Polyamoria mediassa, turhauttaako teitäkin?
Jatkuvasti siitä on uutisia ja puhetta jossain. Ohjelmissa, lehdissä, jne jne. Sama juttu onlyfanssissa. Pelkkää hehkutusta vaan. Tuntuu että tuota ihan mainostetaan.
Oonko ihan kalkkis, kun tuollainen harmittaa? Tuntuu vähän moraalittomalta korostaa tuollaista elämäntapaa. Mulle uskollisuus on tärkeä arvo ja rakastelu osa vakaata suhdetta. Ei jotain mitä pitäisi saada kaikkialta, erilaista, eri ihmisiltä koko ajan tai mistä pitäisi käydä kauppaa. Miksi se yksi ei riitä ja miksi ihmiset eivät enää arvosta uskollisuutta?
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei turhauta, mutta se turhauttaa, että usein polyamoria/avoin suhde/ihmissuhdenanarkia -jutuissa ja nettikeskusteluissa enemmän tai vähemmän dissataan monogamiaa. Tyyliin viitataan monogamiaan toisen (sukuelinten) omistamisena, vihjaillaan, että jos et halua avointa suhdetta, et osaa käsitellä tunteitasi, et ole kypsä aikuinen jne. Jos tästä huomauttaa, niin ilmiö kielletään.
Amen. Tuo on loukkaavaa samalla tavoin kuin väittää homoseksuaalisuutta vaiheeksi tai mt-ongelmaa huomiohakuisuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei turhauta, mutta se turhauttaa, että usein polyamoria/avoin suhde/ihmissuhdenanarkia -jutuissa ja nettikeskusteluissa enemmän tai vähemmän dissataan monogamiaa. Tyyliin viitataan monogamiaan toisen (sukuelinten) omistamisena, vihjaillaan, että jos et halua avointa suhdetta, et osaa käsitellä tunteitasi, et ole kypsä aikuinen jne. Jos tästä huomauttaa, niin ilmiö kielletään.
Amen. Tuo on loukkaavaa samalla tavoin kuin väittää homoseksuaalisuutta vaiheeksi tai mt-ongelmaa huomiohakuisuudeksi.
Ovatko polyt siis keskivertoa halukksita loukkaamaan? Siksikö se kiinnostaa? Toisen naiminen on loukkaavinta jota puolisolle voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Miten polyt löytävät kumppaneita? On jo ihan tällaisena monogamian nimeen vannovana heterona vaikeaa löytää kumppania. Mikä teillä se viehätysvoima on, jolla saatte useita kumppaneita.
Varmaan osa on ollut alkojaan normaalissa suhteessa, mutta puoliso on löytänyt toisen ja antanut kaksi vaihtoehtoa: siedä tai eroa
Emme mekään syty miehen kanssa polyjutuista. Ihannoimme ydinperhettä, rakastamme toisiamme ja lastamme ja emme halua lisäpoikaystäviä tai -tyttöystäviä suhteeseemme. Meille riittää parisuhdeseksi erilaisin variaatioin (ihan kahdestaan), vaikka ollaan oltu vuosia yhdessä.
Mietityttäisi ja pelottaisi myös kovasti polyjen oireettomasti leviävät seksitaudit, jos olisi enemmän kuin oma aviopuoliso kumppanina. Ne tartunnat kun ovat sitten pahimmillaan koko loppuelämän kumppaneita ja voivat rajoittaa arkea monin tavoin (seksielämä ja kondomiehkäisyn tarve, kivuliaat rakot ja haavaumat, iho-oireet, etenevä sairaus joka vaatii päivittäisen lääkityksen, sairauspoissaolot, riski tartuttaa omalle syntyvälle lapselle syntymässä jne.). Mutta kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei turhauta. Se suututtaa
Miksi sinua suututtaa toisten elämä?
Minusta polyissa on jotain säälittävää. Osalla mulle-heti-kaikki-nyt -mentaliteettia, toiset vaikuttaa pakotetuilta ja osa siltä, että ei parempaa pystynyt saamaan niin olkoon edes puolikas puoliso.
