Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vastaa rehellisesti, missä iässä on mielestäsi jo myöhäistä olla tilanteessa, jossa ei ole ikinä pussannut eikä säätänyt mitään kenenkään kanssa?
11.01.2023 |
Älä vastaa, että ei milloinkaan, koska sehän ei pidä paikkansa.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Niin ja tuo vielä asetti ehtoja kuten "kunhan on ihan tavallinen". Sitä ei vaan kertakaikkaan kykene olemaan ihan "tavallinen" kuten muut jotka on kokeneet asiat yleisimmin koetussa iässä. On ikäänkuin jälkeenjäänyt, osa elämänkirjosta on pysynyt pimeänä, se ei ole vaikuttanut esim. persoonallisuuteen ja itseluottamukseen, kuten muilla joiden elämä on kulkenut ns. tavallista latua.
On voinut johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Tottakai se riippuu syystä vahvasti.
-jos kyseessä olisi autistinen, vammainen, alkoholisti, vaikeasti syrjäytynyt, mieleltään sairas tms, niin minä en varmasti lähtisi mihinkään suhteeseen.
-jos kyseessä olisi ihminen, jolle olisi tärkeää, että seksiä on vasta rakastuneena, vakituisessa parisuhteessa, eikä sitä oikeaa ole tullut vastaan, niin aivan ehdottomasti. Tätä mieltä itsekin olen, minä vain satuin nuorena löytämään sen kumppanin
-jos mies on nörtti, eikä kovasti kiinnostunut naisista, vaan mielellään ja tyytyväisenä elänyt poikamiehenä, mutta sitten vasta tapasi minut, ja hän kiinnostui juuri minusta, niin toki se imartelisi, ja kiinnostaisi
-jos mies on katkera, ja toisaalta antaa ymmärtää, että kuka vaan kelpaisi, niin ehdoton ei. Minä en huoli miestä, joka huolisi kenet vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Tottakai se riippuu syystä vahvasti.
-jos kyseessä olisi autistinen, vammainen, alkoholisti, vaikeasti syrjäytynyt, mieleltään sairas tms, niin minä en varmasti lähtisi mihinkään suhteeseen.
-jos kyseessä olisi ihminen, jolle olisi tärkeää, että seksiä on vasta rakastuneena, vakituisessa parisuhteessa, eikä sitä oikeaa ole tullut vastaan, niin aivan ehdottomasti. Tätä mieltä itsekin olen, minä vain satuin nuorena löytämään sen kumppanin
-jos mies on nörtti, eikä kovasti kiinnostunut naisista, vaan mielellään ja tyytyväisenä elänyt poikamiehenä, mutta sitten vasta tapasi minut, ja hän kiinnostui juuri minusta, niin toki se imartelisi, ja kiinnostaisi
-jos mies on katkera, ja toisaalta antaa ymmärtää, että kuka vaan kelpaisi, niin ehdoton ei. Minä en huoli miestä, joka huolisi kenet vaan.
Kukas se sanoikaan jotain siihen tyyliin ettei voi hyväksyä kaverikseen sellaista joka hyväksyy hänet kaverikseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Kaikkea voi opetella. Seksissäkin oppii varsinkin jos keskittyy myös kumppanin nautintoon eikä vain omaansa.
Parisuhteita on myös erilaisia. Jos eroaa, ei voi ajatella että seuraavassa suhteessa kaikki menee samalla tavalla, tehdään samoja asioita ja seksi on tietynlaista. Ihmiset on niin erilaisia.
Tietysti sitten, jos kokemattomuuden syy on esim kehitysvamma, voi kumppanin löytyminen olla haastavaa. Ehkäpä jostain oman tasoisesta löytyisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Tottakai se riippuu syystä vahvasti.
-jos kyseessä olisi autistinen, vammainen, alkoholisti, vaikeasti syrjäytynyt, mieleltään sairas tms, niin minä en varmasti lähtisi mihinkään suhteeseen.
