Onko epäkohteliasta kysyä kassaa kahville?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin. Vinkki: siihen ei liity minkäänlaista stalkkausta.

Eikä mitään palstoilta tai mistään muilta asiaankuulumattomilta tivaamista: alkaax  toi  olee mun kaa uliuuh?

Vierailija kirjoitti:

Kerran meinasi minulle käydä noin. Olin jostain syystä ihastunut lähikaupan myyjättäreen, mutta onneksi olen sen verran ujo etten mitään treffipyyntöä saanut esitettyä. Uumoilen, että hän kyllä odotti minulta jotain peliliikettä, mutta eipä hänkään minkänlaista aloitetta tehnyt, eli eipä kai sitten.

Miten niin onneksi, pöh. Ihan hyvin olisi voinut onnistuakin.

Tuo lappuidea, jota heti ehdotettiin, on kyllä paras ja hienotunteisin. Jos kysyy suullisesti siinä kassalla, niin eihän siinä ole naisella aikaa edes miettiä asiaa.

Kannattaa myös muistaa, että jos nainen sattuu olemaan kiinnostunut, niin hän ei oikein voi sitä aloitetta tehdä. Kyllä se on pakko asiakkaan tehdä, jos haluaa että jotain tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin omasta kokemuksestani kaupan kassana ja ravintola-alalta, että yleensä treffeille kyselijät ovat hyvin epämiellyttäviä kokemuksia.

Kiinnostaisi tietää, miksi koette kahvitteluehdotukset epämiellyttäviksi, koska itse en koe, jos ne ovat asiallisia. Ihan sama, ojentaako asiakas lapun vai kysyykö hän ohimennen, kiinnostaisiko joskus kahvitella, niin minusta se on enemmän myönteistä kuin kielteistä. Siitä tulee hyvä olo. Joku on kiinnostunut minusta. Joku kokee minut myönteisesti.

Epämiellyttävyys liittyy huonoon käytökseen, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten ihmisistä on tullut niin superherkkiä, että asiallinen tutustumisehdotus koetaan ahdistavana. Miten se, että joku tahtoisi tutustua ja kertoo halustaan, muuttuu ahdistukseksi?

Olen pyrkinyt suhtautumaan myönteisesti ihmisten erilaisiin pelkoihin, ahdistuksiin ja mielenterveysongelmiin, mutta kyllähän tässä on alkanut tuntua, että maailma oikein kannustaa niihin. Jos asiallinen lähestyminen aiheuttaa voimakkaita kielteisiä tunteita, ongelma ei ole lähestyjässä. Perustasapainoisen ihmisen täytyy pystyä käsittelemään se, että hän herättää joissain myönteisiä tunteita.

Huono käytös sitten erikseen.

 

Ei vaan on sopimatonta käytöstä tupata minäminäminää väkisin millään yksipuolisilla "myönteisiä tunteita aah niin on sun pakko hyväksyä ja "käsitellä se" (kiitollisena alistua halusit tai et). Sairasta uhrinsyyllistystä. Tasapainoisen pitää pystyä käsittelemään faktat: työntekijää ei työssään häiritä eikä ketään epätoivotusti.

Niin, mutta se on sitten taas ihan eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin.

Eivät tiedä, koska ihmiset ovat hyvin erilaisia, eivätkä heidän toiveitaan voi ulkopuolelta tietää.

Riippuu siitä miten kysyy. Pääasia on, että et jää jankuttamaan ja kysy yhä uudelleen samaa asiaa. Tosin tämänkin taktiikan tiedetään usein toimineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole epäkohteliasta. Sen sijaan keskusteluyritykset ovat. Lapun nainen voi unohtaa samantien, mutta keskusteluyrityksistä on vaikea päästä kohteliaasti eroon.

Osaat kirjoittaa jäsennellysti, joten kuulut kaiketi niihin fiksuihin miehiin, jotka ymmärtävät vetäytyä, jos nainen ei ota yhteyttä.

Lisäksi on myönteistä, että pohdit asiaa naisen näkökulmasta. Se on kohteliasta ja kertoo kyvystä empatiaan.

