Onko täällä ketään rintasyövästä selvinnyttä?
2 viikkoa sitten sain diagnoosin ja odotan leikkaukseen pääsyä . Osapoisto tulee ja ennuste hyvä. Elämä silti muuttunut painajaiseksi. Se pahin pelko on tapahtunut ja tunne etten enää koskaan voi elää normaalia arkea vailla jatkuvaa pelkoa ja murhetta. Jos tää tällaista on loppuikä niin helpompaa olis kuolla. En voi tavata ketään kun tunnen katkeruutta siitä että miksi muut saavat elää vailla tällaisia ongelmia.
Kommentit (29)
Leikkaus, pala pois tissistä, muutama viikko saikkua ja elämä jatkuu samalla tavalla kuin aiemmin
Rintasyövän viisivuotisennuste taitaa nykyään olla 95% ja noin joka viides nainen sen saa. Eli vaikka nyt huolettaa, niin ei tuo tappava "tauti" ole suurimmalle osalle. Etkä ole asian kanssa yksin; mene vaikka kadulle kävelemään niin joka viides vastaatuleva nainen on kokenut saman kuin sinä.
Tsemppiä. Selviät siitä kyllä. Mut leikattiin melkein 20 vuotta sitten enkä enää aina edes muista, että olen joskus sairastanut syövän. Haavan parantuminen kestää ja mahdollisista liitännäishoidoista voi tulla kurja olo, mutta muista, että se on vain väliaikaista ja menee ohi. Muista myös, että et ole yksin. Joka kolmas meistä sairastaa jonkun syövän. Se on nykyään sairaus sairauksien joukossa ja useimmiten parannettavissa. Sulle on jo sanottu, että ennuste on hyvä. Luota ammattilaisiin!
Ymmärrettävää, että alussa tulee kaikenlaisia tunteita; pelkoa, surua, vihaa, katkeruutta
Mutta mikään ei ole pysyvää tässä elämässä!
Itselläni löytyi 3 vuotta sitten vasemmasta rinnasta rintasyövän esiaste, intraduktaalinen carsinoma in situ. Osaresektio ja 15 kertaa sädehoitoa.
Kaikki mennyt hyvin. Pahin aika oli juuri tuo jakso, kun odotti leikkaukseen pääsyä! Pääkopassa miljoona eri huolta.
Psyykkinen parantuminen alkoi heti leikkauksen jälkeen ja varsinkin sädehoidon loputtua. Paras lääke oli liikkuminen luonnossa; päivittäiset pitkät kävelylenkit
Tsemppiä!
Liity paikalliseen syöpäyhdistykseen ja pyydä sieltä henkilökohtainen tukihenkilö. Minulla auttoi tämä kaikista eniten.
Selviät kyllä, älä huolestu! Mun eräs läheinen sai rintasyöpädiagnoosin viitisen vuotta sitten. Hänelle lääkäri sanoi heti alkuun, että jonain päivänä tulevaisuudessa kuolet niin kuin me kaikki, mutta tähän sinä ET TULE kuolemaan. Mun läheinen sai ensin sytostaattihoidot ja sen jälkeen vielä sädehoitoa yhteen putkeen viikonloppuja lukuunottamatta. Tänä päivänä hän on täysin terve. Kontrollit toki jatkuvat parin vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Selviät kyllä, älä huolestu! Mun eräs läheinen sai rintasyöpädiagnoosin viitisen vuotta sitten. Hänelle lääkäri sanoi heti alkuun, että jonain päivänä tulevaisuudessa kuolet niin kuin me kaikki, mutta tähän sinä ET TULE kuolemaan. Mun läheinen sai ensin sytostaattihoidot ja sen jälkeen vielä sädehoitoa yhteen putkeen viikonloppuja lukuunottamatta. Tänä päivänä hän on täysin terve. Kontrollit toki jatkuvat parin vuoden välein.
Jatkan vielä, eli kaikki eivät edes pode pahoinvointia sytostaattihoitojen takia. Näin oli muun muassa mun läheisen laita. Olin aluksi hänen tukenaan hoidoissa, mutta sitten hän tuumaili, että pärjää ihan itsekseen, koska sivuvaikutuksia ei tule lainkaan.
