Äitini pitää siskostani enemmän kuin minusta

Ehkä äitisi ei pidä sinusta kun jotenkin omituisella tavalla haaveilet hänen kuolemastaan ja lasiesineiden jakamisesta vaikka on elossa vielä. Minä en koskaan puhunut kuolemasta vanhempieni kanssa, olin siihen riittävän valmis ja he tiesivät sen sillä on pakko olla. Keskityttiin muihin asioihin kun vielä olivat elossa. Ihmiset ovat erilaisia. Osa ihmisistä haluaa ajatella kuolemistaan mahdollisimman vähän etukäteen. Voi selvitä jopa ikinä sitä ajattelematta testamenttia enempää.

Kaikki pitävät enemmän siskostasi kuin sinusta ja siihen on syynsä.

Meillä äitini piti enemmän siskostani, kuin minusta. Siskoni opiskeli terveydenhoitajaksi, joka oli yliarvostettua. Minulla on pitkä kaupallinen koulutus olen työssä ison konsernin myyntijohtajana. Äitini oli hyvin hämmästynyt, kun kuuli palkkani, joka on 2,5 kertaa enemmän kuin terveydenhoitajan palkka. Ei sitä arvostusta ole tihkunut. Sisko-parkani kun on niin kiltti ihminen, vaikka en minäkään ole ilkeä. Me ollaan erilaisia. En välitä ollenkaan, miten ulkopuoliset suhtautuvat minuun. Tulen loistavasti toimeen näillä kyvyilläni.

Itselläni on kaksi jo aikuista lasta, ja molempia rakastan ja molempia muistan ja molemmista kannan huolta edelleen vaikka omaa elämää jo elävätkin.

Lapsena he olivat täysin erilaiset luonteeltaan. Poika joka on vanhempi, oli hyvin rauhallinen ja ns. "helppo" vauva, tyttö taas temperamenttinen ja voimakastahtoinen. Kumpaankin syntyi omanlaisensa suhde, poikaan enemmän huolehtiva koska tyttö on ollut jo pienestä varsin itsenäinen ja osoitti selvästi että tästä kasvaa elämässä pärjäävä yksilö.

Poika on edelleen aikuisena miehenä herkkä ja ns. kiltti, tytär tekee uraa määrätietoisesti ja on lujaluonteinen. Molemmat ovat avoliitossa jo pitkään, pojalla poika tytär ei halua lapsia koskaan.

Ja molemmat aivan yhtä rakkaita. En koskaan ole suosinut kumpaakaan toisen edellä. Se. että toiseen on väkisinkin toisenlainen suhde kuin toiseen, ei vähennä äidinrakkauttani.

Ja kummankin kanssa läheiset hyvät suhteet. Molempien puolesta menisin vaikka tuleen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä äitisi ei pidä sinusta kun jotenkin omituisella tavalla haaveilet hänen kuolemastaan ja lasiesineiden jakamisesta vaikka on elossa vielä. Minä en koskaan puhunut kuolemasta vanhempieni kanssa, olin siihen riittävän valmis ja he tiesivät sen sillä on pakko olla. Keskityttiin muihin asioihin kun vielä olivat elossa. Ihmiset ovat erilaisia. Osa ihmisistä haluaa ajatella kuolemistaan mahdollisimman vähän etukäteen. Voi selvitä jopa ikinä sitä ajattelematta testamenttia enempää.

En ole puhunut äidin kanssa kuolemasta. Isän kanssa aloite puhua tuli isältä. Ehdimme keskustella useiden vuosien aikana kaikesta mitä olimme kokeneet ja mitä toinen ehkä oletti, että toinen oli kokenut. Isä varmisti, ettei jäänyt väärinkäsityksiä. Hän tahtoi olla ollut hyvä isä.