-jos kyseessä olisi ihminen, jolle olisi tärkeää, että seksiä on vasta rakastuneena, vakituisessa parisuhteessa, eikä sitä oikeaa ole tullut vastaan, niin aivan ehdottomasti. Tätä mieltä itsekin olen, minä vain satuin nuorena löytämään sen kumppanin
-jos mies on nörtti, eikä kovasti kiinnostunut naisista, vaan mielellään ja tyytyväisenä elänyt poikamiehenä, mutta sitten vasta tapasi minut, ja hän kiinnostui juuri minusta, niin toki se imartelisi, ja kiinnostaisi
-jos mies on katkera, ja toisaalta antaa ymmärtää, että kuka vaan kelpaisi, niin ehdoton ei. Minä en huoli miestä, joka huolisi kenet vaan.
Kukas se sanoikaan jotain siihen tyyliin ettei voi hyväksyä kaverikseen sellaista joka hyväksyy hänet kaverikseen...
Saa huolia minut, jos nimenomaan erityisesti haluaa minut, mutta jos etsii elämäänsä naista, siis yleisesti naista, niin sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
25-vuotiaana olisi VIIMEISTÄÄN luullut edes pienen pusun vaihtaneen, hieman outoa alkaa olla pusuttomuus jo aiemminkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Niin ja tuo vielä asetti ehtoja kuten "kunhan on ihan tavallinen". Sitä ei vaan kertakaikkaan kykene olemaan ihan "tavallinen" kuten muut jotka on kokeneet asiat yleisimmin koetussa iässä. On ikäänkuin jälkeenjäänyt, osa elämänkirjosta on pysynyt pimeänä, se ei ole vaikuttanut esim. persoonallisuuteen ja itseluottamukseen, kuten muilla joiden elämä on kulkenut ns. tavallista latua.
On voinut johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen, jne.
Ajattelin siis tavallisella niin kuin tuossa aiemmin joku jo kuvasi: ei alkoholisti, näkyvästi mielenterveysongelmainen esim harhainen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Niin ja tuo vielä asetti ehtoja kuten "kunhan on ihan tavallinen". Sitä ei vaan kertakaikkaan kykene olemaan ihan "tavallinen" kuten muut jotka on kokeneet asiat yleisimmin koetussa iässä. On ikäänkuin jälkeenjäänyt, osa elämänkirjosta on pysynyt pimeänä, se ei ole vaikuttanut esim. persoonallisuuteen ja itseluottamukseen, kuten muilla joiden elämä on kulkenut ns. tavallista latua.
On voinut johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen, jne.
Kyllä ihmiset aina syyn löytävät. Nyt se on tuo "tavallinen". Yllättäen elämänkokemukset olisivatkin niin erilaiset, että mies ei tuntunut "tavalliselta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Jos tapasi suhtautua toisiin ihmisiin on tuo, ihmissuhteiden solmiminen ei luultavasti onnistu. Ei se johdu kokemattomuudesta, vaan negatiivisesta ja katkerasta asenteesta. Jos näet naiset vain ryhmänä, joka toimii aina samalla, epäreilulla, tavalla, et varmasti pariudu.
Joku toinen, joka ei vain ole sattunut löytämään nuorena sitä oikeaa, tai ei ole edes sitä hirveästi hakenut, saattaa kumppanin hyvinkin löytää. Ja tästä on oikeita esimerkkejä. Mutta nämä näkevät naiset ihmisinä ja yksilöinä, sellaisina, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja.
Itse 39 vuotiaana, että kyllä sitä ehtii myöhemminkin. Kontulan tilasto tosiaan kertoo tuon 35v jälkeen olevan epätodennäköistä. Itse olen ylpeä että onnistuin rikkomaan todennäköisyydet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Jos tapasi suhtautua toisiin ihmisiin on tuo, ihmissuhteiden solmiminen ei luultavasti onnistu. Ei se johdu kokemattomuudesta, vaan negatiivisesta ja katkerasta asenteesta. Jos näet naiset vain ryhmänä, joka toimii aina samalla, epäreilulla, tavalla, et varmasti pariudu.
