Miten tästä selvitään? Sillä äitini on 80-vuotias viime vuonna leskeksi jäänyt. Asuu nyt yksin isossa omakotitalossa
eikä suostu ottamaan vastaan kunnalta siivousapua vaikka ei itse jaksa siivota 300neliöisen talon jokaista huonetta.Neuvoja?
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Itse asun isossa omakotitalossa, eikä sen jokaistahuonetta koko ajan tarvitse siivota. Hyvin voi siivota puoli taloa yhdellä viikolla ja puolet toisella, kunhan nyt keittiön siivoaa joka kerta.. Ja kaikkia huoneita ei tarvi edes siivota noinkaan usein - imurointi kerran kuukaudessa riittää hienosti monella vähemmällä käytöllä olevasa huoneessa.
Tämä.
Ihmettelen, mikä tää ei-jaksa-siivota -kriisi on. Mun kahdeksankymppiset vanhemmat käyttää kaksion verran tiloja isosta talostaan. Muita siivotaan ehkä pari kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
On itsestäänselvyys, että lapset auttavat ikääntyneitä vanhempiaan, ihan kaikessa. Ihmettelen miten joku voi olla eri mieltä. Tietysti tämä tämän ajan minäminä-asenne selittää aikalailla.
Ihmetteletkö vielä sinä iltana, kun sinun oma lapsesi itkee illalla "äiti tuu jo lukemaan iltasatu, että minä pääsen nukkumaan", kun juokstn auttamassa vanhusta ? Voin kertoa, että siihen lapsen "iltasadun lukemiseen" sisältyi muitakin iltatoimia ja lapsi itki silkkaa väsymystään, kun äiti ei ehtinyt auttamaan.
Sinulla ei taida olla vielä lapsia, kun et ymmärrä, kuinka paljon lapset vaativat hoitoa, huolenpitoa ja läsnäoloa. Ja kuvittele tosiaan se vaipparalli, josta joku kirjoitti: toisessa päässä vaippojaan ja niiden sisältöä pitkin taloa levittelevä vanhus ja toisessa pieni vauva. Kummasta sinä luopuisit?
Lapsesta varmaan tuntui, että ei äiti hänestä välitä vaan tuota mummoa vain paimentaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä lapsia tehty sen takia, että auttavat sitten vanhuksia? Hopi hopi sinne nyt vain siivoamaan.
Höpö höpö.
Ei mitään höpöhöpö. Muistellaanpas niitä ketjuja, joissa päivitellään kovin, että miten yksinäinen lapseton vanhus pärjää. Ei näytä olevan perheellisen vanhuksen kohtalo yhtään kummoisempi. Usein jopa lapsettomalla vanhuksella menee paremmin kun on ehtinyt säästää enemmän kuin perheellinen vanhus, joka on sijoittanut valtavan rahamäärän jälkikasvuun, joka sitten ei teekään mitään auttaakseen vanhaa äitiä/isää. Suomessa se kaikkein paras omainen on aina viranomainen.
Eikä lapsettomalle vanhukselle tule sitä karvasta pettymystä, jos omat lapset eivät käykään jataomassa tai aittamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta äidistäni tein huoli-ilmoituksen. Sosiaalityöntekijät tulivat käymään. Testasivat muistia ja siinä ei vikaa ollut. Moneen kertaan suosittelivat lääkäriä ja erilaisia palveluja, mutta "järkevästi" perustellen äiti kieltäytyi aivan kaikesta paitsi ateriapalvelusta.
Järkevällä kieltäytymisellä tarkoitan, että hän pystyi perustelemaan, miksi ei halua ottaa apua vastaan. Ja selvästi ymmärsi, mitä näistä hänen huonoista valinnoistaan seuraa. Niinpä ei ollut mitään perusteita määrätä tahdonvastaiseen hoitoon.
Me lapset saimme kuitenkin sen huolen pois harteiltamme, että apua on nyt tarjottu ja virallisissa tiedoissa lukee, että äiti haluaa elää näin.
