Mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu ihan selvää suomen kieltä, mutta hänen jutuista ei ymmärrä oikein mitään?

Oisko autistinen, ongelma voi siis olla asian ytimen esittely, koska se voi häntä ahdistaa kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Autismikirjo. Nimim naimisissa yhden kanssa ja lähipiirissä muitakin. Yksi työpaikalla vahvasti kirjolla selvästi ja hänen kanssaan on tosi vaikea tehdä töitä. Ihan kuin puhuttaisiin eri kieltä ja väärinymmärryksiä on ollut useita.

Vielä lisäyksenä että autismikirjon ihmisillä on tyypillisesti heikko mielen teoria. Eli ymmärrys siitä että muut eivät automaattisesti tiedä just samoja asioita valmiiksi vaan asiat tarvitsevat hahmoa ja kontekstia ympärilleen.

Minä taidan olla tuollainen. Itselläni tämän selittää adhd. Ajatus rönsyää moneen suuntaan puhumisen aikana.

Tämän takia vieraiden ihmisten kanssa en mielelläni keskustele. He eivät pääse samalla aaltopituudelle kanssani ja juttuni kuulostavat sekavalta. Tuttujen kanssa ei ongelmaa.

Tosiasiahan on, että puhekieli on kovin rajoittunutta sen ilmaisemiseen mitä mielessä liikkuu. Kirjallisuus parempi. Ymmärtääkö näiden henkilöiden kirjoituksista paremmin? Itse tuntenut henkilöitä joiden itseilmaisu sanallisesti saa luulemaan, että ovat huippulahjakkaita työssään. Noh, käytäntö onkin sitten näyttänyt päinvastaista....

Reps. Viesti numero 4 oli jotain ChatGPT:n tuotoksia?

Tulee mieleen muutama tapaus.

-Ystävä, jolta kyllä löytyisi jokin diagnoosi, jos diagnosoimaan alettaisiin. Eli, kun on aktiivisempi vaihe päällä, niin poukkoilee asiasta toiseen. Selityksestä ja puheesta ei ota mitään tolkkua. Ei kuuntele vastapuolta.

-Naapuri. Kova puhumaan. Puhuu kaiken aikaa ja kaikesta. Vaikea saada asioista kiinni kaiken tuon puhetulvan keskellä. Jos juo alkoholia, niin ulosanti vielä puolet pahempaa.

-Sukulaismies. Ujo, arka, epävarma. "Mumisee partaansa". Vaikea saada selvää.

Minulla on omassa suvussa ja ex-miehen suvussa tuollaisia muutama. Inhoan tuota piirrettä, mutta itsellenikin on erittäin vaikeaa puhua ymmärrettävästi. Mielenkiintoista että täällä tuli autismi esiin, en ole ennen ajatellut että se voisi liittyä tähän, mutta autismin piirteitä kyllä löytyy molemmista suvuista.

Sitten asia on minulle myös toisinpäin hankalaa. Eli olen huomannut että useimmat ns normaalit ihmiset ymmärtävät toisiaan ja minä en ymmärrä miten he tietävät mistä toinen puhuu. Ihan käsittämätöntä.

Ja jos tämä teksti oli ymmärrettävää, niin sanottakoon sekin vielä, että omasta mielestäni kirjoittamalla on helpompi ilmaista ajatuksiaan, kuin puhumalla. Jos minun pitäisi mennä lääkäriin, mietin yökausia miten selitän asiani, tai sitten minun on kirjoitettava asia paperille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo aloitus kuvaa hyvin yhtä tuttavaani. Koulutukseltaan maisteri, mutta hänen puheesta tai kirjoituksesta on vaikea saada selvää. Tuntuu kuin hän jättäisi sanomatta osan siitä mitä ajattelee ja jutut ei tahdo aueta ulkopuolisille. Hän on autisti. 

