Lue keskustelun säännöt.
Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen
14.01.2023 |
https://www.is.fi/urheilu/art-2000009327313.html
Liikutko? Jos et, miksi niin? Huolettaako miten liikkumattomuus vaikuttaa terveyteesi?
Kommentit (289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Peliin osallistuminen on kosmeettisia, jos on taitaville pelkkä seisova pujottelukeppi. Siksi joukkuepeliy koulussa eivät toimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Peliin osallistuminen on kosmeettisia, jos on taitaville pelkkä seisova pujottelukeppi. Siksi joukkuepeliy koulussa eivät toimi
No mutta yleensähän yhtä lajia ei kovin montaa kertaa vuodessa ole (tästä poikkeuksena jotkut pesäpallohullut koulut). On mukava, että kaikki pääsee kokeilemaan eri lajeja, ja jotkut varmasti sitä kautta voi innostua harrastamaankin jotain. En itse koskaan älynnyt loukkaantua siitä, jos joku lajia jo harrastava taituroi menemään. Hienoahan se on ja yleensä lajia harrastaneet oli hyvinkin kannustavia niitä kohtaan, ketkä eivät osanneet.
Kerran koin tuollaisen ongelmaksi, ja se oli lentopallo. Sitä harrastava syötti niin pirun kovaa, ettei siihen pallon alle maallikko viitsinyt käsiään laittaa. :D
Kyllä liikkumiset on vähissä? Miksi? No, toimeentulotuella eläminen asettaa omat rajoitteensa. Mene kävelemään sanoo joku. Niin, alkaa vaan kyllästyttämään, kun 25 vuotta harrastanut kävelemistä ja saman aikaa asunut samassa paikassa. Jotenkin alkaa noi samat kadunkulmaukset olemaan jo nähty. Lisäksi mt-ongelmat, niin yllättävän vähän se korttelinkierros no. 6589 jaksaa kiinnostaa. Suunnilleen kaikki muu maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Peliin osallistuminen on kosmeettisia, jos on taitaville pelkkä seisova pujottelukeppi. Siksi joukkuepeliy koulussa eivät toimi
No mikä sitten toimii? Aina kuulee kommentteja, että mikä ei toimi, mutta paljon harvemmin, että mikä toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä liikkumiset on vähissä? Miksi? No, toimeentulotuella eläminen asettaa omat rajoitteensa. Mene kävelemään sanoo joku. Niin, alkaa vaan kyllästyttämään, kun 25 vuotta harrastanut kävelemistä ja saman aikaa asunut samassa paikassa. Jotenkin alkaa noi samat kadunkulmaukset olemaan jo nähty. Lisäksi mt-ongelmat, niin yllättävän vähän se korttelinkierros no. 6589 jaksaa kiinnostaa. Suunnilleen kaikki muu maksaa.
Hommaat vaikka käytettynä suksipaketin ja talvella alat hiihtämään ja kesällä pyöräilemään, siis sen kävelyn lisäksi. Kotona voi myös jumpata ja tehdä lihaskuntotreenejä hyvinkin monipuolisesti. Itse olen kahden pienen lapsen yh-mutsi ja koska pääsen aika huonosti mihinkään salille tms., niin aika paljon tulee kotona jumpattua (siis laitan telkkarin näytöltä pyörimään jotain). Löytyy kaikkea tanssillisesta, joogaan, lihaskuntoon, sykkeennostoon jne. Uimahallit on edullisia. Ei urheilun tarvi olla kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään pyörätkin on korvattu sähköpeleillä.
Vierailija kirjoitti:
Ja ne hiivatin koronarajoitukset ja liikuntapaikkojen sulkemiset eivät todellakaan parantaneet asiaa!
Aina löytyy tekosyy sille että miksi ei voi liikkua.