Miten voin tehdä huoli-ilmoituksen Etelä-Pohjanmaalla asuvasta vanhasta sukulaisestani? Olen yrittänyt lueskella netistä, mutta en löytänyt selkeää tietoa.
Kunnan sivut, sosiaalityö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä lapsia tehty sen takia, että auttavat sitten vanhuksia? Hopi hopi sinne nyt vain siivoamaan.
Höpö höpö.
Ei mitään höpöhöpö. Muistellaanpas niitä ketjuja, joissa päivitellään kovin, että miten yksinäinen lapseton vanhus pärjää. Ei näytä olevan perheellisen vanhuksen kohtalo yhtään kummoisempi. Usein jopa lapsettomalla vanhuksella menee paremmin kun on ehtinyt säästää enemmän kuin perheellinen vanhus, joka on sijoittanut valtavan rahamäärän jälkikasvuun, joka sitten ei teekään mitään auttaakseen vanhaa äitiä/isää. Suomessa se kaikkein paras omainen on aina viranomainen.
Eikä lapsettomalle vanhukselle tule sitä karvasta pettymystä, jos omat lapset eivät käykään jataomassa tai aittamassa.
...katsomassa tai auttamassa...
Meillä on tehty huoli-ilmoitus kahdesti ja yhtä tyhjän kanssa kartoitukset. Äiti itsepäisesti kieltäytyy ja tsemppaa tapaamisen ajan ja toinen osapuoli sanoo ettei voi kävellä yli aikuisen ihmisen tahdon. Mitenkään ei todellisuudessa pärjää avutta. Ei voida tehdä mitään omaisina. Ainoat vaihtoehdot ovat ne että hän joko kaatuu ja hajottaa itsensä niin että pakolla joutuu osastolle tai löytyy joku kerta menehtyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta äidistäni tein huoli-ilmoituksen. Sosiaalityöntekijät tulivat käymään. Testasivat muistia ja siinä ei vikaa ollut. Moneen kertaan suosittelivat lääkäriä ja erilaisia palveluja, mutta "järkevästi" perustellen äiti kieltäytyi aivan kaikesta paitsi ateriapalvelusta.
Järkevällä kieltäytymisellä tarkoitan, että hän pystyi perustelemaan, miksi ei halua ottaa apua vastaan. Ja selvästi ymmärsi, mitä näistä hänen huonoista valinnoistaan seuraa. Niinpä ei ollut mitään perusteita määrätä tahdonvastaiseen hoitoon.
Me lapset saimme kuitenkin sen huolen pois harteiltamme, että apua on nyt tarjottu ja virallisissa tiedoissa lukee, että äiti haluaa elää näin.
Miten voin tehdä huoli-ilmoituksen Etelä-Pohjanmaalla asuvasta vanhasta sukulaisestani? Olen yrittänyt lueskella netistä, mutta en löytänyt selkeää tietoa.
Kato sen paikkakunnan sosiaalitoimen sivuilta missä tuo sukulainen asuu.
Nämäkin ovat nyt osa huvinvointialuetta. Etsi ep:n hyvinvointialueen sivuilta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta äidistäni tein huoli-ilmoituksen. Sosiaalityöntekijät tulivat käymään. Testasivat muistia ja siinä ei vikaa ollut. Moneen kertaan suosittelivat lääkäriä ja erilaisia palveluja, mutta "järkevästi" perustellen äiti kieltäytyi aivan kaikesta paitsi ateriapalvelusta.
Järkevällä kieltäytymisellä tarkoitan, että hän pystyi perustelemaan, miksi ei halua ottaa apua vastaan. Ja selvästi ymmärsi, mitä näistä hänen huonoista valinnoistaan seuraa. Niinpä ei ollut mitään perusteita määrätä tahdonvastaiseen hoitoon.
Me lapset saimme kuitenkin sen huolen pois harteiltamme, että apua on nyt tarjottu ja virallisissa tiedoissa lukee, että äiti haluaa elää näin.
Miten voin tehdä huoli-ilmoituksen Etelä-Pohjanmaalla asuvasta vanhasta sukulaisestani? Olen yrittänyt lueskella netistä, mutta en löytänyt selkeää tietoa.
