Lue keskustelun säännöt.
Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen
14.01.2023 |
https://www.is.fi/urheilu/art-2000009327313.html
Liikutko? Jos et, miksi niin? Huolettaako miten liikkumattomuus vaikuttaa terveyteesi?
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Liikun, muttei se terveyttä ole taannut. Minä sitten lie vikana.
Sama täällä. Mulla ei ole autoa, joten kuljen paljon fillarilla ja kävellen. Kesäisin uin ja talvisin hiihdän. Jumppaan kotona ja poljen kuntopyörää. Polvet eivät tosin enää kestä juoksemista, kun tuli nuorena urheiltua vähän liikaa.
Silti olen saanut kaksikin kroonista sairautta ja vikassa syöpäkontrollissa kävin viime viikolla. Ehkä hyvä lihaskunto on auttanut toipumisessa ja jääräpäisyys pistää tekemään lumityöt, vaikka vähän huimaisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikun, en kuitenkaan ole urheilullinen. Syön suht terveellisesti, juon vettä. Harrastan aikuisbalettia. Se on tarkoitettu kaikenkokoisille. Painoa on n. 100 kg. Ikinä ei ole polviin ottanut, ei kolottanut mikään. Ikää 60v. Nainen olen. Olen lapsena liikkunut paljon ja ollut ulkona paljon. Sieltä varmasti tulee peruskunto. Kävelen nykyisinkin paljon.
No niin mammat! Hanuri ylös siitä sohvasta ja ylös, ulos ja lenkille!
En liiku oikein, koska en käy salilla, juoksemassa tai hiihtämässä ja niin edelleen.
Käyn joka päivä koiran kanssa ulkona, kävelen usein kauppaan tai kirjastoon. En istu koko päivää. Käyn satunnaisesti uimassa.
Muuhun en nyt kykene. Yhteiskunta olisi voinut pitää minusta vähän parempaa huolta kun olin lapsi/teini. Minusta olisi voinut tulla vaikka kuinka hyvä veronmaksaja.
Vierailija kirjoitti:
Milläpä liikut pienituloinen. Kaikki maksaa. Hoitakoot sitten,jos terveys menee.
Älä viitsi. Uimahallit hinta noin 5€ ja kaupungin urheiluhallit jossa kuntosali 4€. Jos odotat että suomessa saa hoitoa niin tuskin tulee toteutumaan 10 vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En liiku, kun olen sairastanut niin paljon. Tosin nyt taidan olla terve, mutten vaan tajua sitä, että voinkin taas liikkua. Vähän kuin Tukholman syndrooma päällä.
Teinit ei liiku, kun höntsää on niin vähän tarjolla. Miksi kaikki liikunta pitää olla niin seurasidonnaista ? Koko ajan ympäri kaupunkia ja ympäri Suomea turnauksia.
Olisiko aika nostaa HÖNTSÄLIIKUNTA ETENKIN NUORILLE SUUNNATTUNA ESIIN ? KAMPANJAN ESIKUVAKSI KUKAPAS MUUKAAN KUIN VALTAKUNNAN YKKÖSPÄÄLLIKKÖ SAULI NIINISTÖ !
P.S Nyt asia on TODETTU----------------------EI MUUTA KUN RYHTYÄ TOIMIIN SITTEN...................liikunta- asiantuntijoita ja nuoriso- ohjaajia maassamme on pilvin pimein. Ja yliopistokoulutettuja tutkijoita. Palkasta en sitten tiedäkään.
Liikuntaan riittää lenkkitossut, tie, metsä, järvi, järvenjää. Kaiken ratkaisee tahtotila, eikä voivottelulla saavuteta -------------------------YHTÄÄN MITÄÄN !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stressi syö energiat, ettei jaksa sitten liikkua.
Jaksaa jos lähtee liikkeelle, se saattaa jopa auttaa siihen stressiin. Mutta se, että sais aikaseks ja vaikka menis ulos tms on se haastavin osuus.
Ei jaksa jos on ihan lamaantunut.
Mä jaksoin alkuviikosta liikkua, mutta remontin myötä kun aloin stressaantua niin jaksaminen on ihan nollassa. Stressi aiheuttaa tulehdustiloja kroppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihaskunto on se joka pitää ihmisen kunnossa. Kannattaa voimistella vatsa- ja selkälihaksia. Netti on täynnä ohjeita. Helppoja ohjeita myös. Ei tarvitse salille mennä. Tokmannissa on kuminauhoja(urheilu), joita voi venyttää ja pitää käsivarret kunnossa. Pienikin voimistelu on parempi kuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
No niin mammat! Hanuri ylös siitä sohvasta ja ylös, ulos ja lenkille!
Ai tuonne pimeälle jääradalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikun. Harrastan liikuntaa nykyään joka päivä vähintään 50 minuuttia. Lepotaukoja ei ole laskettu tuohon mukaan, vaan kello on käynnissä vain kun liikun.
