Lue keskustelun säännöt.
Sukulainen haluaa ostaa asunnon alihintaan
12.01.2023 |
Meillä on suvussa menossa tilanne, joka repii välejä rikki.
Eräs lapseton ja naimaton vanha sukulainen muutti hiljattain palvelutaloon. Hän omistaa asunnon isosta kaupungista. Hänellä on pieni eläke eikä juuri lainkaan säästöjä, ja omaisuus on kiinni asunnossa. Asunto on siis pakko laittaa myyntiin, jotta hän selviää palvelutalon vuokrasta ja voi ostaa itselleen palveluja.
Eräs sukulainen vaatii saada ostaa asunnon 30% pyydettyä hintaa halvemmalla. Tämä tarkoittaisi tietenkin sitä, että vanha sukulainen jäisi tilanteessa useita kymmeniä tuhansia euroja tappiolle. Tämä asunnon ostoa havitteleva sukulainen haluaa estää asunnon laittamisen myyntiin vapaille markkinoille. Hän ei muuttaisi asuntoon itse, vaan ostaisi sen sijoitusasunnoksi.
Vanha sukulainen on tilanteesta huolissaan ja ymmällään, eikä oikein uskalla kieltäytyä kaupasta, vaikka se tarkoittaa sitä, että hänelle jää vähemmän rahaa käteen.
Tällaisesta kaupasta menisi lahjavero, mutta tuntuu silti melkoisen epäreilulta tilanteelta myyjälle.
Onko kellään täällä kokemusta samassa tilanteessa olemisesta?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Alihintaan myydystä asunnosta voi joutua maksamaan lahjaveroa.
Melkein oikein, alihintaan ostetusta. Siis ostajan voidaan tulkita saaneen lahjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisareni 93 myi yhdelle sisarusten lapselle nyt metsäpalstansa. Hinta ei ollut viimeisen päälle mutta ei liian halpakaan. Hän perusteli että mieluummin myy itse kuin jättää toissijaisten perillisten hämmennettäväksi. Asuntonsa on testamentannut nuorena vanhempansa menettäneelle.
Ja varmasti on tolkuissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on siis se, että sukulaiseni eläke ei riitä palvelutalon maksuista selviämiseen, mutta hän ei voi saada Kelasta tukea koska hänellä on omaisuutta asunnon muodossa. Asunnosta saatu vuokratuotto ei sekään kattaisi palvelutalon maksuja.
Asunto sijaitsee hyvällä alueella yhdessä isoimmista kaupungeista, ja ei ole epäilystäkään, etteikö se menisi kaupaksi. Asunnosta on teetetty ammattilaisella hinta-arvio, ja sukulaisen ehdottama halvempi hinta perustuu siihen.
Edunvalvojaa ei toistaiseksi ole, mutta sukulainen tarvitsee paljon apua asioidensa hoitamiseen.
Ap
Kutsu muutama kiinteistövälittäjä arvioimaan asunto. Näin meillä tehtiin, kun kaikki kuolinpesän jäsenet eivät olleet yhtä mieltä asunnon arvosta. Ne saattavat pyytää pientä palkkiota, mutta kannattaa koska välittäjät ovat ulkopuolisia ja ammatti-ihmisiä.
Nyt ei ole mitään kuolinpesää vaan vanhus joka järjestelee asioitaan. Ja ahneet sukulaiset hänkrää siinä.
Kuolinpesä ja perikunta jolla sanavaltaa tulee vasta kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Asunto on sen arvoinen minkä joku siitä haluaa maksaa. Nyt asunnot eivät liiku, joten hyvin todennäköisesti asuntoa ei saa myytyä markkinahintaan.
Markkinahinta ON se hinta minkä joku on valmis juuri sillä hetkellä maksamaan. Eikä mikään haave jostain kultavuosien hinnasta.
Aika hassua että toissijaiset perilliset on jo ilman edenvalvontaa sotkeutumassa vanhuksen asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vanhus hoivakodissa, eikö hänelle ole haettu edunvalvojaa, joka valvoo vanhuksen etua.