Autismin kirjoa veikkaan minäkin. Osalla heistä on jotenkin todella "repaleinen" ulosanti. Juuri tuo, mitä kuvasit, että ikään kuin kertoisi vain osan asiasta kuulostaa tutulta. Kerronnan aukkoisuuden ja ns. punaisen langan puuttumisen vuoksi heitä on joskus vaikea ymmärtää. Jotkut myös olettavat, että vastapuoli tietää juuri ne samat asiat mitkä hekin eivätkä siksi tajua selventää kertomaansa. Siksi he kai suuttuvat niin herkästi, jos heitä pyytää tarkentamaan asiaa, koska olettavat toisen olevan jo perillä asiasta ja esittävän lisäkysymyksiä ihan vain kiusallaan.

Täällä autismin kirjoilla oleva nainen, minulla on ongelmia tuon kanssa. Kirjoittaessa se ei toivottavasti tule ilmi, mutta oikeassa elämässä en tykkää puhua koska koen että minut väärinymmärretään usein. Joko alustan sanomisiani liikaa tai ilmaisen asiani liian suppeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vinkkejä, miten tällaisten ihmisten kanssa kannattaisi olla ja toimia, jotta eivät hermostuisi ja tuskastuisi. Ap

Aloittaisit nyt kumminkin tuosta kirjoittamisesta kirjoittamaan eikä sen edestä että blaa...blaa...blaa... oli blaa...blaa...blaa... joten blaa...blaa...blaa...

Vai kirjoittivatko ufot kommenttisi, "selväjärkinen" ihminen?

Luin tämän kommentin monta kertaa mutta en siltikään tajua yhtään mitä siinä lukee. Kirjoittamaan minkä edestä? Mitä nuo blaa blaat on?

Sama homma kommentissa numero 4. Ihme höpinää Englannin kruunuista ja Trumpeista.

Olet amis, ja tämä toinen on akateeminen.

Tunnistan tästä itseni. En ole autisti.

Minulla on muutama ystävä, jotka ovat ns. samalla aaltopituudella ja todella älykkäitä. Ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta, eikä tarvitse selittää mitään kovinkaan seikkaperäisesti.

On myös pari ystävää, joiden kanssa pitää taustoittaa kaikki eikä hyppäys aiheesta toiseen onnistu lennosta. He hämmästyvät tätä aiheen äkkinäistä muutosta ja jäävät jumiin. Minä näen tällaisen ominaisuuden eräänlaisena mielen kankeutena tai kronologisen etenemisen tarpeena.

Luulen, että yksi eromme on myös luetun kirjallisuuden lajit. Kaikki lukevat paljon kirjoja, mutta nämä kankeamieliset oikeastaan pelkästään tietokirjallisuutta, lennokkaat kaikkea. Älykkyysero tämä ei ole, kaikki ovat fiksuja, vain ajattelun erilaisuutta.

Nuorena inhosin näitä seikkaperäisiä, tylsistyin heidän seurassaan, koska minusta he tuhlasivat aikaani itsestäänselvien asioiden selittelyyn. Nyt aikuisena arvostan heitä ja perusteellisuuttaan, josta olen yrittänyt ottaa oppia.

Nautin kuitenkin lennokkaiden kanssa keskustelusta enemmän kuin kankaiden.

Myönnän, että kun tuntematon seikkaperäinen alkaa selvittää minulle jotakin minulle itsestäänselvää sivistyssanaa tai ilmiötä kuin olisin pudonnut avaruudesta hänen eteensä, ärsyynnyn tai loukkaannun. Yleisivistykseni on laaja ja minusta toisen ihmisen kunnoittavaan kohteluun sisältyy oletus, että toisenkin ihmisen ymmärrys ja tietomäärä on vähintään yhtä laaja kuin itsellä. Toinen kysyy sitten jos ei tiedä tai ymmärrä keskustelun aihetta.