Joku toinen, joka ei vain ole sattunut löytämään nuorena sitä oikeaa, tai ei ole edes sitä hirveästi hakenut, saattaa kumppanin hyvinkin löytää. Ja tästä on oikeita esimerkkejä. Mutta nämä näkevät naiset ihmisinä ja yksilöinä, sellaisina, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja.
Tuo on myös yksi selitys, "katkera asenne". Se on myös sitä eriarvoistamista. Kokemattomilta miehiltä odotetaan täydellisyyttä, kun taas normaalit miehet saavat nämä samat asiat anteeksi, koska ovat normaaleja.
Eikä kyseessä ole mikään asenne vaan realismi. Se mitä joku keskustelipalstalla sanoo olevansa, tekevänsä tai arvottavansa harvemmin korreloi tosielämän kanssa, koska täällä ei joudu sanoistaan vastuuseen. Voit kyllä ihan vapaasti tehdä Tinderiin kokemattoman 30-40-vuotiaan miehen profiilin ja katsoa kuinka paljon sitä vientiä on edes tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Jos tapasi suhtautua toisiin ihmisiin on tuo, ihmissuhteiden solmiminen ei luultavasti onnistu. Ei se johdu kokemattomuudesta, vaan negatiivisesta ja katkerasta asenteesta. Jos näet naiset vain ryhmänä, joka toimii aina samalla, epäreilulla, tavalla, et varmasti pariudu.
Joku toinen, joka ei vain ole sattunut löytämään nuorena sitä oikeaa, tai ei ole edes sitä hirveästi hakenut, saattaa kumppanin hyvinkin löytää. Ja tästä on oikeita esimerkkejä. Mutta nämä näkevät naiset ihmisinä ja yksilöinä, sellaisina, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja.
Tuo on myös yksi selitys, "katkera asenne". Se on myös sitä eriarvoistamista. Kokemattomilta miehiltä odotetaan täydellisyyttä, kun taas normaalit miehet saavat nämä samat asiat anteeksi, koska ovat normaaleja.
Eikä kyseessä ole mikään asenne vaan realismi. Se mitä joku keskustelipalstalla sanoo olevansa, tekevänsä tai arvottavansa harvemmin korreloi tosielämän kanssa, koska täällä ei joudu sanoistaan vastuuseen. Voit kyllä ihan vapaasti tehdä Tinderiin kokemattoman 30-40-vuotiaan miehen profiilin ja katsoa kuinka paljon sitä vientiä on edes tuossa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.
Tottakai se riippuu syystä vahvasti.
-jos kyseessä olisi autistinen, vammainen, alkoholisti, vaikeasti syrjäytynyt, mieleltään sairas tms, niin minä en varmasti lähtisi mihinkään suhteeseen.
-jos kyseessä olisi ihminen, jolle olisi tärkeää, että seksiä on vasta rakastuneena, vakituisessa parisuhteessa, eikä sitä oikeaa ole tullut vastaan, niin aivan ehdottomasti. Tätä mieltä itsekin olen, minä vain satuin nuorena löytämään sen kumppanin
-jos mies on nörtti, eikä kovasti kiinnostunut naisista, vaan mielellään ja tyytyväisenä elänyt poikamiehenä, mutta sitten vasta tapasi minut, ja hän kiinnostui juuri minusta, niin toki se imartelisi, ja kiinnostaisi
-jos mies on katkera, ja toisaalta antaa ymmärtää, että kuka vaan kelpaisi, niin ehdoton ei. Minä en huoli miestä, joka huolisi kenet vaan.
Kukas se sanoikaan jotain siihen tyyliin ettei voi hyväksyä kaverikseen sellaista joka hyväksyy hänet kaverikseen...