Tuolta:
https://www.hyvis.fi/fi-FI/web/etela-pohjanmaa/ilmoitus-sosiaalihuollon…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä lapsia tehty sen takia, että auttavat sitten vanhuksia? Hopi hopi sinne nyt vain siivoamaan.
Höpö höpö.
Ei mitään höpöhöpö. Muistellaanpas niitä ketjuja, joissa päivitellään kovin, että miten yksinäinen lapseton vanhus pärjää. Ei näytä olevan perheellisen vanhuksen kohtalo yhtään kummoisempi. Usein jopa lapsettomalla vanhuksella menee paremmin kun on ehtinyt säästää enemmän kuin perheellinen vanhus, joka on sijoittanut valtavan rahamäärän jälkikasvuun, joka sitten ei teekään mitään auttaakseen vanhaa äitiä/isää. Suomessa se kaikkein paras omainen on aina viranomainen.
Tuokin on harhakäsitys että lapseton säästää hirmusummat. Ei ainakaan tavallinen pienipalkkainen sinkkuna elellyt. Ne rahat menevät ihan asumiskustannuksiin ym mitä ei voi jakaa puolison kanssa. Olen kuitenkin tyytyväinen että minulla ei ole lapsia jotka ovat asettamassa minua holhoukseen ja kärkkyisivät omistusasuntoani myytäväksi. Kukaan ei myöskään komentele ja painosta minua mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö niitä lapsia tehty sen takia, että auttavat sitten vanhuksia? Hopi hopi sinne nyt vain siivoamaan.
Höpö höpö.
Ei mitään höpöhöpö. Muistellaanpas niitä ketjuja, joissa päivitellään kovin, että miten yksinäinen lapseton vanhus pärjää. Ei näytä olevan perheellisen vanhuksen kohtalo yhtään kummoisempi. Usein jopa lapsettomalla vanhuksella menee paremmin kun on ehtinyt säästää enemmän kuin perheellinen vanhus, joka on sijoittanut valtavan rahamäärän jälkikasvuun, joka sitten ei teekään mitään auttaakseen vanhaa äitiä/isää. Suomessa se kaikkein paras omainen on aina viranomainen.
Tuokin on harhakäsitys että lapseton säästää hirmusummat. Ei ainakaan tavallinen pienipalkkainen sinkkuna elellyt. Ne rahat menevät ihan asumiskustannuksiin ym mitä ei voi jakaa puolison kanssa. Olen kuitenkin tyytyväinen että minulla ei ole lapsia jotka ovat asettamassa minua holhoukseen ja kärkkyisivät omistusasuntoani myytäväksi. Kukaan ei myöskään komentele ja painosta minua mihinkään.
Eikä tule eläkepäivänä ryöstämään rahojasi.
Kunnan siivousapu ei kata 300 neliöisen talon jokaista huonetta, joten ole huoleti, ei niitä siivottaisi muutenkaan.
Jos kyseessä olisi minun äitini, joka ei suostuisi ottamaan ulkopuolista siivoojaa ( yksityinen siivooja tai jonkun firman, kunnilla ei tietääkseni enää siivouspalveluja) niin keinot olisi aika vähissä. Taitaisi huusholli rapistua ja likaantua kunnolla ajan myötä.
Ap:n äiti voisi ehkä hyväksyäkin siivoojan, kun tämä "pääsisi" yhden kerran käymään ja olisi äidille mieluinen. Siivoojissakin kun on erilaisia ihmisiä...niinkuin äideissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tehty huoli-ilmoitus kahdesti ja yhtä tyhjän kanssa kartoitukset. Äiti itsepäisesti kieltäytyy ja tsemppaa tapaamisen ajan ja toinen osapuoli sanoo ettei voi kävellä yli aikuisen ihmisen tahdon. Mitenkään ei todellisuudessa pärjää avutta. Ei voida tehdä mitään omaisina. Ainoat vaihtoehdot ovat ne että hän joko kaatuu ja hajottaa itsensä niin että pakolla joutuu osastolle tai löytyy joku kerta menehtyneenä.
