Kuinka usein teillä työpaikan illanviettoja perheellisenä?
Kuinka usein teillä työpaikan illanviettoja perheellisenä? Tarkoitan sellaisia illanviettoja, missä joko yövytään poissa kotoa ja tai ollaan krapulassa seuraava päivä. Onko määrä sinusta sopiva teille molemmille vai onko siitä aiheutunut jotain ongelmia. Kuinka moni illanvietto on oikeasti pakollinen ja minkä voi jättää väliin. Oletko miettinyt työpaikan tai tehtävän vaihtoa illanviettojen vuoksi?
Kommentit (24)
Ehkä max neljä kertaa vuodessa molemmilla. Olihan nämä ärsyttäviä silloin, kun lapset olivat pieniä, kun se seuraavakin päivä menee perheen kannalta hukkaan. Toisaalta, jos menoja on tasapuolisesti molemmilla, niin ei pitäisi olla ongelmaa.
En ikinä osallistuisi tuollaisiin. Oma vapaa-aikani on niin arvokasta etten tuhlaa sitä mihinkään mikä liittyy työpaikkaan.
Millaisilla työpaikoilla on illanviettoja? Veikkaan jotain mainostoimistoja. Eiköhän normaali käytäntö ole pikkujoulut kerran vuodessa.
En käy koskaan työpaikan illanvietoissa, mies käy ehkä kaksi kertaa vuodessa. Vietän tarpeeksi aikaa työkavereiden kanssa muutenkin. Edes ystäviä tai siskoja en pysty tapaamaan yhtä paljon kuin työkavereita on pakko tavata.
Entä jos on jatkuvasti jotain virkistyspäivää, projektin aloituksia, lopetuksia, vuoden takaisia pikkujouluja (siirrettynä), tiimipäiviä. Alkaa olemaan jo ongelma. Onhan näissä projektin aloituksissa ja lopetuksissa se virallinen osuus eikä tarvitse aina näihin iltamenoihin osallistua ainakaan yöhön asti, mutta jos ei kehtaa kiltäytyä tai jos vain menojalka alkaa vipattaa ja tulee juotua itsensä umpi tunnelliin ja aamuyöksi sitten kotiin...seuraava päivä darrassa. Silloin varmaan olisi syytä vaihtaa työtehtäviä jos on vielä lapset kotona.
Niin usein kuin assistentti kaipaa kunnon panoa. Sanoisin, että parin viikon välein.
Ei yhtään illanviettoa. Koronaa ei ole vielä selätetty, vaikka moni haluaa uskotella niin. Emme osallistu mihinkään "kissanristiäisiin". Pidämme edelleen järkevää etäisyyttä kaikkeen, mitä vaan voi välttää.
Yhteinen yritys miehen kanssa, joten aika usein noita tulee vietettyä. Seksiä lähes joka kerta, mutta krapulaa harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään illanviettoa. Koronaa ei ole vielä selätetty, vaikka moni haluaa uskotella niin. Emme osallistu mihinkään "kissanristiäisiin". Pidämme edelleen järkevää etäisyyttä kaikkeen, mitä vaan voi välttää.
Tulette pitämään järkevää etäisyyttä kaikkeen vältettävissä olevaan omiin hautajaisiin saakka.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on jatkuvasti jotain virkistyspäivää, projektin aloituksia, lopetuksia, vuoden takaisia pikkujouluja (siirrettynä), tiimipäiviä. Alkaa olemaan jo ongelma. Onhan näissä projektin aloituksissa ja lopetuksissa se virallinen osuus eikä tarvitse aina näihin iltamenoihin osallistua ainakaan yöhön asti, mutta jos ei kehtaa kiltäytyä tai jos vain menojalka alkaa vipattaa ja tulee juotua itsensä umpi tunnelliin ja aamuyöksi sitten kotiin...seuraava päivä darrassa. Silloin varmaan olisi syytä vaihtaa työtehtäviä jos on vielä lapset kotona.
Entäs jos on....? Siis onko sinulla vai puolisolla vai mitä ihmeen jossittelua tämä nyt on?
En ole koskaan ollut misäään , missä virkistyspäiviä tai jotain ihme tiimipäiviä olisi kuin kerta vuodessa ja niissäkään ei usein ole iltaohjelmaa.
Toisaalta taas kiinnotaisi tietää nämä projektin aloitukset ja lopetukset - vaikka olen projektivoitteisesti tehnyt töitä, niin ei noihin ole mitään yörientoja kuulunut. Kun on enemmän ollut voittoja, niin ehkä ip kahvien yhdessä on ollut kakkua ja skumppalasit. Projektin lopetus on taas tarkoittanut enemmän sitä, että on voinut hetken tehdä vähän lyhempää päivää, ennen kuin uusi alkaa.
Itsellä "ei työaikaan" on ollut tasan kerran vuodessa eli firman pikkujoulut, joihin on saanut ilmoittautua tai jäädä pois. Poisjåävistå on sitten valittu sen illan iltavuoroon työntekijät, jos kyseessä ollut sellainen työpaikka, että tietyt työt on illalla pakko tehdä, esimerkiksi kuljetusalalla näitä vuoroja on aina. Vaimolla on muutaman kerran vuodessa eri osastojen asukkaiden läheisten illat eli hoivakodin asukkaiden puolisot, lapset ja lapsenlapset yms tulevat vierailulle tutustumaan toimintaan ja viettämään aikaa yhdessä. Yleensä nämä ovat olleet sellaisia vanhan ajan iltamatyyppisiä juttuja, jotka ovat loppuneet jo hyvissä ajoin, eikä niissä nautita alkoholia, henkilökunnan pikkujoulut ovat heilläkin ainoat, joista pitää käydä hakemassa/tulla taksilla kotiin.