Eihän myynti ole edes mahdollinen, jos vanhuksella ei ole edunvalvojaa, jos hänen terveydessään on ongelmia, jota voi olettaa, jos asuu hoivakodissa.
Ensiksi hankkisin edunvalvojan ja sen jälkeen koti myytiin, muuten voi joku viedä käräjille ja se joku voi olla periaatteessa hoivakoti tai lääkäri.
Vierailija kirjoitti:
KELA maksaa ne palvelut, joita vanhus tarvitsee jos oma eläke ei riitä. Ei sitä asuntoa sen takia tarvitse myydä. Ei ole tuollaisesta omakohtaista kokemusta, mutta jos teitä nyt on riittävän monta riittävän jääräpäista henkilöä sen vanhuksen tukena, eiköhän se sukulainen peräänny? Sellainen varmistus tosin kannattaa tehdä, että selvitätte ihan oikeasti mikä sen asunnon oikea arvo on. Moni luulee omistavansa paljon arvokkaamman kämpän kuin oikeasti omistaakaan.
Kun joutuu laitoshoitoon, niin asiakasmaksuna menee melkein kaikki tulot. Eka puoli vuotta saa vähentää yhtiövastikkeen niistä, mutta sen jälkeen ei enää saa. Silloin useimpien on pakko myydä se asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole edes mahdollista, tai ainakaan kauppa ei ole lainvoimainen, jos vanhus asuu hoivakodissa.
Jos vanhus on lapsetom, yhtähyvin hoitolaitos tai lääkäri on voinut laittaa vireille edunvalvonnan, joka pitäisi ensimmäisenä selvittää.
Ainakin meillä, kun isä muutti hoitokotiin, hoitolaitos ja lääkäri olivat hyvin aktiivisia isäni edunvalvojasta, vaikka hän oli täysin ruumiin ja sielunvoinnissa. Ja eihän ulkopuoliset saa käyttää edes pankkitiliä tai maksaa laskuja, vaikka vanhus ei pysty niistä huolehtimaan. Itse olen isäni edunvalvoja ja siitä pitää tehdä vuosittain tarkka selvitys varojen käytöstä maistraattiin, muuten syyllistyy rikokseen, vaikka olisi rintaperillinen, saati kaukaisemmat sukulaiset.Ja nyt olette jo myymässä vanhuksen varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Sukulainen on siis yksityisessä palvelutalossa, koska kokee, ettei pärjää enää yksin asunnossaan, mutta hän ei ole myöskään siinä kunnossa, että pääsisi nopeasti kunnalliseen palvelutaloon.
Ap
- Onko hänellä ollut kodinhoitajakäyntejä, jotta pärjäisi omassa asunnossa? Ilmeisesti on halunnut heti johonkin kalliiseen palvelutaloon. Silloin hänen tahtonsa. Hän saa käyttää omat varansa miten tahtoo. Asunto siis myyntiin (nyt vain on huono aika myydä) tai asunnosta käänteinen asuntolaina pankista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyeenat on aina kimpussa, kun tilaisuuden huomaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen. Miksi se asunto pitää myydä?
Palvelutalon maksuista.
Onko tämä totta? Mun eno asui palvelutalossa eikä hänen tarvinnut myydä yhtikästä mitään omaisuuttaan eikä edes sijoituksiin oltu koskettu vaan me perittiin ne sitten. Häneltä otettiin vain maksu kuukausitulojen mukaan.
Tällainen menettely vaatii kunnan sosiaaliviranomaisen tutkinnan. Ensin yritetään pärjätä kotihoidolla, sitten siirretään palvelutaloon ja kallein on tehostettu palvelutalo. Jos on tässä sosiaalitoimen menettelyssä, kulut otetaan eläkkeestä, omaisuuteen ei kajota.
Kysyjällä on sukulainen, jolla ei ole perillisiä? ja haluaa palvelutaloon. Palvelutaloon voi hakeutua yksityisesti, mutta silloin kustannukset voivat olla monta tonnia. Voi hyvin olla, että hän on ajatellut niin, että maksut kuittaantuvat asunnon myynnistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko asunnon laittaa vuokralle ja käyttää tulot palvelumaksuihin ?
