Yökyläilitkö lapsena?

En yökyläillyt. Teininä ehkä kerran jos sitäkään.

Serkkujen luona käytiin  :) oli kivaa

Joo. Ekaa kertaa olin varmaan kuusvuotiaana yökylässä, oli hauskaa. Sai valvoa pidempään ja käydä saunassa :D

JOO!! En kyl muista minkä ikäisenä ensimmäisen kerran, varmaan ala-asteella helpostikin. Ja oli ihan parasta. Parhaan kaverin luona

Serkuilla. Taisin olla alakoulussa.

Telttailin kaverin kanssa, jomman kumman pihassa. Oli kyllä siistiä. Ala-aste ikäinen.

Kyllä yökyläilin aika paljonkin. Kavereiden luona, serkun, mummolassa.. Aina tykkäsin :)

Yökyläilin joskus alakouluikäisenä parhaan kaverini luona. Ikävöin aina kotiin. Selvisin kuitenkin aina illasta ja yöstä ja aamulla olin helpottunut, kun yökyläily oli ohi ja oli ollut mukavaa. Vielä nyt aikuisenakin tulen mieluiten aina yöksi kotiin, jos se on mahdollista

Mummolassa ja serkkujen luona pienenä kouluikäisenä joskus kavereiden luona. En osaa sanoa ikää, ainaki mummolassa jo ennen kun muistikuvia on jäänyt

Serkuilla jo ihan pienenä, ehkä alle kouluikäisenä. Parhaalla kaverilla alakoulusta alkaen lukioon saakka silloin tällöin.

En tehnyt veitoloita.

Aika paljon yökyläiltiin kavereiden kesken. En muista, minkä ikäisenä ensimmäisen kerran, varmaan ala-asteella. Hulvattoman hauskaa oli.

Yökyläilin aika paljon. Ensimmäisiä kertoja naapurissa itse 4-vuotiaana 3-vuotiaan kaverin kotona ja hyvin meni ja viihdyttiin. Tosin hyvin hämärät muistot, mutta positiivisen tuntuiset ja muutamia hetkiä muistan. 5 v eteenpäin yökyläilin usein toisella paikkakunnalla asuvalla kaverilla, äitimme olivat hyviä ystäviä keskenään. Sitten silloin tällöin. Ekaluokan jälkeisenä kesänä olin kesäleirillä ja sieltä minut kuitenkin piti hakea kotiin ekana yönä kun pelkäsin eikä ollut ketään tuttua siellä. Joskus alakoulun lopulla olin yötä vieraammassa paikassa kuten just leirillä.

Oma esikoinen on ollut ekaa kertaa yökylässä kaverilla 4 v ja mennyt yleensä hyvin molemmin päin. Joskus pitänyt hakea kotiin. Vielä 7 v:kin piti yhden kerran hakea kesken yön kotiin kun kaverin äiti ei saanut nukahtamaan (tosin itse oon odottanut myöhempään jos ei ole nukahtanut tuon kaverin kanssa). (Niin ja kerran oli yökylässä anopilla 1 v, mutta se ei mennyt kovin hyvin vaikka tuttu paikka)

Toinen lapsi meillä ollut ekan kerran yötä mummolla, äidilläni, 5 v ja mennyt hyvin siskon kanssa. Ei ole osoittanut vielä mitään mielenkiintoa itse yökyläilyyn joten ei vielä 6 v ole viety minnekään. Naapurista samanikäinen kaveri voisi ehkä pärjätä meillä.

Kolmas 4 v ei ole ikinä ollut yökylässä ja kun alkaa olla väkeä niin menojakin on sen verran että vähän kartan kaaosta enkä ihan heti ottaisi meille pieniä tai veisi yöksi/lähtisi hakemaan kotiin keskellä yötä..

Kun olin lapsi 60- luvulla, niin en ollut edes kuullut sellaisesta asiasta kuin yökyläily

Meillä Veitoloitiin ennenkuin Veitola oli eds syntynyt!