Meillä lähes sama tilanne yhden sukulaisen kohdalla, sossu uskoo kaiken, mitä vanhus selittää pärjäämisestään. Kertoo tosin 5 vuotta sitten olleesta tilanteesta.
Kotihoito on siinä mielessä virheellinen, että sen pitäisi olla kotisairaanhoito.
Jos teet huoli-ilmoituksen äidistäsi, niin saat yksityisten siivousfirmojen tiedot, mutta mitään kunnallista siivousapua ei ole olemassakaan.
Jos äitisi ei ole dementoitunut ja ei ole halukas ottamaan apua vastaan, niin minkäs teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuemme heitä siinä kaikin tavoin, koska kunto romahtaa hetkessä, jos johonkin kerrostalon nurkkaan siirtyvät.
Tätä väitettä kunnon romahtamisesta en itse ole koskaan ymmärtänyt (olen kuullut sen myös omien iäkkäiden vanhempieni suusta jo silloin, kun olivat parempikuntoisia). Miksi kerrostalossa asumisen pitäisi tarkoittaa sitä, että asunnosta ei poistu enää ikinä/kunto romahtaa?
Jos talossa vain on hissi ja mukava piha, liikenneyhteydet toimii jne., yhtä lailla siellä kerrostalossa asuessa voi viettää aktiivista, laadukastakin elämää. Voi tehdä omaehtoisesti esim. taloyhtiön pihatöitä (haravoida syksyllä kuntoillakseen, istuttaa kesäkukkia parvekkeelle, istua keinussa, jos pihalla sellainen on, lähteä kaupungin/kylän tapahtumiin). Jää vain ne pakolliset velvollisuudet, joita omakotitalossa on, pois. Tekee mitä jaksaa huvikseen, ei tee jos ei jaksa/viitsi.
Omakotitalossakin voi tietysti tehdä vain minimin, mutta sekin on kuitenkin rasite ja enemmän mitä kerrostalossa joutuu tekemään. Jää yksi stressi pois.
Lisäisin vielä, että kerrostalojakin on monenlaisia, ei kannata miettiä ensimmäisenä kivikuutiota kaupungin ytimessä, jos haluaa niitä pihatöitä (joskus) tehdä tai kuunnella linnunlaulua. Monesti lähiöissä on tosi mukavia taloja, kannattaa tutustua oman kaupungin tarjontaan ennakkoluulottomasti. Valitsee sen rauhallisimman lähiön jos mahdollista ja kaikkein paras olisi, jos siellä olisi jo tuttuja valmiiksi lähellä tai voisi koeasua esim. viikon tai kaksi, jos ei suoraan uskalla muuttaa. Saattaisi kummasti se uusi elämä houkuttaa, kun iänikuiset lumityöt jne. eivät jyskytä takaraivossa. Monesti vain tuota
asumismuodon vaihtamista aletaan pohtia liian myöhään, se kannattaisi tehdä siinä vaiheessa, kun sopeutuminen uuteen ympäristöön on helpompaa ja samanikäisiin naapureihin vielä jaksaa tutustua. Samalla voisi eläkepäiviin tulla vielä aidosti uudenlainen elämänvaihe uusien tuttavien ja rutiinien myötä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kunnalta saa siivousapua.
Ei saa. Kunnallisia kodinhoitajia ei enää ole olemassakaan, on vain kotisairaanhoito, mutta hoitajien työnkuvaan ei kuulu siivoaminen.
Jos tekee huoli-ilmoituksen omaisestaan, niin kotihoito tekee kartoituskäynnin, jos katsoo sen tarpeelliseksi, se edellyttää että henkilö ei selviä jokapäiväisistä toimistaan, kuten ruokailusta, hygienista ja lääkkeiden otosta.
Siivouspalvelut on ulkoistettu yksityisille palveluntuottajille.
Et sinä voi voin vain myydä äitisi omakotitaloa, jos hän ei sitä halua siitä luopua ja on vielä oikeustoimikelpoinen. Tsiisus miten tyhmä olet.