Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi et soita isovanhemmillesi?
13.01.2023 |
Jos sinulla vielä sellaisia on?
Voi kun voisi kahvitella mummin kanssa ja kuunnella tarinoita entisistä ajoista!
Kommentit (76)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidinisä syntynyt vuonna 1855
Siinä tapauksessa taidat itsekin olla jo mahdollisesti aikuisen ihmisen isovanhempi.
Hautaan ei ole puhelinyhteyttä.
Olispa, olis nimittäin kiva tietää mitä...
Vierailija kirjoitti:
Hautaan ei ole puhelinyhteyttä.
Olispa, olis nimittäin kiva tietää mitä...
No, ei ne ymmärtäis nykypuheesta mitään. Sähköauto, mikä se on...
Vanhalla on isovanhemmat syntyneet 1800-luvun jälkipuoliskolla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautaan ei ole puhelinyhteyttä.
Olispa, olis nimittäin kiva tietää mitä...
No, ei ne ymmärtäis nykypuheesta mitään. Sähköauto, mikä se on...
Vanhalla on isovanhemmat syntyneet 1800-luvun jälkipuoliskolla...
Kyllä he tiesivät, mikä on sähköauto, mikäli olivat ylipäänsä kuulleet autoista. 1900-luvun alkuvuosina sähkö-ja polttomoottoreilla varustettuja autoja kehitettiin rinnakkain, mutta silloisen akkutekniikan vajavaisuuden takia polttomoottorista tuli suositumpi.
Isoisä oli jo ennenkuin synnyin eli aika vaikea soitella. Viimeisin isovanhempi kuoli 2001 eli siitäkin on jo aikaa aika lailla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani ovat kohta 90 v, isovanhempani eivät ole enää elossa. Vanhemmille soittelen kyllä melkein päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidinisä syntynyt vuonna 1855
Siinä tapauksessa taidat itsekin olla jo mahdollisesti aikuisen ihmisen isovanhempi.
Minkä ikäinen olet? Oletetaan että 1855 syntynyt on ehkä 1920-luvulla voinut vielä saada lapsia. Silloin äitisi olisi nyt 100-vuotias ja sinä syntynyt viimeistään 60-luvun alussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syyllisyydestä soittelin kun elivät, mutta se oli inhottava velvollisuus. Mikä siinä on, että kun ikää tulee, niin katoaa kyky kysyä mitään toisen kuulumisia? Höpötetään naapurin, Seijan siskon pojan, rippikoulukaverin lesken kuulumiset ja etenkin terveystiedot. Tai itseasiassa, jos ei se taito kysyä kuulumisia ole kadonnut, jos osaa monen ihmisen kuulumiset kertoa todella tarkasti. Ilmeisesti sitten oman lapsenlapsen kuulumiset ei kiinnosta, muut kyllä. Jos jotain yrittää kertoa omia asioita, niin puhutaan päälle. Varsinkin, jos jotain positiivista kuulumista tai saavutusta, niin kyllä äkkiä vaihdetaan puheenaihetta. Lopuksi sarja outoja varoituksia, että "älä sitten liiku niissä jengeissä." Niinpä niin mummi, kerroin juuri saaneeni ylennyksen esimieheksi, voi olla että en vähään aikaan ehdi liikkua jengeissä...
Yllättävän harvoin tulee vastaan muita 70-luvulla syntyneitä, joilla on 1800-luvun puolella syntyneet isovanhemmat. Ikäerona 80 vuotta ei pitäisi olla ihmeellinen, kun on kysymys isovanhemmista. Eiväthän he tietenkään ole minulla olleet vuosikymmeniin tavoitettavissa puhelimella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän harvoin tulee vastaan muita 70-luvulla syntyneitä, joilla on 1800-luvun puolella syntyneet isovanhemmat. Ikäerona 80 vuotta ei pitäisi olla ihmeellinen, kun on kysymys isovanhemmista. Eiväthän he tietenkään ole minulla olleet vuosikymmeniin tavoitettavissa puhelimella.
On se aika paljon, koska useimmiten lapsen ja vanhemman ikäero on kuitenkin korkeintaan sen noin 40v. 70-luvulla lapsia saivat enimmäkseen "suuret ikäluokat", joiden vanhemmat olivat enimmäkseen syntyneet 1910-1925.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olispa sellaiset isovanhemmat kuin Metsoloiden Antti ja Annikki vois matkustaa bussilla ison tien varteen ja kävellä sieltä mökille, jossa otettaisiin avosylin vastaan.
Omat isovanhemmat olivat samaa ikäluokkaa kuin nämä näyttelijät, mutta meillä ei koskaan halattu eikä näytetty lämpimiä tunteita. Pikkulapsia pidettiin sylissä, mutta olisi sitä syliä ja lämpöä kaivannut isompanakin.
Tämä nyt ei suoranaisesti vastannut ap:n kysymykseen, mutta tulipahan mieleen kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän harvoin tulee vastaan muita 70-luvulla syntyneitä, joilla on 1800-luvun puolella syntyneet isovanhemmat. Ikäerona 80 vuotta ei pitäisi olla ihmeellinen, kun on kysymys isovanhemmista. Eiväthän he tietenkään ole minulla olleet vuosikymmeniin tavoitettavissa puhelimella.
On se aika paljon, koska useimmiten lapsen ja vanhemman ikäero on kuitenkin korkeintaan sen noin 40v. 70-luvulla lapsia saivat enimmäkseen "suuret ikäluokat", joiden vanhemmat olivat enimmäkseen syntyneet 1910-1925.
Suuria ikäluokkia edeltäneille isille ja äideille olisi teoriassa ollut helppoa saada lapsia vielä nelikymppisinä, sillä heille ehkäisyvalistus ja -välineet olivat myöhempiin sukupolviin verrattuna alkeellisia ja hys-hys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos sinulla vielä sellaisia on?"
Olisi luullut, että tuo karsii pois turhat viestit, mutta ei näköjään.
Ne, joiden isovanhemmat on vielä elossa, ovat noin 15-20-vuotiaita. Palstan keski-ikä on noin 40-50-vuotta.
Ei ole lainkaan tavatonta että 30 vuotta täyttävällä on nykyaikana jopa kaikki isovanhemmat elossa. Sellainen on itseasiassa harvinainen 30-vuotias, jonka kaikki isovanhemmat ovat jo menehtyneet.
Ei nyt sentään tavatonta. Jos isovanhemmat ovat saaneet lapsen 30-vuotiasna ja tämä omansa 30-vuotiaana, sen nykyajan kolmikymppisen isovanhemmat on 90-vuotiaita.
Minun isovanhempani ovatkuolleet jo ajat sitten, mutta häneen, joka eli 91-vuotiaaksi, olin yhteydessä. Mutta itsekin olin silloin 25-30-vuotias. Halusin kuulla historiasta.
Lisäksi isoäitini maksoi siitä, että hoidin asioita. Reilusti.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhempani ovat kuolleet. Isänikin on kuollut, mutta äitini soitti minulle tänään. Hänellä on todella tyhmät jutut.