Poliitikko vastaa kysymykseen. Ei sitä mikään vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Varmaankin se lähetyy asiaa ihan eri näkökulmasta kuin sinä, ja sä et vaan osaa vaihtaa näkökulmaa sen verran, että tajuaisit. En sit tiedä, kummssaa vika on.

Et tiedä kummassa on vika?

Jaat informatioita, tai mitä tahansa puhumalla, ja kuulija ei ymmärrä sinua, ja et tiedä kummassa vika?

Puhujassa tietysti on se vika, kun/jos ei muut ymmärrä. 

51 lisää, että työtilanteessa karsin ilmaisuani ja tiivistän, pysyn tiukasti ja yksityiskohtaisesti asiassa. Mutta ystävien kanssa en koe tarvetta samaan eivätkä nämä lennokkaat kanssani. Nautin heidän seurastaan, se on kuin mielen tennisottelua, aivot saa jatkuvaa haastetta ja usein huumori on luovaa ja oivaltavaa, puhe ei etene yhdessä muodossa vaan sekaan on ujutetu sanaleikkejä ym. Tämä vaatii kyllä toisen tuntemista hyvin ja tietynlaista luovuutta verbaalisessa ilmaisussa.

Voi olla, että näiden seikkaperäisten kankeus näkyy myös tässä, että työrooli saattaa jäädä heillä päälle. Tai sitten he ovat sellaisia aina. Olen alkanut ymmärtää näiden "kankaiden" ihmisten ominaista puhetyyliä myös törmättyäni pariin tällaiseen ihmiseen, joita arvostan lähtökohtaisesti erittäin paljon.

Dysfasia, kielellinen kehityshäiriö?

Veljelläni on, muuten ihan normaali tyyppi. Ulkopuolisten on hankalaa ymmärtää mitä hän oikein puhuu, kun huasteloo muat ja mannut ilman punaista lankaa. Fiksukin on, mutta joskus puhe on aika rönsyilevää ja hänestä saa hupsun proffan vaikutelman, silleen hyvällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Dysfasia, kielellinen kehityshäiriö?

Veljelläni on, muuten ihan normaali tyyppi. Ulkopuolisten on hankalaa ymmärtää mitä hän oikein puhuu, kun huasteloo muat ja mannut ilman punaista lankaa. Fiksukin on, mutta joskus puhe on aika rönsyilevää ja hänestä saa hupsun proffan vaikutelman, silleen hyvällä tavalla.

Jännä, että haluat diagnosoida ihmisen, jonka ilmaisu ja ajattelutapa on erilainen kuin omasi. Se, ettet ymmärrä häntä, ei tarkoita minusta muuta kuin, että sinä et ymmärrä häntä.

Eikä ole olemassa mitään default ihmistä. Tai jos olisi, on aika polleaa ja vähän lapsekastakin lähteä siitä, että itse on tällainen, muut niitä poikkeavia.

Kaikki ihmiset eivät vain ole orientoituneita samalla tavalla kuin sinä, ihmiset ovat erilaisia. Ilmaisultaan kuin muutenkin.

Vaikea sanoa noin suppeiden lähtötietojen perusteella. Yksi vaihtoehto tietysti on, että puhuja on hyvin älykäs, ja muodostaa liian vaikeita lauseita muiden ymmärtää. 

Isäni on aina ollut tuollainen että ilmaisee jotenkin epätäydellisesti itseään, ei aina tahdo pysyä mukana hänen ajatuksenjuoksussaan että mihinkä asiaan joku lause liittyy.

Mulla on tämä sama Arto Laurin kanssa

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini on tuollainen. Elää vahvasti omassa pienessä maailmassaan. Kuvittelee kaikki muut ihmiset itsensä kaltaisiksi, eikä osaa siksi taustoittaa tai alustaa juttujaan ollenkaan. Lisäksi hänellä on jokin sanojen löytämiseen vaikuttava häiriö, minkä takia puhetta on entistäkin vaikeampi ymmärtää...

Afasia? Yleinen neuroepätyypillisillä.