Groucho Marx sanoi siihen suuntaan. Sanoi ettei voisi liittyä klubiin, joka hyväksyisi hänet jäsenekseen.
Varmaan yli 25v koska 25 eteenpäin alkaa hedelmällisyys laskea, niin on menettänyt prime aikansa löytämättä ketään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Jos tapasi suhtautua toisiin ihmisiin on tuo, ihmissuhteiden solmiminen ei luultavasti onnistu. Ei se johdu kokemattomuudesta, vaan negatiivisesta ja katkerasta asenteesta. Jos näet naiset vain ryhmänä, joka toimii aina samalla, epäreilulla, tavalla, et varmasti pariudu.
Joku toinen, joka ei vain ole sattunut löytämään nuorena sitä oikeaa, tai ei ole edes sitä hirveästi hakenut, saattaa kumppanin hyvinkin löytää. Ja tästä on oikeita esimerkkejä. Mutta nämä näkevät naiset ihmisinä ja yksilöinä, sellaisina, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja.
Tuo on myös yksi selitys, "katkera asenne". Se on myös sitä eriarvoistamista. Kokemattomilta miehiltä odotetaan täydellisyyttä, kun taas normaalit miehet saavat nämä samat asiat anteeksi, koska ovat normaaleja.
Eikä kyseessä ole mikään asenne vaan realismi. Se mitä joku keskustelipalstalla sanoo olevansa, tekevänsä tai arvottavansa harvemmin korreloi tosielämän kanssa, koska täällä ei joudu sanoistaan vastuuseen. Voit kyllä ihan vapaasti tehdä Tinderiin kokemattoman 30-40-vuotiaan miehen profiilin ja katsoa kuinka paljon sitä vientiä on edes tuossa vaiheessa.
Jos olisin oikeasti kumppania etsimässä, enkä olisi naistenmies, Tinder olisi viimeinen paikka hakea sellaista. Täysin väärä ympäristö siihen.
Tuollaisen miehen pitää löytää ihminen, jonka kanssa kokee yhteyttä, koska silloin tuollaiset pinnalliset asiat eivät ratkaise. Se onnistuu parhaiten kun menee sinne, missä ihmiset jakavat samat intohimon kohteet. Netissäkin onnistuu, kun etsii oman kiinnostuksenkohteen foorumeita, mutta parhaiten toki luonnossa. Eli tutustu ihmisiin, jolla on samanlaisia arvoja ja harrastuksia kuin sinulla.
Ja ilkeää haukkumista ei kukaan saa noin vaan anteeksi. Voin kertoa sellaisen salaisuuden, että kaikki tuntemani suositut naistenmiehet ovat aidosti kivoja ihmisiä naisille. Huomaavaisia myös niille, jotka ovat vanhoja ja varattuja, ja joita kohtaan ei ole mitään kiinnostusta seksuaalisesti. Aitoa pitämistä toisesta ei tietysti voi esittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisuudelma pitäisi saada teininä ja seksiä viimeistään reilu parikymppisenä. Joo joo, tähän taas selitetään, että on joku tyyppi, joka vasta 50v sitä ja tätä eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tosiasia kuitenkin on, että jos railo ikätovereihin kasvaa älyttömäksi, peli on pelattu.
On hyvin epätodennäköistä, että ihminen, joka on jo asunut vuosia avoliitossa, harrastanut seksiä monen ihmisen kanssa, ehkäpä laittanut lapsiakin, innostuisi opastamaan täysin kokematonta. Parisuhteessa pitää olla suunnilleen samalla viivalla.
Tilastojen mukaan kriittinen ikä on noin 30. Jos ei siihen mennessä ole harrastanut seksiä, on epätodennäköistä, että se tulee koskaan tapahtumaan. Poikkeukset eivät muuta tätä faktaa.