Aivan viimeisenä vuotena tai kuukausina emme puhuneet kuolemasta, vaan keskityimme täysin uusien muistojen luomiseen.  Näin hänen hiipuvan hiljaa ilman suurempaa draamaa tai  sairautta, tyytyväisenä, muistinsa  ja huumorintajunsa säilyttäneenä. Olin kertonut isälle, että en näe, että välillemme jäisi mitään kesken ja että nautitaan niin kauan kuin aikaa riittää. Sen teimme.  Ehkä äitini ei tahdo samaa edes siskoni kanssa? Äitini on etäisempi kuin isäni, mutta en voi tietää, miten lähelle äiti siskoni on päästänyt silloin, kun en ole ollut näkemässä. Isäni halasi, mutta äitini ei.

ap

Poistatan ruotsiksi kirjoitetut viestit. Palstalaiset tavoittaa tasa-arvoisimmin suomeksi.

Mitä itse näitä kommentteja luin, sinä perustat väitteesi sille että siskosi saa vanhoja esineitä lahjaksi ja sinä et ? Toisekseen teillä on kuusi vuotta ikäeroa ja kyllä olette muutenkin erilaisia ihmisiä ja olette olleet sitä jo syntyessä, joten suhde teihin on erilainen. On minulla erilaiset suhteet jopa aikuisiin kaksosiin kun ovat erilaisia niin ei edes voi olla samanlaista, toinen on itsenäisempi jonka kanssa ollaan harvoin tekemisissä ja toisen kanssa enemmän kun on joissain asioissa lapsellisempi.

Sanoit itse, että siskosi pyytää noita esineitä. Sinunkin pitää pyytää, jos haluat. Ei kukaan osaa ajatuksia lukea. Toisekseen on junttia pyytää elävän ihmisen tavaroita...

Miksi juuri esineet ovat sinulle tärkeitä? Eikö yhteiset kokemukset ja muistot ole tärkeämpiä? Vietä siis aikaa äitisi kanssa tavaroiden vahtaamisen sijaan.

Sähän olet jo saanut isäsi rakkauden siskosi sijaan, pitääkö sinun nyt saada äitisikin rakkaus varastettua siskoltasi? Sinä saat uutta hienoa ja siskosi vanhaa romua. On siinäkin katkeruuden syy.

Vierailija kirjoitti:

Sähän olet jo saanut isäsi rakkauden siskosi sijaan, pitääkö sinun nyt saada äitisikin rakkaus varastettua siskoltasi? Sinä saat uutta hienoa ja siskosi vanhaa romua. On siinäkin katkeruuden syy.

Ymmärrän kyllä, että olen saanut isäni rakkauden. Eikä minun tarvitse saada enempää, kuin olen saanut. Kaikki riittävän hyvin.

Eivät ole romua, mitä siskoni saa, vaan ajattomia keräilyesineitä. Annoin esimerkiksi esineet, mutta on paljon muutakin, mitä huomaan tapahtuvan.

ap

Minun vanhempani pitivät siskostani enemmän ja se sopi minulle hyvin. Antoi vapautta elää omaa elämää. Siskoni elämään sotkeutuivat koko ajan niin, että siskoni muutti lopulta 500 km päähän, että sai edes jotain hengitystilaa.

Ja olen kyllä hankalampi ihminen. Jo nuoresta asti pistin vastaan ja halusin elää niin kuin itse halusin. Joten asia ei ole minua haitannut. Helpommalla minä pääsin.

Vierailija kirjoitti:

Sanoit itse, että siskosi pyytää noita esineitä. Sinunkin pitää pyytää, jos haluat. Ei kukaan osaa ajatuksia lukea. Toisekseen on junttia pyytää elävän ihmisen tavaroita...

Miksi juuri esineet ovat sinulle tärkeitä? Eikö yhteiset kokemukset ja muistot ole tärkeämpiä? Vietä siis aikaa äitisi kanssa tavaroiden vahtaamisen sijaan.

Yhteiset kokemukset ovat todellakin tärkeämpiä.

Ole kokeillut pyytää, mutta olen saanut sitten jonkin ostetun korvikkeen. Siskolle se on enemmän ilmoitusasia, kun tahtoo jotain, niin kaksin käsin antaa.  Edelleen, en ole niin kateellinen, että aiheuttaisin harmia tai että tukehtuisin katkerana. Tyydyn osaani ja kirjoitan historian lehdille sen mitä olen kokenut.

ap

Monet vanhemmat rakastavat jotain lasta enemmän kuin muita tai joku lapsi ei välttämä ollenkaan rakas vanhemmille. Se vain on tabu, josta ei saa puhua.