Silmäniskut, hymyt ja sen sellaiset voit unohtaa. Ne ovat noloja, jos eivät tule luonnostaan. 

Keskusteluyrityksissä ei ole mitään epäkohteliasta. Minä tarkoitan keskustelulla ja reploilla samanlaisia asioita joita mm. itse (ja moni muu) käy tutun kassan kanssa tyyliin "Kylläpä siellä on liukas keli ulkona". En mitään henkilökohtaista. Kun kassa tulee tutuksi, hän usein avaa itse keskustelun tyyliin "Pitäisi varmaan itsekin joskus maistaa tuota... tuotetta". Esimerkit olivat hihasta vedettyjä, mutta siis tuollaisia arkisia reploja, joihin ei liity mitään henkilökohtaista. Ei kassalla ole tarkoitus alkaa kysellä toisen harrastuksia tai muuta henkilökohtaista. Mutta jos ei pysty edes tuollaiseen small talkiin, niin ehdottomasti ei kannata kysyä kahville.

Paitsi jos lähellä on muita kauppoja niin, ettei tuohon kauppaan ole pakko enää koskaan mennä.

Sen small talkin (suomeksi sanottuna tyhjänpuhumisen) voi suorittaa jossain muualla kuin häiritsemällä työntekijää työpaikallaan. Eikä tyhjänpuhumista varten tarvita kahvikutsua.

Eri

Ei sitä työntekijää välttämättä näe missään muualla kuin työpaikallaan.

Kannattaisi ennemmin kysyä kaljalle. Kassatytöt lähtevät mieluummin kaljalle lähikapakkaan kuin kahville johonkin hienoon paikkaan.

Itse en näe tuossa mitään pahaa jos kysyy treffeille.  Jos saa pakit, niin sitten ehkä kannattaa miettiä onko fiksua asioida kyseisessä kaupassa enää. Itseolen ihastunut mieheen, jolle olen asiakas ( tosin ei ole kaupassa töissä) ja jos tunne olisi molemminpuolinen, niin tuskin tämä mies lähestyisi minua koska olen tosiaan hänelle asiakas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole epäkohteliasta. Sen sijaan keskusteluyritykset ovat. Lapun nainen voi unohtaa samantien, mutta keskusteluyrityksistä on vaikea päästä kohteliaasti eroon.

Osaat kirjoittaa jäsennellysti, joten kuulut kaiketi niihin fiksuihin miehiin, jotka ymmärtävät vetäytyä, jos nainen ei ota yhteyttä.

Lisäksi on myönteistä, että pohdit asiaa naisen näkökulmasta. Se on kohteliasta ja kertoo kyvystä empatiaan.

Silmäniskut, hymyt ja sen sellaiset voit unohtaa. Ne ovat noloja, jos eivät tule luonnostaan. 

Keskusteluyrityksissä ei ole mitään epäkohteliasta. Minä tarkoitan keskustelulla ja reploilla samanlaisia asioita joita mm. itse (ja moni muu) käy tutun kassan kanssa tyyliin "Kylläpä siellä on liukas keli ulkona". En mitään henkilökohtaista. Kun kassa tulee tutuksi, hän usein avaa itse keskustelun tyyliin "Pitäisi varmaan itsekin joskus maistaa tuota... tuotetta". Esimerkit olivat hihasta vedettyjä, mutta siis tuollaisia arkisia reploja, joihin ei liity mitään henkilökohtaista. Ei kassalla ole tarkoitus alkaa kysellä toisen harrastuksia tai muuta henkilökohtaista. Mutta jos ei pysty edes tuollaiseen small talkiin, niin ehdottomasti ei kannata kysyä kahville.

Paitsi jos lähellä on muita kauppoja niin, ettei tuohon kauppaan ole pakko enää koskaan mennä.

Sen small talkin (suomeksi sanottuna tyhjänpuhumisen) voi suorittaa jossain muualla kuin häiritsemällä työntekijää työpaikallaan. Eikä tyhjänpuhumista varten tarvita kahvikutsua.

Eri

Ei sitä työntekijää välttämättä näe missään muualla kuin työpaikallaan.

Miksi edes pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin.

Eivät tiedä, koska ihmiset ovat hyvin erilaisia, eivätkä heidän toiveitaan voi ulkopuolelta tietää.

