Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen

Liikun. Sain uuden kimmokkeen liikkumiseen, kun katsoin isääni, joka sairauden myötä menetti liikuntakyvyn kokonaan.

Liikkumiseni on pääasiassa hyötyliikuntaa - työmatkapyöräilyä, koiran kanssa lenkkeilyä, porraskävelyä, mutta myös puolimaratoneja.

Lisäksi työni on sellaista, että siinä voi käytännössä valita liikkumisensa määrän (päiväkoti). Moni (aikuinen) valitsee liikkumattomuuden.

Työssäni tulee liikuntaa monta tuntia. Muuten liikunta on jäänyt nyt harmittavan vähälle, koska vointi on ollut melko huono (krooninen sairaus). Joogaa ja kävelylenkkejä nyt tulee säännöllisen epäsäännöllisesti harrastettua.

Liikun, koska pidän siitä. Moni ei tunnu sitä ymmärtävän, vaan luulee, että liikun ympäristön painostuksen vuoksi. 

Liikun toki myös siksi. että haluan pitää itseni kunnossa ja olla mahdollisimman pitkään riippumaton kenenkään avusta. Voi tulla tilanne, että yhteiskunta ei voikaan huolehtia. On itsevarmempi olo, kun on kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressi syö energiat, ettei jaksa sitten liikkua.

Jaksaa jos lähtee liikkeelle, se saattaa jopa auttaa siihen stressiin. Mutta se, että sais aikaseks ja vaikka menis ulos tms on se haastavin osuus.

Totta, mutta liian rankkaa liikuntaa ei kannattaisi pahasti stressaantuneena harrastaa. Itse suosin metsässä kävelyä.

Eri

Havahduin vasta päälle kolmekymppisenä liikkumaan. Haluaisin vielä vanhuksenakin jaksaa nousta ylös tuolilta ja siksi teen paljon jalkoja ja takapuolta vahvistavia treenejä. Kuntonikin oli sysisurkea, joten aloitin lenkkeilyn ja pyöräilyn. Työni on onneksi hyötyliikuntaa eikä työpäivän aikana tule istuttua kuin taukojen aikana ja se helpottaa paljon. En saisi mitenkään päivittäin 10 000 askelta täyteen ilman töitä, pitäisi käydä pitkillä lenkeillä, että sen tavotteen saisi täyteen.

Vierailija kirjoitti:

Liikkuisin mielelläni vaikka 8h kuten Hollywood julkkikset, mutta a) koska työ b) muut töiden jälkeiset velvollisuudet. Yksi tunti liikuntaa ei riitä mihinkään. Liikkua pitäisi 5h minimissään kovalla tasolla päivittäin, mutta tähän ei riitä aika. Miksi siis liikkuisin?

Huonoin tekosyy ikinä - koska en voi treenata kuin ammattilainen, ei ole järkeä mitään. Kuules, hyvinvointiin vaikuttaa jokainen liikuntasuoritus, mitään alarajaa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Kuolen varmasti ennen kuin täytän 50 - vuotta. Kun aamulla herään niin sydän hakkaa niinkuin olisin juossut maratoonin.

Uniapnea? Mene lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Jos on työtön niin luulisi että on aikaa liikkua. Perusliikuntaa on kävely vaikka vain puoli tuntia päivässä. Itse pyrin käymään viikottain parilla kävelylenkillä, juoksemassa kaksi kertaa ja kuntosalilla kaksi kertaa toki sen mukaan miten jakssa. Ikää kun tulee niin erilaiset liikkuvuusharjoitukset olisivat hyvästä.

Liikunnasta ei ole mitään hyötyä jos henkilö ei nuku. Unettomuus käytännössä nollaa liikunnan tehon. 

Suomessa liikutaan todella paljon verrattuna maihin, joissa ollaan terveempiä. Huomionarvoista on myös se ettei liikunnasta aiheutuvia kustannuksia oteta huomioon. Tunnetteko aidosti yhtään tervettä urheilijaa? Tai aktiiviliikkujaa, joka ei olisi rikkonut niveliään ja selkää liikunnalla?

Liikun, mutta en harrasta liikuntaa tai urheilua. Mulla on koira, joten sen kanssa on pakko käydä ulkoilemassa. Mulla ei ole autoa, joten lyhyemmät matkat kävelen ja pidemmät menen julkisilla. Asun kaksikerroksisessa asunnossa, joten portaita tulee käveltyä monta kertaa päivässä. Nuorempana liikuin paikasta toiseen usein pyörällä ja vielä silloin, kun sain ekan lapseni ja lapsi kulki kätevästi pyörän tarakalla lastenistuimessa. Toisen lapsen synnyttyä se ei enää onnistunutkaan, joten pyörällä liikkuminen jäi ja lopulta pyöränikin varastettiin. Olen kyllä harkinnut uuden fillarin ostamista. Miksi en harrasta liikuntaa tai urheilua? Siitä saan kiittää liikunnan opettajaani, joka aikoinaan sai inhoamaan liikuntaa. Enkä ollut ainoa.

En halua elää vanhaksi tässä yhteiskunnassa niin maksimoin mahdollisuudet kuolla nuorempana kun en liiku😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.