Teen vaihdellen tasapaino- ja koordinaatiotreeniä, aerobista ja voimaharjoittelua.
Päälle hyötyliikunta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
No, työttömänä en liiku. Jatkuvaa työttömien kyykytystä ja rahojen leikkaamista. Nukun maksimissaan 4 tuntia yössä, niin on mennyt jo 6 vuotta.
Jos on työtön niin luulisi että on aikaa liikkua. Perusliikuntaa on kävely vaikka vain puoli tuntia päivässä. Itse pyrin käymään viikottain parilla kävelylenkillä, juoksemassa kaksi kertaa ja kuntosalilla kaksi kertaa toki sen mukaan miten jakssa. Ikää kun tulee niin erilaiset liikkuvuusharjoitukset olisivat hyvästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikun, en kuitenkaan ole urheilullinen. Syön suht terveellisesti, juon vettä. Harrastan aikuisbalettia. Se on tarkoitettu kaikenkokoisille. Painoa on n. 100 kg. Ikinä ei ole polviin ottanut, ei kolottanut mikään. Ikää 60v. Nainen olen. Olen lapsena liikkunut paljon ja ollut ulkona paljon. Sieltä varmasti tulee peruskunto. Kävelen nykyisinkin paljon.
Se että on liikkunut lapsena paljon ei auta vaan on liikuttava jatkuvasti. Nivelet ja lihakset pysyvät kunnossa vain käyttämällä niitä käytännössä lähes joka päivä. Liikkumisesi vaikuttaa oikein järkevältä kun olet pysynyt kunnossa. Luultavasti lapsena olet oppinut liikkumaan ja se on jäänyt tavaksi.
Oma pää vaatii säännöllistä liikuntaa: olen töissä kiukkuinen ja insinööriopinnot takkuavat jollei päätä saa liikunalla säännöllisesti "nollattua."
Liikunta on kesällä työmatkapyöräilyä (12km/suunta) plus salilla kaksi-kolme kertaa viikossa, talvella salilla neljästi viikossa ja epäsäännöllisesti uimaan plus tunnin kävelylenkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En liiku. Liikkuminen on ikävystyttävää ja rasittavaa. Ja huolestuttaa kyllä.
Tosin en ole varma, mitä sillä liikkumisella oikein tarkoitetaan. Tuntuu, että moni ei miellä liikkumiseksi sitä, että kävelee tai pyöräilee tavalliset työ- ja asiointireissut. Sitä teen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Fyysisestä työstä jäi krooninen jalkakipu, mikä johti liikkumattomuuteen ja masennukseen. En jaksa välittää terveydestä enää muutenkaan. Ennen rakastin patikointia.
Krooninen kipu pitäisi saada kuntoon lääkityksellä. Monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän hoidossakin fysioterapia on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Oma pää vaatii säännöllistä liikuntaa: olen töissä kiukkuinen ja insinööriopinnot takkuavat jollei päätä saa liikunalla säännöllisesti "nollattua."
Liikunta on kesällä työmatkapyöräilyä (12km/suunta) plus salilla kaksi-kolme kertaa viikossa, talvella salilla neljästi viikossa ja epäsäännöllisesti uimaan plus tunnin kävelylenkit.
Omalla kohdalla ulkoilu auttaa mieltä lepäämään. Kesällä menen erilaisiin paikkoihin lenkkeilemään tai suunnistamaan. Jo luonnossa olo piristää muutenkin.
Pääkallokeli, niin en viikkosiivousta enempää liiku tänä viikonloppuna. Normaalisti kävelen kauppareissut (parin kilometrin lenkki) pari kertaa viikossa ja välillä käyn kävelyllä muuten vaan, mutta en "harrasta" liikuntaa.
En saa kovastakaan usein tehdystä liikunnasta (on kokeiltu) mitään hyvänolon tunteita, sitä liikuntaeuforiaa ei vaan tule kaikille. Joten reippaampi liikunta on ihan kamalaa rääkkiä. Kesällä tulee käveltyä enemmän ja uimassa käyn aina kun säät sallii, mutta talvella en juuri liiku kuin pakolliset.
Jokaisessa laihdutukseen liittyvässä ketjussa hoetaan kuinka kalorit ei liikunnalla pala, eikä kannata siihen tuhlata voimia. Saxendaa ja muita lääkkeitä ovat kovasti vailla,mutta itse ei haluta tehdä mitään.
Ja ne tekosyyt miksi ei liiku.. huoh.
Liikun päivittäin, mutta enemmän pitäisi. Oikeasti tuo 10 000 askelta on paljon, jos työkseen istuu kotona 8h.
Fyysisestä työstä jäi krooninen jalkakipu, mikä johti liikkumattomuuteen ja masennukseen. En jaksa välittää terveydestä enää muutenkaan. Ennen rakastin patikointia.