Polyamoria on tunkkaista. Tulee mieleen uskonnollliset patriarkaatit, kuten islam tai mormonit. Hyi.
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Polyamorikko tässä. En itsekään välitä valtavasti median tarjoamasta polyamorian kuvasta, mutta arvelen, että sillä herätetään keskustelua ja tunteita, jotka ajavat klikkien määrää. Paljon mieluummin lukisin artikkeleita, joissa käytäisiin läpi polyamoristen suhteiden mahdollisia kompastuskiviä ja kuinka niitä voi ratkoa, haastateltavana sekä psykologian asiantuntijoita että käytännön experttejä. Se antaisi paljon realistisemman kuvan koko aiheesta.
Tuntuu että polyamoriset eivät ole löytäneet unelmiensa kumppania, kun pitää vaihtaa (seksi)seuraa jatkuvasti.
Näytä mulle yksikin polyamoristi jolla ei ole mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Polyamorikko tässä. En itsekään välitä valtavasti median tarjoamasta polyamorian kuvasta, mutta arvelen, että sillä herätetään keskustelua ja tunteita, jotka ajavat klikkien määrää. Paljon mieluummin lukisin artikkeleita, joissa käytäisiin läpi polyamoristen suhteiden mahdollisia kompastuskiviä ja kuinka niitä voi ratkoa, haastateltavana sekä psykologian asiantuntijoita että käytännön experttejä. Se antaisi paljon realistisemman kuvan koko aiheesta.
Vai kannattaako niitä edes ratkoa? Joskus on vain parempi lopettaa koko homma jos tulee ongelmia. Kaikkeen ei kannata tuhlata aikaa ja jaksamista.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Tämä! Minustakin se on parisuhteen ydintä. Että on löytänyt ns. vertaisensa ja haluaa sitoutua ylläpitämään hänen ja minun hyvinvointia. Yhdessä. Meidän rakkauttamme. Hän on erityinen ja minä hänelle. Voidaan jakaa kaikki salaisuudet ja vuosien/vuosikymmenten yhteiset kokemukset ja lähentyä ja oppia aina vaan tuntemaan toista paremmin. Rakkaus vain kasvaa vuosien saatossa, kun toista huomioidaan erityisellä tavalla, jota muille ei ole tarjolla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Saman tunteen voi kokea pienissä suljetuissa polysuhteissa. Ainakin kuulostaa minulle todella tutulta. Ei sillä että se toimisi kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Saman tunteen voi kokea pienissä suljetuissa polysuhteissa
Et tainnut tajuta pointtia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Tämä! Minustakin se on parisuhteen ydintä. Että on löy
Tuo on niin harvinaista parisuhteessa. Erotaan vain heppoisin perustein ja tyytyväisiä ei olla edes niihin olemassa oleviin, hyviin asioihin. Tätä se nykyinen pornokulttuuri teettää, mikä tuhoaa kristillistä/länsimaista moraalia, perheitä ja miehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että jotkut ihmiset kaipaavat jatkuvaa/toistuvaa ihastumisen tunnetta ja vaihtelua tosi paljon. Se pitää sitten toteuttaa useita kumppaneita pitämällä. Eräs polyamorinen tuttu ihannoi sitä, että saa jokaiselta mieheltä eri asioita. Hän kokee, ettei yhdeltä ihmiseltä voi saada kaikkea.
Itse taas saan niin paljon enemmän omalta rakkaalta ja uskolliselta aviomieheltäni kuin voisin koskaan saada, jos kumppanit vaihtuisivat tai heitä olisi useita. Se olisi itselleni painajaista. Inhottaa ajatuskin, että olisi useita poikaystäviä ja kaikki painaisivat muita naisia muina päivinä, kun emme vietetä yhdessä aikaa.
Minusta suhteeseen kuuluu oleellisesti tunne että joku ihana on valinnut juuri minut kaikista muista. Tuota ei ole polyamoriassa.
Saman t
Ei polypölyys muutenkaan kuulosta viisaan ihmisen valinnalta
Samaa mietin. Entä millainen lähtee jonkun polyn kumppaniksi, vaikka voisi saada ihan oman kullan?