Oma ätini on selvinnyt rintasyövästä kahdesti. Ensin viisikymppisenä ja toisen kerran seitsemänkymppisenä. Eli se ei ole mikään kuolemantuomio ellei käy todella huono tuuri. Tiedän myös useita muita rintasyövän sairastaneita eri ikäisiä naisia (ainakin 7 henkilöä tulee mieleen), mutta en yhtään siihen kuollutta.
Ikäviä asioita tapahtuu meille kaikille. Siihen vain pitää sopeutua ja miettiä mikä elämässä on hyvää. Ja tajuta ettei tämä ikävä vaihe kestä ikuisesti, vaikka se sillä hetkellä tuntuu siltä. Tsemppiä hoitoihin!
Vierailija kirjoitti:
Rintasyövän viisivuotisennuste taitaa nykyään olla 95% ja noin joka viides nainen sen saa. Eli vaikka nyt huolettaa, niin ei tuo tappava "tauti" ole suurimmalle osalle. Etkä ole asian kanssa yksin; mene vaikka kadulle kävelemään niin joka viides vastaatuleva nainen on kokenut saman kuin sinä.
Riippuu niiin paljon siitä, miten aggressiivinen tauti on, minkä kokoinen kasvain on ja onko se hormonipositiivinen. Jos tauti on löytynyt seulonnan kautta, onnittelut, kyllä siitä voi parantua kun se on usein vielä niin pieni.. Ne, jotka ovat seulontajärjestelmän ulkopuolella ja löytävät ison möykyn tai saavat triplanegatiivisen rintasyövän, niin tilanne ei todellakaan ole noin loistava. Suomessa on hyvät hoidoit vain jos rintasyöpä on niin hidas jakautumaan, ettei viikkojen tai jopa kuukausien odottelu aiheuta leviämistä. 10 vuotta sitten Suomessa pääsi hyvin hoitoon, nykyään tilanne on ihan toinen.
Keskity siihen ajatukseen, että vaikka sairastuit, sairaus hoidetaan pois ja sitten se on ohi. Nyt ei ehkä tunnu siltä, mutta vakuutan, että palaat kyllä normaaliin arkeen. Mun syövästä on yhdeksän vuotta ja melkein yhtä kauan olen taas ollut aivan entiselläni. Ja mun sukulainen eli diagnoosin ja leikkauksen jälkeen normaalia arkea yli 50 vuotta ja kuoli 94-vuotiaana vanhuuteen.
Minun siskolla on rintasyöpä ollut ja on selvinnyt siitä. Ainakin 10 vuotta takaperin tehtiin leikkaus ja hyvin on selvinnyt. Aluksi oli kova paikka, mutta ei ole enää mitään mielen päällä siitä.
Minulta poistettiin kummastakin rinnasta rintakudos 2013. Syöpä todettiin varhaisvaiheessa, mutta oli ärhäkkää lajia ja siksi katsottiin tarpeelliseksi minimoida riski sen suhteen, että syöpäsoluja jäisi kytemään ja leviämään. Kymmenvuotistarkastus oli tammikuussa 2023 ja kaikki oli kunnossa. Äitini eli vähän yli 30 vuotta osapoiston ja sädehoidon jälkeen. Käsi turvotteli aikansa, kun kainalosta tyhjennettiin imusolmukkeita, mutta se asettui ajallaan. Kumpikaan ei siis tarvinnut sytostaatteja enkä minä edes käynyt sädehoidossa, kun ei enää ollut mitä sädettää.
Kaikki menee hyvin. Odottavan aika on pitkä, mutta jälkikäteen ajatellen oma hoitosuunnitelmani toteutui hyvin suunnitellusti ja nopeasti.
Ihan viimeisen vuoden aikana vertaistukiryhmissä on käynyt ilmi todella vakavia hoitojan laiminlyöntejä. Väki ikääntyy, syöpiä on yhä enemmän, sairaalat ovat ruuhkautuneet. Tiedän ihmisiä, jotka todella odottavat ja odottavat hoitojaan hyvin aggressiivisten rintasyöpien kanssa. Älä ainakaan luota siihen, että kaikki lähetteet menevät varmasti perille vaan sitä pitää ihan aktiiviesti vahtia, että asiat etenevät.