Siispä kuka vaan koska vaan saa vapaasti itse halutessaan ahdistella ketä vaan ellei ole erikseen torjuttu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, tiedättekö yhtään naista, joka asiakaspalvelutehtävissä työskennellessään olisi tavannut seurustelukumppanin?

Minä olen. Ollessani muutama vuosi sitten kesätöissä kaupassa, muutama mies kysyi minua töiden jälkeen läheiselle pihalle grillaamaan porukalla. Satuin tietämään nuo kyseisen porukan ihmiset ulkonäöltä sillä osa asui naapurustossa ja usein näin heitä myös töissä, olivat vakiasiakkaita. Miehiä ja naisia.

Eipä ollut muutakaan suunnitelmia illalle ja keli oli mahtava joten päätin kokeilla. Tiesin, että koska vain voisin kävellä kotiin ihan muutaman metrin päähän jos en viihtyisikään. Noh, kivaa oli ja yhdestä noista miehistä tuli poikaystäväni. Nykyään exä, mutta kavereita ollaan edelleen.

Näitäkin tarinoita siis on, toki varmasti harvinaista. Paljon on kiinni ihmisistä ja lähestymistavasta. Jos tuo "treffikutsu" olisi ahdistanut minua, varmasti olisin osannut sanoa ei ja osannut vaikka puhua esimiehelle tarvittaessa. Tuskin olisin mennyt siitä ehdotuksesta rikki, vaikka en olisikaan kokenut sitä miellyttäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin.

Eivät tiedä, koska ihmiset ovat hyvin erilaisia, eivätkä heidän toiveitaan voi ulkopuolelta tietää.

Siispä kuka vaan koska vaan saa vapaasti itse halutessaan ahdistella ketä vaan ellei ole erikseen torjuttu.

No on tämä nykypäivä kyllä erikoista. Edes kahville ei saisi ketään asiallisesti pyytää ilman että se on ahdistelua. Miten sitten olisi tarkoitus pyytää toista ulos, jos ei juurikin sosiaalisissa tilanteissa? Ennen vanhaan ihmisiä todellakin kysyttiin ulos ihan face to face, ei ollut mitään Tindereitä ja muita. Omat vanhempani tapasivat työpaikalla, kun kumpikin olivat töissä siellä. Nykyään on ihan ok lähestyä toista jonkun sovelluksen kautta ja pyytää ulos, mutta naamatusten ei saisi pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata, kassatytöillä on kosijoita jonoksi asti. Odota, että se kassatyttö kysyy sinua kahville, JOS se siis on myös sinusta kiinnostunut.

Yksikään kassatyttö ei ole koskaan kysynyt yhtäkään asiakasta koskaan työaikana kahville, eikä tule koskaan kysymään.

Vierailija kirjoitti:

Täällä puhutaan kaikenlaisesta myyjän mahdollisen ahdistuksen huomioimisesta jne, niin mistä se tässä ahdistuu, jos sen vain hoitaa sen kysymisen ja luultavat pakit asiallisesti? Ja pitäisi lopettaa sen mahdollisen mielipahan takia siellä kaupassa käynti? Oikeasti? Onko ihmiset nykyään niin huonoja kieltäytymään, että se vaatii jotain lähestymiskiellon kaltaisia toimenpiteitä jälkeenpäin? Ja sama tietenkin toisinpäin, että jos ei osaa vastaan sitä kielteistä vastausta, niin sitten ei pidä kysyäkään.

Minä sain kirjastossa työskennellessä juuri tuollaisen lapun yhdeltä kanta-asiakkaasta ja pomoni sattui näkemään tilanteen. Hän alkoi painostaa minua treffeille koska ei halunnut menettää hyvää asiakasta, tämä siitä huolimatta että olin varattu. Voin sanoa että oli todellakin ahdistava tilanne nuorelle tytölle.

Mielestäni puhelinnumero lapulla ja sanallinen treffipyyntö, esim. "jos sua kiinnostaa lähteä joskus kahville niin tässä on mun numero". Sit tyttö saa rauhassa miettiä asiaa.