Jos on työtön niin luulisi että on aikaa liikkua. Perusliikuntaa on kävely vaikka vain puoli tuntia päivässä. Itse pyrin käymään viikottain parilla kävelylenkillä, juoksemassa kaksi kertaa ja kuntosalilla kaksi kertaa toki sen mukaan miten jakssa. Ikää kun tulee niin erilaiset liikkuvuusharjoitukset olisivat hyvästä.

Liikunnasta ei ole mitään hyötyä jos henkilö ei nuku. Unettomuus käytännössä nollaa liikunnan tehon. 

Mutta liikunta auttaa tutkitusti unettomuuteen. Ei toki kannata vetää, mitään maksimi-intervallilenkkiä juuri ennen nukkumaan menoa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa liikutaan todella paljon verrattuna maihin, joissa ollaan terveempiä. Huomionarvoista on myös se ettei liikunnasta aiheutuvia kustannuksia oteta huomioon. Tunnetteko aidosti yhtään tervettä urheilijaa? Tai aktiiviliikkujaa, joka ei olisi rikkonut niveliään ja selkää liikunnalla?

Ja oliskohan tähän väitteeseen jotain lähdettä`?

Tai väitteeseesi, että liikkuvat ihmiset olisivat sairaampia, kuin liikkumattomat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stressi syö energiat, ettei jaksa sitten liikkua.

Jaksaa jos lähtee liikkeelle, se saattaa jopa auttaa siihen stressiin. Mutta se, että sais aikaseks ja vaikka menis ulos tms on se haastavin osuus.

Totta, mutta liian rankkaa liikuntaa ei kannattaisi pahasti stressaantuneena harrastaa. Itse suosin metsässä kävelyä.

Eri

Stressi voi varsinkin puhekielessä tarkoittaa hyvin monia asioita ja ei voida suoraan sanoa, että stressaantuneen ihmisen ei kannata treenata kovaa. Jos stressillä tarkoitetaan sellaista puhekielistä "asioista stressaamista", huolehtimista, murehtimista tai ahdistumista, kova treeni voi auttaa selvittämään päätä, koska se vaatii keskittymään siihen treeniin eikä samalla pysty murehtimaan vaikkapa työasioita. Metsässä kävellessä voi taas olla vaikeuksia keskittyä luonnosta nauttimiseen, koska silloin nimenomaan on aikaa pyöritellä niitä negatiivisia ajatuksia päässään.

Näin siis minulla ainakin. En väitä, että minun kokemukseni on universaali, mutta kannattaa testata, mikä toimii itselleen. 

Pieni liksa, pienet liikkeet.

Liikun vain silloin kun keli sen sallii, eli kun ulkona lämpötila nousee yli +20c.

Vierailija kirjoitti:

En liiku oikein, koska en käy salilla, juoksemassa tai hiihtämässä ja niin edelleen.

Käyn joka päivä koiran kanssa ulkona, kävelen usein kauppaan tai kirjastoon. En istu koko päivää. Käyn satunnaisesti uimassa.

Muuhun en nyt kykene. Yhteiskunta olisi voinut pitää minusta vähän parempaa huolta kun olin lapsi/teini. Minusta olisi voinut tulla vaikka kuinka hyvä veronmaksaja.

Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa  elämänsä suuntaa, jos on valmis päästämään katkeruudestaan irti. En tietenkään väitä, että se olisi välttämättä helppoa, mutta apuakin on varmasti tarjolla, jos sitä etsii ja on valmis ottamaan vastaan.  

Vierailija kirjoitti:

Milläpä liikut pienituloinen. Kaikki maksaa. Hoitakoot sitten,jos terveys menee.

Tämä on totta ja vaikka kävelyn sanotaankin olevan ilmaista niin ei nämä suomen säät oikein suosi senkään harrastamista ihan tavallisissa vaatteissa (siis esim collegehousut, t-paita, takki) koska jotain sataa käytännössä aina ja lisäksi tuulee.

Toisekseen kengät on tuossakin syytä olla hyvät (siis ergonomialtaan) plus kyllä niiden muutenkin pitää olla peruslenkkaria paremmat koska aina on märkää, kylmää ja jäätä. Paitsi kesällä kun on +30 astetta lämmintä.

Ei ihan paras lenkkikeli sekään suurimmalle osalle.

Ja sitten jos harrastaa kävelyn sijaan juoksua niin varusteilta vaaditaan vielä vähän enemmän. Ja kyllä nuo "ilmaisen" liikunnan vaatimat vaatteet + kengät käytössä kuluu eikä tarvitse olla edes mitenkään himomaratoonari, vaan tuollainen 8-10km päivässäkin kyllä kummasti kuluttaa lenkkarit jo n. vuodessa vaihtokuntoon.

Lisäksi harva tykkää päivittäisestä lenkkeilystä aina siinä samassa ankeassa ympäristössä millaiseksi etenkin pk-seutu on saatu ihan vuosikymmenen aikana. 

Suomalaiset on laiskaa kansaa nykysi, muiden odotetaan tekevän kaikki puolesta. 

No jaa. Omassa suvussa on pari juuri tuollaista vanhempaa rouvaa ollut, jotka eivät ole kämpästään poistuneet vuosikymmeniin ja lähemmäs sata vuotta elivät kumpikin. Suhtaudun näihin liikuntafanaatikkoihin varauksella.