Onko kävelemistä rajoitettu? Hölkkäämistä? Pyöräilyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Tämä. Liikuntasalitkin ovat kehojen näytöspaikkoja. Pyntätyt naiset polkevat hyvin hitaasti kuntopyörää ettei vaan hikoilisi ja samalla pää pyörii kuin pöllöllä, jos lähistölle ilmaantuu rikas ja komea uros. Miehet vertailevat lihaksiaan jne. Mikäli salille tulisi salia eniten tarvitseva heikkokuntoinen, tai lihava, niin varmasti saisi sellaisia rumia katseita osakseen, että jättää salikäynnit siihen.
Usealla salilla työskelleenä ja treenanneena en ole kyllä koskaan tällaista nähnyt tai havainnut. Joka paikassa on autettu ja opastettu niin henkilökunnan kuin toisten asiakkaiden puolesta jos on apua pyytänyt tai lähettänyt anovia katseita. Mutta ymmärrän että tällainen mielikuva ja pelko kyttäämisestä ja arvostelusta monella on.
Itseäkin jännittää mennä uusien lajien pariin, esimerkiksi viimeisimpänä olen opetellut uimaan hyvällä tekniikalla. Jännitti kauheasti että nauretaanko tämmöiselle aloittelijalle, ja ärsytänkö kaikkia kanssauimareita hitaudellani. Turhaa oli nuokin pelot, mutta puoli vuotta joka kerta jännitti sinne hallille lähteä. Kai se sitten on tosi, että jokainen on joskus ensimmäistä kertaa ollut kuntosalilla, uimassa, hiihtämässä tai lumilautailemassa, ja sen vuoksi ihan turha naljailla vasta-alkajille. Haluan uskoa että suurin osa aikuisista kuitenkin muistaa että ei itsekään ollut mestari syntyessään, ja ainakin mielessään lähettelee tsempit ja hatunnostot sellaiselle, joka on jonkin lajin parissa ensimmäisiä kertoja.
Sen olen huomannut, että arkiliikuntaa tulee todella monella hirveän vähän, ja perheeni tapaa kulkea kauppaan, kirjastoon, salille tai kavereille pyörällä tai kävellen vähän ihmetellään. Meille ihan itsestäänselvä juttu, että parin kilometrin matkoille on ihan turhaa alkaa autoa käynnistelemään. Toki sen verran mukavuudenhalua löytyy että ihan kaatosateella nappaan auton käyttöön. Talvella nastakengät pelastaa paljon, vielä pitäisi nastarenkaat hankkia pyörään, ja hyötyliikunta kasvaa entisestään. Tietenkään en nyt ehdota että kuuden hengen ruokaostokset pitää pyörällä kuskata kotiin joka kelillä, mutta kyllä pari maitopurkkia ja leipäpussi hyvin mahtuu reppuun.
Liikkumattomuuden myös huomaa omassa olossa, sillä olin keväällä uupunut ja tuntui liian raskaalta lähteä ulkoilemaan tai treenaamaan. Olo vain paheni, ja kierre oli sitä myöten valmis. Oli aivan käsittämättömän raskasta ja tahdonvoimaa vaativaa repiä itsensä takaisin edes jonkinlaisen säännöllisen liikunnan pariin, eli en ihmettele ollenkaan miksi sinne salille, lenkille, mihin vain lähteminen on monelle todella hankalaa. Huomasin itsellä avuliaaksi sen, että totesin 5 min kävelyn olevan parempi kuin sen etten mene ollenkaan, eli lähdin täysin ilman tavoitteita liikenteeseen. Siitä se sitten muutaman viikon mittaan alkoi sujua, ja liikuntaa alkoi jo odottaa ihan eri tavalla. Se kuitenkin vaati jonkin verran pakottamista, ja pienen pieniä voittoja päivittäin. Ei siis aina kannata odottaa sitä valtavaa motivaatiopurskausta.