Itse ollessani kassalla sain treffipyynnön paperilla ja se oli mielestäni karmivaa. Lappu oli minua muutama vuoskymmen vanhemmalta miesasiakkaalta ja kirjeessä hän tunnusti olevansa hyvin ihastunut "minuun" eli asiakaspalvelupersoonaani. En vastannut viestiin, ja jatkossa tämä asiakas kiersi minut kaukaa, nyrpeänä. Onneksi ei jäänyt inttämään vaan tajusi.

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikä ja kassan ikä?

Mitä merkitystä? Ikä on vain numero. Itse olen 39v mies ja katsellut erästä parikymppistä kassaneitiä vähän aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata, kassatytöillä on kosijoita jonoksi asti. Odota, että se kassatyttö kysyy sinua kahville, JOS se siis on myös sinusta kiinnostunut.

Yksikään kassatyttö ei ole koskaan kysynyt yhtäkään asiakasta koskaan työaikana kahville, eikä tule koskaan kysymään.

Mistäs sinä sen varmaksi tiedät? Ihan varmasti muuten on. Ihmiset tapaavat ja päätyvät yhteen ihan kaikenlaisista tilanteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin.

Eivät tiedä, koska ihmiset ovat hyvin erilaisia, eivätkä heidän toiveitaan voi ulkopuolelta tietää.

Siispä kuka vaan koska vaan saa vapaasti itse halutessaan ahdistella ketä vaan ellei ole erikseen torjuttu.

No on tämä nykypäivä kyllä erikoista. Edes kahville ei saisi ketään asiallisesti pyytää ilman että se on ahdistelua. Miten sitten olisi tarkoitus pyytää toista ulos, jos ei juurikin sosiaalisissa tilanteissa? Ennen vanhaan ihmisiä todellakin kysyttiin ulos ihan face to face, ei ollut mitään Tindereitä ja muita. Omat vanhempani tapasivat työpaikalla, kun kumpikin olivat töissä siellä. Nykyään on ihan ok lähestyä toista jonkun sovelluksen kautta ja pyytää ulos, mutta naamatusten ei saisi pyytää.

Siinä on tietysti se, että sovelluksessa olet periaatteessa juuri sitä varten, että pyydetään kahville. Livenä taas ei voi tietää, onko ihmisillä jo seurustelukumppani tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, se on työpaikka-ahdistelua.

Miten sä sitten lähestyisit tässä tilanteessa, jos kerran mitään henkilökohtaista niille ei saisi puhua eikä kysyä? Sitten jos haluat sen kohdata jossain muualla, niin sitähän saa stalkata ja selvitellä vaikka mitä, että se onnistuu. Ja mä voin ainakin sanoa, henkilökohtaisesti kokisin sen ahdistavampana, jos joku random alkaisi selvittelemään mun sometunnuksia tai työaikoja tms. 

Sosiaalisesti normaalit ihmiset tietävät kyllä ihan sen tilanteen perusteella, miten ketäkin voi lähestyä ja milloin.

Eivät tiedä, koska ihmiset ovat hyvin erilaisia, eivätkä heidän toiveitaan voi ulkopuolelta tietää.

Siispä kuka vaan koska vaan saa vapaasti itse halutessaan ahdistella ketä vaan ellei ole erikseen torjuttu.

No on tämä nykypäivä kyllä erikoista. Edes kahville ei saisi ketään asiallisesti pyytää ilman että se on ahdistelua. Miten sitten olisi tarkoitus pyytää toista ulos, jos ei juurikin sosiaalisissa tilanteissa? Ennen vanhaan ihmisiä todellakin kysyttiin ulos ihan face to face, ei ollut mitään Tindereitä ja muita. Omat vanhempani tapasivat työpaikalla, kun kumpikin olivat töissä siellä. Nykyään on ihan ok lähestyä toista jonkun sovelluksen kautta ja pyytää ulos, mutta naamatusten ei saisi pyytää.

Siinä on tietysti se, että sovelluksessa olet periaatteessa juuri sitä varten, että pyydetään kahville. Livenä taas ei voi tietää, onko ihmisillä jo seurustelukumppani tms.

Sovelluksessa olet siksi, että olet panoa vailla ja luultavammin varattu.