Olin samassa tilanteessa kaksi vuotta sitten. Olen aina ollut terve ja huomattiin seulonnassa. Olen aina tutkinut rintoja eikä itse huomannut mitään. Alkushokki menee kyllä ohi ja elämä tulee jatkumaan arkipäiväistenkin murheiden kanssa. Itse pääsin leikkaukseen nopeasti, osapoisto ja sädetys. Itselleni fyysinen puoli oli todella helppo. Olin jo lenkillä muutaman päivän päästä siten etten kättä heilutellut. Sädehoito on toimenpiteenä helpompi kuin hammaslääkäri. Tutullani tuli miltei samaan aikaan ja hän sai myös sytot ja kesti ne hyvin. Nyt ollaan kummatkin hyvävointisia ja seurannassa. Ystäväni tukka on kasvanut jo polkaksi. Erikoissairaanhoito toimii Suomessa hienosti. Teet vaan mitä lääkärit sanoo ja suoIttelen että et googlaile.
Meidän naisvaltaisella työpaikalla ainakin kolmella naisella ollut rintasyöpä. Kaikki nykyään terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Olin samassa tilanteessa kaksi vuotta sitten. Olen aina ollut terve ja huomattiin seulonnassa. Olen aina tutkinut rintoja eikä itse huomannut mitään. Alkushokki menee kyllä ohi ja elämä tulee jatkumaan arkipäiväistenkin murheiden kanssa. Itse pääsin leikkaukseen nopeasti, osapoisto ja sädetys. Itselleni fyysinen puoli oli todella helppo. Olin jo lenkillä muutaman päivän päästä siten etten kättä heilutellut. Sädehoito on toimenpiteenä helpompi kuin hammaslääkäri. Tutullani tuli miltei samaan aikaan ja hän sai myös sytot ja kesti ne hyvin. Nyt ollaan kummatkin hyvävointisia ja seurannassa. Ystäväni tukka on kasvanut jo polkaksi. Erikoissairaanhoito toimii Suomessa hienosti. Teet vaan mitä lääkärit sanoo ja suoIttelen että et googlaile.
Tämä neuvo voi tappaa vuonna 2026. Älä todellakaan luota siihen että erikoissairaanhoito toimii Suomessa enää!! Herranjestas.
"Tämä neuvo voi tappaa vuonna 2026. Älä todellakaan luota siihen että erikoissairaanhoito toimii Suomessa enää!! Herranjestas."
Ja tämä ketju ei todellakaan ole oikea paikka sinun kirjoituksillesi. Millainen ihminen ryhtyy pelottelemaan juuri diagnoosin saanutta, joka on jo valmiiksi kauhuissaan. Ap, lääkäri on tutkinut sinut ja sinun syöpäsi ennuste on hyvä. Olet jo saanut leikkausajankin, ja hyvin nopeasti. Kaikki menee hyvin!
En selvinnnyt ja täältä pilven päältä nyt kirjoitttelen.
Hölmö kysymys.
Ole rauhallinen, selviät kyllä. Itselläni tuli itsenäisyyspäivän aattona seitsemän vuotta osapoistosta. Viidentoista kerran sädehoito alkoi "ensi viikolla". Helmikuun puolivälissä homma oli ohitse.
En tiedä, pääsetkö ilman sytostaatteja niin kuin minulla oli onni päästä. Silti tulet pärjäämään.
Hankalinta itselläni oli ajaa joka päivä aika pitkälle sädehoitoon - tai oikeastaan ensimmäisinä päivinä, kun oli kovat pakkatset ja sai jännittää auton kanssa. Sädehoidon kellonajat päävin valitsemaan, joten työntekoani hoidot eivät haitanneet. Itse asiassa en pitänyt päivääkään sairauslomaa edes heti leikkauksen jälkeen. En halua brassailla vaan kertoa, etä ajoissa löydetty rintasyöpä ei yleensä ole kovin hankala juttu. Gradukseni oli 1 ja tuumori erittäin pieni, ja jakautuvien solujen määrä oli lähes olematon. MInulla on kavereita, joilla on ollut täysin erityyppinen rintasyöpä mutta ihan hyvin pärjäsivät ja elossa ovat.
Pidä hyvinvoinnistasi huolta. Tee kivoja asioita ja liiku.
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta sen sanon, että kaksi viikkoa on todella lyhyt aika. Varmasti hirveä myllerrys mielessä tällä hetkellä ja elämä tuntuu painajaiselta, mutta hyvin todennäköisesti tuo tunne helpottaa ennemmin tai myöhemmin. Jos mahdollista, niin keskustele ammattilaisen kanssa. Vaikeidenkin kokemusten ja pelon kanssa voi oppia elämään ilman, että ne hallitsevat koko elämää.
Tsemmpiä!