Hinnoista vielä; kuntosalit ja ryhmäliikunnat ovat tosi hintavia, mutta kannattaa katsoa mitä paikallisella työväenopistolla on tarjolla. Jossain kaupungeissa järjestetään myös ilmaisia tai tosi edullisia puistojumppia tai pihatreenejä sulan maan aikaan, ja monessa on todella matalan kynnyksen osallistuminen. Paljain varpainkin varmasti pärjää kesällä puistojumpassa. Myös ilmaisia ulkokuntosaleja on jonkin verran, joten sinne vaan. Youtubesta ja googlella löytyy vaikka miten ohjeita mitä tehdä. Lisäksi työttömille on tosi hyvin alennuksia kunnan urheilupaikoissa; uimahallit ja kuntosalit ainakin. Monessa uimahallissa on nykyään myös vesijumppanäyttöjä, joiden mukaan saa omaan tahtiin jumpata ihan maksutta. Lisäksi nyt on ollut urheiluvälinekirppiksillä todella edullisesti ja jopa ilmaiseksi ihan hyväkin hiihtokamppeita myynnissä, eli jos kelit salliii niin sitäkin saa edullisesti harrastaa.
ps. olen itse opiskelija, joten en kieri rahassa. siksi on tuttua kauraa nuo edullisimmat liikuntamuodot. Kesätyörahoista säästämällä ja käsitöillä koitan ansaita sen verran ekstraa että saan ostettua vuosikortit monitoimitalolle sekä hankittua tarvittaessa uudet lenkkarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Peliin osallistuminen on kosmeettisia, jos on taitaville pelkkä seisova pujottelukeppi. Siksi joukkuepeliy koulussa eivät toimi
No mikä sitten toimii? Aina kuulee kommentteja, että mikä ei toimi, mutta paljon harvemmin, että mikä toimisi.
Ei ainakaan joukkuepelit toimi siltä kannalta, jos on tarkoitus patistaa liikkumattomat liikkumaan edes vähän. Tavoitteita tulisi tarkastella uudesta näkökulmasta. Nyt koululiikunnasta hyötyvät ne jotka liikkuvat vapaa-ajallakin.
Niin tai näin, aikuisten on turha syyttää koulua. Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa, etenkään jos ei lihottamalla tee siitä kohtuuttoman vaikeaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä uutisrtikkeli hämmensi todella, sillä olen aina pitänyt Suomalaisia tosi paljon liikkuvana ja harrastavina ihan joka ikäryhmässä. Ulkoilusta tykätään ja lenkille lähtevät vanhemmatkin ihmiset. Noin siis niinkuin yleistäen.
Asun itse etelä-Euroopassa ja täällä liikkumiskultuuri on aivan eri. Salilla käy suurimmaksi osaksi vain muskeleita tavoittelevat nuoret miehet ja nuoret naiset ovat koko ajan joillain pikadieeteillä, mistä terveellisyys kaukana. Naisilla laihuus on in, ei fitness. Todella harvoin näkee hyväkuntoista 50-vuotiasta kun vuosien tupakointi ja liikkumattomuus näkyy. Ihmiset ikääntyy täällä paljon nopeammin kuin Suomessa, kesti useampi vuosi kun opin silmällä tajuamaan, että 70v näköiset tyypit ovat viisikymppisensä alussa
Asutko Ranskassa? Siellä ei olla normaalipainoisia, vaan pitää olla hoikka. Jos et ole,niin sinua syrjitään, joka paikassa- työssä, parinvalinnassa, vapaa-ajalla. Hoikkuutta ylläpidetään mm tupakoimalla ja syömällä todella vähän. Ranskalaisethan syövät 3 x päivässä. Mutta hyötyliikuntaa siellä harrastetaan. Pariisissa ei oikeastaan voi asua, kuin hyväkuntoiset, se on kävelevien ihmisten kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Lapset voisi itse jakaa itsensä niihin ryhmiin. Kyllä ne osaa. Opettaja ilmoittaa että tänne ne jotka harrastaa/liikkuu paljon ja sitten vähemmän liikkuvien ryhmä toiselle puolelle kenttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa liikutaan todella paljon verrattuna maihin, joissa ollaan terveempiä. Huomionarvoista on myös se ettei liikunnasta aiheutuvia kustannuksia oteta huomioon. Tunnetteko aidosti yhtään tervettä urheilijaa? Tai aktiiviliikkujaa, joka ei olisi rikkonut niveliään ja selkää liikunnalla?
