Mikä vaivaa ihmistä, joka puhuu ihan selvää suomen kieltä, mutta hänen jutuista ei ymmärrä oikein mitään?

Mulle käy niin, että mun on toisinaan vaikeaa ilmaista itseäni selkeästi ts. riittävän seikkaperäisesti, jotta kuulija ymmärtäisi. Ajatukset lähtevät sivupoluille, ja sitä myöden puhe harhautuu aiheesta...päänsisäinen ADHD kuvaa oloani.

Pitkästyn hitaiden ja seikkaperäisten puhujien seurassa...

Vierailija kirjoitti:

Saattaisikohan olla kuitenkin niin, että ongelma on kuulijan asiayhteyden hahmottamisessa, eikä kertojan?

Miksi tekstisi on vähättelyn oloista vähättelyä siitä että kaikki mitä vauvapalstaan kirjoitetaan niin on paskaa, aloittaen kommentin sisällön vääristelyn käsien käyttämisestä kuuntelemisena, hahmottamisena ja kertomisella?

Lisään viellä että vauvapalstalla kirjoitetaan eikä puputeta. Sanoma Oy:llä on hukassa tämä kirjoittamisen taito niin he kerjäävät muilta blaa...blaa...blaa... vertauskuvia koska näiden juorujen keskeltä saadaan vain niiden mielipiteet... en jaksa, rupean chillaamaan tämän ikuisen mielenterveysongelmaisen mielipiteen kanssa että kaikki mitä palstalla kirjoitetaan niin ei ole paskaa, vaikka olen eri mieltä, ottakaa opiksi!

Jankkaamisella eri mielipiteillä ei ole paskaa vaan ídiotismiä, ja syyllinen tähän on idíooťťi itse.

Mun mies on tollanen. Joku oleellinen jää sanomatta.

Hän sitten tuskastuu, kun ei ymmärretä. Muiden syy hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle käy niin, että mun on toisinaan vaikeaa ilmaista itseäni selkeästi ts. riittävän seikkaperäisesti, jotta kuulija ymmärtäisi. Ajatukset lähtevät sivupoluille, ja sitä myöden puhe harhautuu aiheesta...päänsisäinen ADHD kuvaa oloani.

Pitkästyn hitaiden ja seikkaperäisten puhujien seurassa...

Onko se seikkaperäistä että palstalla kirjoitetaan paskaa?

Oliko nyt taas autismia kysymyksen kirjoituksessa, seikkaperäisesti?

Hänellä on alkava sosialismi. Se näkyy sosiaalidemokratian velttoutena ja vaikeutena saa persua baarista...

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on tollanen. Joku oleellinen jää sanomatta.

Hän sitten tuskastuu, kun ei ymmärretä. Muiden syy hänestä.

Minun mies myös. Alkaa yhtäkkiä puhumaan jostain, ilman että sanoo mistä puhuu tai mihin liittyy, ja tuskastuu kun kukaan ei ymmärtänyt. Ja minä tuskastun häneen, myös muutama muu.

Olen törmännyt muutamaan tällaiseen ihmiseen. Toinen oli psykologian opettajani lukiossa, toinen taas oman alansa huippututkija, johon välillä törmään sekä harrastuksen että työn kautta. Kumpikin on juuri sellaisia, että jättävät jonkun keskeisen osan kertomatta, ja ilman sitä ei asiaa oikein voi ymmärtää. Kumpikin on huippuälykäs, mutta jotenkin sosiaalisesti tohvelo. En ole kysynyt diagnoosien perään (ja naisethan ovat muutenkin alidiagnosoituja), mutta epäilen että jotain asperger-tyyppistä voisi taustalta löytyä.

Olisi kiva saada myös vinkkejä, miten tällaisten ihmisten kanssa kannattaisi olla ja toimia, jotta eivät hermostuisi ja tuskastuisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva saada myös vinkkejä, miten tällaisten ihmisten kanssa kannattaisi olla ja toimia, jotta eivät hermostuisi ja tuskastuisi. Ap

Aloittaisit nyt kumminkin tuosta kirjoittamisesta kirjoittamaan eikä sen edestä että blaa...blaa...blaa... oli blaa...blaa...blaa... joten blaa...blaa...blaa...

Vai kirjoittivatko ufot kommenttisi, "selväjärkinen" ihminen?

Hämmentävä ketju.

Onko kenties salaliittoteoreetikko kyseessä?

Ei pysty asettumaan toisen asemaan yhtään.

Niinistö.

Narskut harrastaa ns. puhesalaatin tuottamista. Silppuista diipadaapaa, josta alun on unohtanut kun päästään loppuun.

MInulla on ollut vuosia jo ihminen jota kaupungilla näen ja aina kun nähdään tuijottaa suoraan silmiin ja höpisee jostain lepolasta ja kertoo miten kohdattiin aikoinaan. Vartin ajan juttelee ja minulla ei ole mitään käsitystä kuka hän on.

Minulla on yksi tällainen tuttava. Uskon että hänellä oli jokin neurologinen ongelma alunperinkin ja puhe oli siksi epäselvää. Myöhemmin hän sai aivoverenvuodon, minkä jälkeen tilanne on ollut todella vaikea. Hän soittelee silloin tällöin ja pitää pitkiä monologeja. Pystyn juuri ja juuri selvittämään mistä aiheesta puhutaan. Se on todella hämmentävää kun selvästi hän puhuu suomea, mutta siitä ei saa mitään selvää.

Tuossa on paljon vaihtoehtoja. Ekana tulee mieleen jokin aivovaurio tai alkava muistisairaus

Oma äitini on tuollainen. Elää vahvasti omassa pienessä maailmassaan. Kuvittelee kaikki muut ihmiset itsensä kaltaisiksi, eikä osaa siksi taustoittaa tai alustaa juttujaan ollenkaan. Lisäksi hänellä on jokin sanojen löytämiseen vaikuttava häiriö, minkä takia puhetta on entistäkin vaikeampi ymmärtää...

Vierailija kirjoitti:

Tuo aloitus kuvaa hyvin yhtä tuttavaani. Koulutukseltaan maisteri, mutta hänen puheesta tai kirjoituksesta on vaikea saada selvää. Tuntuu kuin hän jättäisi sanomatta osan siitä mitä ajattelee ja jutut ei tahdo aueta ulkopuolisille. Hän on autisti. 

Autismin kirjoa veikkaan minäkin. Osalla heistä on jotenkin todella "repaleinen" ulosanti. Juuri tuo, mitä kuvasit, että ikään kuin kertoisi vain osan asiasta kuulostaa tutulta. Kerronnan aukkoisuuden ja ns. punaisen langan puuttumisen vuoksi heitä on joskus vaikea ymmärtää. Jotkut myös olettavat, että vastapuoli tietää juuri ne samat asiat mitkä hekin eivätkä siksi tajua selventää kertomaansa. Siksi he kai suuttuvat niin herkästi, jos heitä pyytää tarkentamaan asiaa, koska olettavat toisen olevan jo perillä asiasta ja esittävän lisäkysymyksiä ihan vain kiusallaan.

Autismikirjo. Nimim naimisissa yhden kanssa ja lähipiirissä muitakin. Yksi työpaikalla vahvasti kirjolla selvästi ja hänen kanssaan on tosi vaikea tehdä töitä. Ihan kuin puhuttaisiin eri kieltä ja väärinymmärryksiä on ollut useita.