Entä jos asunnosta saisi 1000 e/kk ja palvelutalon maksu olisi 3000-6000 e/kk? Oletteko tehneet laskelmat ja esittäneet ne vanhukselle. Esim. 3 000 e/kk tekee 36 000 e/v. Jos vanhus elää kymmenen vuotta palvelutalossa se tekisi 360 000 e. Saadaanko asunto myytyä tuolla hinnalla? Entä miten sen jälkeen. Miten vanhus on laskenut (moneksiko vuodeksi)? Onko mahdollisesti siirtymässä kunnan palvelukotiin? jne. Kannattaisi olla yhteydessä johonkin seniori-infoon. Niitä on suurimmissa kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse myydä palvelutalon kulujen takia. Sosiaalitoimi kyllä hoitaa erotuksen maksun, jos eläke ym. ei riitä.
Kaikki ei mene palvelutaloon sossun rahoilla, jotkut maksaa helpommasta elämästä itse.
Ja jos sossu maksaa, käyttöraha on 80€ ja sekin otetaan pesuaineisiin, voiteisiin tms "omiin" kuluihin. Siitä ei paljoa jalkahoitajiin ja parturiin jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus hoivakodissa, eikö hänelle ole haettu edunvalvojaa, joka valvoo vanhuksen etua.
Eihän myynti ole edes mahdollinen, jos vanhuksella ei ole edunvalvojaa, jos hänen terveydessään on ongelmia, jota voi olettaa, jos asuu hoivakodissa.
Ensiksi hankkisin edunvalvojan ja sen jälkeen koti myytiin, muuten voi joku viedä käräjille ja se joku voi olla periaatteessa hoivakoti tai lääkäri.
Palvutalo, ei hoivakoti.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus hoivakodissa, eikö hänelle ole haettu edunvalvojaa, joka valvoo vanhuksen etua.
Eihän myynti ole edes mahdollinen, jos vanhuksella ei ole edunvalvojaa, jos hänen terveydessään on ongelmia, jota voi olettaa, jos asuu hoivakodissa.
Ensiksi hankkisin edunvalvojan ja sen jälkeen koti myytiin, muuten voi joku viedä käräjille ja se joku voi olla periaatteessa hoivakoti tai lääkäri.
Hän asuu palvelutalossa eikä hoivakodissa. Ilmeisesti ihan järjissään. Ei silloin pääse tai joudu edunvalvontaan. Itse päättää, että haluaako myydä asuntonsa sukulaiselle halvemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus hoivakodissa, eikö hänelle ole haettu edunvalvojaa, joka valvoo vanhuksen etua.
Eihän myynti ole edes mahdollinen, jos vanhuksella ei ole edunvalvojaa, jos hänen terveydessään on ongelmia, jota voi olettaa, jos asuu hoivakodissa.
Ensiksi hankkisin edunvalvojan ja sen jälkeen koti myytiin, muuten voi joku viedä käräjille ja se joku voi olla periaatteessa hoivakoti tai lääkäri.
Entä jos vanhus on vielä ihan skarppi? Ehkä hän haluaa palvelukotiin palvelujen piiriin (hoitopalvelut, ruokapalvelut, seura, ym...), eikä halua vaivata sukulaisiaan. Vasta lääkäri määrittää, milloin edunvalvonta on mahdollista. Voi hyvin mennä vielä monta vuotta. Skarppi vanhus voi myydä asuntonsa.
Monet, joilla on rintaperillisiä voivat ajatella perillistensä etua.
Mutta miksi ihmeessä lapseton henkilö jonka perijät ovat toissijaisia, miettisi sisarustensa tai heidän lastensa etua.
Ihan hyvin täyspäisenä voi myydä omaisuuttaan ja määritellä hinnan. Verottaja sit katsoo onko lahjaksi laskettava.
Henkilön täytyy olla edunvalvonnassa jotta nää toissijaiset voi määräillä. Eikä lapsetkaan voi kävellä edunvalvonnan ja virallisten mutkien ohi omaisuuden myynnissä.
Siitä pitää olla kahden lääkärin lausunto ja edynvalvontaan, ei riitä että ahneet sukulaiset väittää mummon olevan ymmärtämätön