Ja oliskohan tähän väitteeseen jotain lähdettä`?
Tai väitteeseesi, että liikkuvat ihmiset olisivat sairaampia, kuin liikkumattomat?
Tämä väite esitetään usein ja olen hulluna etsinyt faktatietoa. Ei löydy. Löysin tutkimuksen, jonka mukaan terveimpiä ovat monipuolisesti liikkuvat, joilla oli ohjelmassa myös rankkoja treenejä. Tällä ryhmällä näkyi erityisesti mt-ongelmien vähyys. Olen liikkunut 45 vuotta, eikä mitään vaivoja ole. Väärällä harjoittelulla tulee vammoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Lapset voisi itse jakaa itsensä niihin ryhmiin. Kyllä ne osaa. Opettaja ilmoittaa että tänne ne jotka harrastaa/liikkuu paljon ja sitten vähemmän liikkuvien ryhmä toiselle puolelle kenttää.
Se ei vaan käytännössä toimi. Kun muutama pelaaja kummassakin ryhmässä dominoi peliä ja se opettaja venyy vain yhteen ryhmään. Ylä-asteikäisissä saattaa olla juniorimaajoukkuetason pelureita ja eiväthän he mitään vastusta luokkakavereista saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin mammat! Hanuri ylös siitä sohvasta ja ylös, ulos ja lenkille!
Ai tuonne pimeälle jääradalle?
Töistä tullessa Vastaan tuli paljon lenkkeilijöitä.
Ainahan toki löytyy uusi tekosyy miksi ei voi mennä kävelemään... tänään liian liukasta ja huomenna liian lämmintä. Hiki tulee ei voi mennä. Vähän tihkuttaa? Ei voi mennä tulee joku flunssa. Kesä? Liian kuuma ei pysty... parempi vetää jäätelöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Peliin osallistuminen on kosmeettisia, jos on taitaville pelkkä seisova pujottelukeppi. Siksi joukkuepeliy koulussa eivät toimi
No mutta yleensähän yhtä lajia ei kovin montaa kertaa vuodessa ole (tästä poikkeuksena jotkut pesäpallohullut koulut). On mukava, että kaikki pääsee kokeilemaan eri lajeja, ja jotkut varmasti sitä kautta voi innostua harrastamaankin jotain. En itse koskaan älynnyt loukkaantua siitä, jos joku lajia jo harrastava taituroi menemään. Hienoahan se on ja yleensä lajia harrastaneet oli hyvinkin kannustavia niitä kohtaan, ketkä eivät osanneet.
Kerran koin tuollaisen ongelmaksi, ja se oli lentopallo. Sitä harrastava syötti niin pirun kovaa, ettei siihen pallon alle maallikko viitsinyt käsiään laittaa. :D
Pesäpallo on malliesimerkki täysin epäonnistuneesti suunnitellusta liikuntatunnista. Seisot kentällä ja pääset pari kertaa yrittämään palloon osumista puolentoista tunnin aikana. Ei edes teoreettista mahdollisuutta oppia pelaamaan, saati saada mitään liikunnaksi laskettavaa suoritusta alkuverryttelyä lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa liikutaan todella paljon verrattuna maihin, joissa ollaan terveempiä. Huomionarvoista on myös se ettei liikunnasta aiheutuvia kustannuksia oteta huomioon. Tunnetteko aidosti yhtään tervettä urheilijaa? Tai aktiiviliikkujaa, joka ei olisi rikkonut niveliään ja selkää liikunnalla?