En muista yhtään minkä ikäisenä yökyläilin ensimmäistä kertaa, mutta ekat yökyläilyt olivat todennäköisesti mummolassa. Ala-asteelta lähtien yökyläilin kavereiden luona ja aina oli todella mukavaa, varsinkin jos oltiin vähän isommalla porukalla.

Yökyläilin alakoulusta alkaen kavereiden luona ja mummolassa. Tykkäsin tosi paljon. Oma lapsi on 11v eikä halua yökyläillä, ikävöisi kuulemma kotiin. Kerran kaveri oli yökylässä täällä ja silloinkin hänen oli vaikea nukahtaa, onneksi kaveri nukahti heti. Saa nähdä lähteekö edes leirikouluun 6.lk:lla kun ei haluaisi olla poissa vanhemman luota. Kaikki tavallaan.

Jammu-setä tuli hakemaan aina lauantaisin yökylään.

Ensimmäinen yökyläily on varmaan ollut yhden tädin luona. Olen ollut ihan pieni vielä.

En muista siitä kuin hämärästi pari hetkeä.

Ja sitten yövyin joskus myös toisen tädin luona. Siellä oli navetta ja eläimiä. Pelattiin serkkujen kanssa lautapelejä.

Ala-asteikäisenä olin usein kaverini luona yötä. Paljon muistoja!

Nukuimme joskus pihan aitassa. Kuuntelimme siellä musiikkia nupit kaakossa ja söimme salmiakkia.

Kaverin luona sai maailman parasta pizzaa. Katsoimme elokuvia ja pelattiin pelejä.

Saatoimme joskus kylpeä yhdessä. Leikittiin poreammeessa ja se vesi oli ihan kylmää kun oltiin istuttu siinä jo pitkä tovi.

Kerran kaverini sairastui vatsatautiin. Leikimme barbeilla ja hän kävi välillä oksentamassa.

Nukuimme olohuoneessa, minä lattialla ja kaveri sohvalla. Jännitin koko yön, että hän yrjöää päälleni. Oksuämpäri oli siinä ihan pääni vieressä.

En muista oliko samana yönä kun kaverin isä tuli katsomaan telkkarista jotain aikuisviihde-elokuvaa. Hän laittoi tv:n äänettömälle. Esitin nukkuvaa, mutta toisella silmällä katselin myös tuota ohjelmaa. Siinä joku nainen esitteli rintojaan aavikolla.

Kerran nukuin siellä jollakin pienellä sohvalla. Se oli niin kauhean epämukava, että vain kääntyilin siinä koko yön.

Tykkäsin ehdottomasti yökyläillä kaverin luona, vaikka tuskin sain juuri nukuttuakaan. Mutta hauskaa oli!

Joo, aluksi mummolassa koko perheen kanssa, sitten yksinkin ( ja olin kyllä ihan vauvana ollut erään tuttavaperheen luona niin, että vanhemmat laittoivat mut nukkumaan, lähtivät tansseihin ja tulivat aamulla hakemaan pois , olin todella hyväuninen vauva ja vanhempani eivät käyttäneet alkoholia, joten olivat ajoissa hakemassa)

Sitten vähän isompana yksin mummoloissa ja serkuilla ja sitten myös kavereilla kouluiästä. Enempi tykkäsin kuitenkin, että kaverit tulivat meille ja meillä olikin sellainen muumitalo, jossa oli ovet avoinna ja yökylään sai oikeastaan aina tulla, viikollakin, koska kävimme nätisti nukkumaan ja muutenkin kaikki toimi hyvin ( tykkäsin esim. kokkailla 9-vuotiaasta, joten tein iltapalat , aamupalat jne). 

Nyt aikuisena en välitä yökyläilystä yhtään, niin, että itse menisin kenenkään luo. Meillä kyllä käy ystäväperheitä ja ystäviä . Ja toki meille kyllä sai lapsen kavereita tulla milloin vain, jos ei ollut treenejä tai pelejä myöhään / aikaisin.