kuin sen havainnon tuominen esille, että vertailutulokset tosiaan ovat huonontuneet. Komppaan ajatusta siitä, että koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä tulee tutkia, mutta juuri siksi jättäisin nuo naljailut vanhan kansan viisauksista ja hosumisesta vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Koulumenestys ei muuta älykkyyttä. Älykkyys on perinnöllinen ominaisuus. Sen sijaan huono koulumenestys tulee kyllä vaikuttamaan Suomen yritysten kilpailukykyyn ja yhteiskunnan tilaan jatkossa varmasti.
Koulunkäynti on yksi niistä asioista, joiden itse asiassa uskotaan mahdollisesti muuttavan älykkyyttä. Ks. esim https://en.m.wikipedia.org/wiki/Intelligence_and_education .
Aloituksessa on kyllä perustavaa laatua oleva asiavirhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloituksessa on kyllä perustavaa laatua oleva asiavirhe.
Mikähän kyseinen asiavirhe mahtaa olla?
Mihin älykkyyteen? Suomi on ollut noin 100 vuotta itsenäinen ja todella surkeassa jamassa. Katsotaan hallitusta ja julkisuudessa patsastelevia julkimoita....En näe älykkyyttä, en hallituksessa, en julkimoissa mutten myöskään kansassa joka näistä päättää...
Suomen huononevat Pisa-tutkimustulokset kulkevat käsi kädessä persujen suosion kanssa.
Ja jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.
Koululaisten laiskuus näkyy oppimistuloksissa. Halutaan viihtyä. Pitäisi olla kivaa koko ajan. Ei jakseta ponnistella ja keskittyä. Koulu on tylsää.
Oppikirjoissa säästetään. Tehtäväkirjoissa säästetään. Opettajien määrässä säästetään. Opiskelu vaikeutuu ja erityisesti laiskojen opiskelusta ei tule enää juuri mitään.
Ahkerat oppivat edelleen hyvin. Myös oppimisvaikeuksista kärsivä oppii kohtuullisen hyvin, kun hän tekee sinnikkäästi ja tunnollisesti koulutyönsä. Kodin tukea tarvitaan.
Opettajat ovat jo pitkään puhuneet paluusta tavallisiin kirjoihin ja kaunokirjoituksen opetteluun. Oppiminen vaatii kädellä tekemistä. Digilisaatio oli ihan _älytön_ idea. Digilaitteet olisi pitänyt integroida opetukseen eikä ottaa ainoaksi välineeksi.
Meillä on ostettu lapsille digikirjojen oheen paperiset sitten itse.
Haluan asua kaupungissa enkä missään böndellä. Outoa, että joku edes viitsii ehdottaa tuollaista. Tulisin höperöksi kuukaudessa siellä. Jokainen toki asukoon siellä missä haluaa..