Peruskunnon ylläpito ei vaadi mitään painojen nostelua tai 10km päivittäistä hölkkäysta tai roinalla hankittua sixpäkkiä.
Monet tutkimukset ovat todistaneet että jo päivittäin 30min reipas kävely auttaa välttämään useat erit taudit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Omassa suvussa on pari juuri tuollaista vanhempaa rouvaa ollut, jotka eivät ole kämpästään poistuneet vuosikymmeniin ja lähemmäs sata vuotta elivät kumpikin. Suhtaudun näihin liikuntafanaatikkoihin varauksella.
Ja montako on kuollut alle 100-vuotiaina? Kyllä jokaisesta tuttavapiiristä löytyy aina ne pari tervaskantoa, jotka elävät 100-vuotiaiksi, mutta ikinä ei muisteta samalla kertoa niistä, jotka saivat sydärin 50-vuotiaina. Lisäksi veikkaisin, että kyllä nämäkin muorit ovat vaikkapa sota-aikaan liikkuneet aika paljon, vaikkeivat välttämättä nimenomaisesti urheilleetkaan. Se, että kasikymppisenä jämähtää kotiin on jo ihan ymmärrettävää ja osa näistä elää pitkäänkin sen jälkeen.
Kun olin lapsi naapurissa asui nainen, joka ihmetteli turhanpäiväistä liikkumista ja omien sanojensa mukaan ei ollut koskaan harrastanut liikuntaa. Pyöräili töihin kesät talvet noin 10 km suuntaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Ongelma vain on, että yksikään koululiikunnasta traumatisoitunut ihminen ei ikinä ole pystynyt sanomaan, mitä olisi sellainen koululiikunta, josta kaikki nauttisivat. He vain kuvittelevat, että he olisivat nyt huippukuntoisia ja tasapainoisia aikuisia, jos eivät olisi joutuneet liikauttamaan eväänsäkään koko lapsuutensa ja nuoruutensa aikana. Totuus kuitenkin on, että et liikkuisi yhtään sen enempää nytkään, mutta terveytesi olisi vielä huonompi, jos kukaan ei olisi ikinä pistänyt sinua liikkumaan yhtään.
Ihan kaikki liikunta voi olla mukavaa jos se tehdään oikealla asenteella.
Et kait sinä oikeasti kuvittele, että ongelma on lajissa, kun lapsia haukutaan ja pilkataan ja laitetaan paremmuusjärjestykseen tai kiusataan ihan avoimesti liikuntatunneilla.
Se ongelma on nimenomaan siellä henkisellä puolella. Aika harva tykkää liikkua jos on ensin 9-12 v saanut aina liikkuessaan kuinka ei osaa mitään, on liian kömpelö ja että hänen takiaan peli ei onnistu. "Voi ei, tuo tulee meidän joukkueeseen."
Luuletko että nämä ihmiset aikuisena lähtevät sählyyn ja jalkapalloon. Eivät he lähde, sillä heillä nousee siellä pintaan liian kipeitä muistoja.
Sinäkin tulit siihen vain pilkkaamaan. Mitä muutakaan tuommoinen selittely, että ei ne tykkää mistään, muka on. Se trauma pitää saada pois ennenkuin nämä Ihmiset uskaltavat yrittää mitään lajia.
Vastauksesi on hyvin tyypillinen. Kaiken pitäisi olla vain yksinkertaisesti paremmin ja kaikilla pitäisi olla kivaa, mutta et pysty kertomaan, miten se käytännössä ja konkreettisesti toteutettaisiin.
Lapset ovat lapsia ja osa heistä on kiusaajia. On aika absurdia ajatella, että koululiikunta eroaisi jotenkin koko muusta maailmasta siten, että juuri sieltä saataisiin kiusaaminen kytkettyä pois.