En nyt tiedä mitä ap hakee takaa, mutta enemmän työssä on haasteena ihan perustyömatkat. Ei yötä olla poissa minkään ihmeen illan vieton takia vaan asiakas työ edellyttää joskus yönyli matkustusta. Joskus taas on ihan työhön liittyviä iltatilaisuuksia tai tilaisuuksia sen verran kaukana kotoa, että kotiin paluu venyy.
Raskastahan se perheelliselle voi olla, mutta toisaalta, enpä ole vielä onnistunut työtä löytämään, jossa kaikki tapahtuisi virka-aikaan ja/ tai matkapäiviä ei olisi ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään illanviettoa. Koronaa ei ole vielä selätetty, vaikka moni haluaa uskotella niin. Emme osallistu mihinkään "kissanristiäisiin". Pidämme edelleen järkevää etäisyyttä kaikkeen, mitä vaan voi välttää.
Tulette pitämään järkevää etäisyyttä kaikkeen vältettävissä olevaan omiin hautajaisiin saakka.
Mitäs tuo muka haittaa? Kuka siitä muka kärsii? Tänään on luppuelämäsi ensimmäinen päivä! Mieti sitä.
-9
2-4 vuodessa, siis pikkujoulutyyppisiä. Eivät ole pakollisia.
Yön yli reissuja ei tässä firmassa ole ollut lainkaan, siis asiakastapaamisia tms. Edellisessä niitä oli joitakin vuodessa.
Mies ei firman pippaloistaan perusta ja jättää useimmin välistä. Mä olen omissani käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti.
Krapulassa en ole ikinä, enkä juo. Hyh.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä mitä ap hakee takaa, mutta enemmän työssä on haasteena ihan perustyömatkat. Ei yötä olla poissa minkään ihmeen illan vieton takia vaan asiakas työ edellyttää joskus yönyli matkustusta. Joskus taas on ihan työhön liittyviä iltatilaisuuksia tai tilaisuuksia sen verran kaukana kotoa, että kotiin paluu venyy.
Raskastahan se perheelliselle voi olla, mutta toisaalta, enpä ole vielä onnistunut työtä löytämään, jossa kaikki tapahtuisi virka-aikaan ja/ tai matkapäiviä ei olisi ollenkaan.
Riippuu kuinka paljon noita on....asiakastyö jos se tapahtuu illalla on yhtälailla illanviettoa. Siihen päälle muut iltatilaisuudet. Riippuu siitä kuinka pajon niitä on eli kyllähän se työtaakka kodin asioista kertyy sille toiselle silloin ja lasten hoito. Jos niitä alkaa olemana liikaa, niin silloin olisi hyvä katsoa, kuinka moni iltaan venyvä tilaisuus on pakollinen - monestihan asikastapaamisten osalta riittää hyvin päivätapaamiset ja vain välillä osallistuu illavietto-osuuksiin. Moni ymmärtää tämän perheellisenä.
Vanhassa yöpaikassa oli kaksi kertaa vuodessa ja aina vain illanviettoja, ei mitään yön yli -juttuja, yleensä huhtikuun lopulla ja loka/marraskuun vaihteessa.
Krapulaa tosin harvoin kärsin, kun aika usein olin omalla autollani näissä. Kivoja tapahtumia silti joka kerta, kun oli aina jotain ohjelmaa mukana. Joskus oltiin keilaamassa, joskus ajettiin karting(?)autoilla, joskus katsomassa jääkiekkoa. Kerran oli jopa kuumailmapallolento!
Nykyisessä työpaikassa mistään tyky-toiminnasta ei ole mitään puhetta. Vähentäisi varmaan omistajan tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään illanviettoa. Koronaa ei ole vielä selätetty, vaikka moni haluaa uskotella niin. Emme osallistu mihinkään "kissanristiäisiin". Pidämme edelleen järkevää etäisyyttä kaikkeen, mitä vaan voi välttää.
Tulette pitämään järkevää etäisyyttä kaikkeen vältettävissä olevaan omiin hautajaisiin saakka.
Mitäs tuo muka haittaa? Kuka siitä muka kärsii? Tänään on luppuelämäsi ensimmäinen päivä! Mieti sitä.
-9
Vähän säälittävää, jos joutuu käyttämään koronaa tekosyynä siihen, että tohtii elää elämäänsä haluamallaan tavalla.
Loppuelämäsi viimeinen päivä oli todella syvällinen ja uniikki heitto.
Häh, mitä ihmeen työpaikan illanviettoja? Tarkoitatko, että työkaverit menevät keskenään ryyppäämään vai että joku pikkupomo kestitseen asiakkaitaan? Meillä ei ole kuin firman pikkujoulut kerran vuodessa, eikä sielläkään yövytä, vaan yöksi kotiin. Eikä tietenkään ole pakko mennä edes.