Tässähän tämä. Ainoastaan normaalin elämän kokeneet kuvittelevat jotain muuta. He eivät ole koskaan ollut tuossa tilanteessa eivätkä tositilanteen kohdatessa tosiaankaan toimisi kuin täällä signaloivat.
No ei mulle olis ongelma, jos kumppani olisi kokematon. Kunhan olisi ihan tavallinen, täyspäinen ihminen muuten.
Olen itse 30v. Lapsiakin on.
Puhe on halpaa.
Jos tapasi suhtautua toisiin ihmisiin on tuo, ihmissuhteiden solmiminen ei luultavasti onnistu. Ei se johdu kokemattomuudesta, vaan negatiivisesta ja katkerasta asenteesta. Jos näet naiset vain ryhmänä, joka toimii aina samalla, epäreilulla, tavalla, et varmasti pariudu.
Joku toinen, joka ei vain ole sattunut löytämään nuorena sitä oikeaa, tai ei ole edes sitä hirveästi hakenut, saattaa kumppanin hyvinkin löytää. Ja tästä on oikeita esimerkkejä. Mutta nämä näkevät naiset ihmisinä ja yksilöinä, sellaisina, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja.
Tuo on myös yksi selitys, "katkera asenne". Se on myös sitä eriarvoistamista. Kokemattomilta miehiltä odotetaan täydellisyyttä, kun taas normaalit miehet saavat nämä samat asiat anteeksi, koska ovat normaaleja.
Eikä kyseessä ole mikään asenne vaan realismi. Se mitä joku keskustelipalstalla sanoo olevansa, tekevänsä tai arvottavansa harvemmin korreloi tosielämän kanssa, koska täällä ei joudu sanoistaan vastuuseen. Voit kyllä ihan vapaasti tehdä Tinderiin kokemattoman 30-40-vuotiaan miehen profiilin ja katsoa kuinka paljon sitä vientiä on edes tuossa vaiheessa.
Jos olisin oikeasti kumppania etsimässä, enkä olisi naistenmies, Tinder olisi viimeinen paikka hakea sellaista. Täysin väärä ympäristö siihen.
Tuollaisen miehen pitää löytää ihminen, jonka kanssa kokee yhteyttä, koska silloin tuollaiset pinnalliset asiat eivät ratkaise. Se onnistuu parhaiten kun menee sinne, missä ihmiset jakavat samat intohimon kohteet. Netissäkin onnistuu, kun etsii oman kiinnostuksenkohteen foorumeita, mutta parhaiten toki luonnossa. Eli tutustu ihmisiin, jolla on samanlaisia arvoja ja harrastuksia kuin sinulla.
Ja ilkeää haukkumista ei kukaan saa noin vaan anteeksi. Voin kertoa sellaisen salaisuuden, että kaikki tuntemani suositut naistenmiehet ovat aidosti kivoja ihmisiä naisille. Huomaavaisia myös niille, jotka ovat vanhoja ja varattuja, ja joita kohtaan ei ole mitään kiinnostusta seksuaalisesti. Aitoa pitämistä toisesta ei tietysti voi esittää.
Todellisuudesta vieraantunutta tekstiä ihmiseltä, joka ei tajua asiasta mitään. Surullista.
Olin vuoden parisuhteessa, mutta me emme suudelleet. Mies väitti, että olen todella huono suutelemaan. Olen kuullut sen ennenkin. No sitten ei enää suudeltu.
Ei ole mitään rajaa tietenkään. 100v. No teinien mielestä tietysti 15 on jo ihan myöhäistä, sitä ollaan niin suvaitsemattomia että...
Alue: Aihe vapaa
Niinhän sinä luulet. Siihen on kuitenkin yleensä syy, miksi ollaan kokemattomia. Jos oikeasti yrittäisit jakaa arkea ihmisen kanssa, jolle parisuhde on outo asia ja jolle seksuaalisuus ei ole luontevaa, voisit muuttaa mielesi.