Ylivoimaisesti suurin osa lapsista tykkää pelaamisesta ja peleissä nyt vain tahtoo olla sellainen ominaisuus, että ne laittavat pelaajia paremmuusjärjestykseen. Hyvin harva lapsi juoksisi mieluummin lenkkiä kuin pallon perässä. Myöskään ei ole kovin mielekästä alkaa vetämään mitään kovin syvällisiä futiksen tekniikkatreenejä liikuntatunneilla. Fakta on, että sen tekniikan opettelu vaatisi paljon enemmän aikaa, kuin parilla liikuntatunnilla on mahdollista tarjota ja niillä tekniikkatunneilla lapset eivät saisi ollenkaan samalla tavalla liikuntaa, kuin pallon perässä juostessaan.
Kerro siis konkreettisesti, millainen liikuntatunti olisi mielestäsi kiva joka ikisen lapsen mielestä.
Ylivoimaisesti suurimmalla osalla innostus karisee koulussa liian suurten tasoerojen vuoksi. Jos on suurkoulu ja mahdollisuus jakaa useampaan ryhmään, opettaja pystyy valvomaan vain yhtä
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.
Lapset voisi itse jakaa itsensä niihin ryhmiin. Kyllä ne osaa. Opettaja ilmoittaa että tänne ne jotka harrastaa/liikkuu paljon ja sitten vähemmän liikkuvien ryhmä toiselle puolelle kenttää.
Herramunvereni mitä mä just luin? Että joku haikailee takaisin niitä monen painajaisia lapsuudesta? Liikkujat tänne ja toiset tuonne? Tähän vielä lisäksi se, että valitaan kapteeni (t), joka saa valita mieleisensä pelaajat ja heikot jää häpeilemään hännille!
Jos syitä suomalaisten liikkumattomuuteen luetellaan, niin aika kärkeen nostaisin koulun liikuntatunneilta jääneet traumat!! Itsekin olen niitä työstänyt jo vuosia ja vasta nyt aikuisena löytänyt liikunnan ilon edes jollain lailla. Mihinkään joukkuelajiin minua ei kylläkään saa enää koskaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululiikunta on aiheuttanut monelle niin pahat traumat että pitäisi päästä terapiaan ennenkuin uskaltaa mennä mihinkään julkisille liikuntapaikoille.
Ja sitä samaa traumatisoivaa paskaa se on edelleen. Kannustavaa toki niille parille, jotka ovat luokkansa parhaita.
Pitäisi puuttua syihin eikä lähteä vain huutelemaan, että miksi te ette liiku.
Tämä. Liikuntasalitkin ovat kehojen näytöspaikkoja. Pyntätyt naiset polkevat hyvin hitaasti kuntopyörää ettei vaan hikoilisi ja samalla pää pyörii kuin pöllöllä, jos lähistölle ilmaantuu rikas ja komea uros. Miehet vertailevat lihaksiaan jne. Mikäli salille tulisi salia eniten tarvitseva heikkokuntoinen, tai lihava, niin varmasti saisi sellaisia rumia katseita osakseen, että jättää salikäynnit siihen.
Olin tänä aamuna salilla. Lisäkseni oli kolme ylipainoisia henkilöä ja 1 iäkkäämpi herra. Itse olen liikunnanopettaja ja hyväkuntoinen, mutta toki jo viisikymppinen. Missä ihmeessä on sali, jota kuvailit.
Tasoerot ovat tietenkin ongelma koululiikunnassa, koska siellä on mukana läpileikkaus koko kansasta. Tällä hetkellä, kun osa lapsista ei välttämättä jaksa edes juosta kenttää päästä päähän, liikunnanopettajan työ ei varmasti ole helppoa.
Tasoryhmissä olisi varmasti puolensa, mutta toisaalta siihen heikompaan ryhmään pudottaminen tuntuisi joistain pahalta.