Saako perinnön lakiosan automaattisesti, vaikka ei olisi (esim.) isäänsä nähnytkään?
Papereissa on kuitenkin merkitty nimeltä tyyppi muinoin elatusvelvolliseksi. Eli hoituuko lakiosat automaattisesti kaikille lapsille, vai pitääkö " perheen ulkopuolisten" lasten mennä erikseen vaatimaan saataviaan?
Kommentit (37)
Jos isäsi on esim. tehnyt testamentin, jossa ei ole maininnut sinua ollenkaan, täytyy sinun kiistää testamentti ja vaatia lakiosasi. Jos kukaan ei kiistä testamenttia, perunkirjoitukset tehdään testamentin mukaan vaikkei se täytäkään lain vaatimuksia perintökaaren suhteen.
Eli jos et kiistä, olet ikäänkuin hyväksynyt isäsi viimeisen tahdon ja jäät suosiolla ilman.
" Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta."
" Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle."
Eli lakiosan saa automaattisesti, mikäli virallisissa papereissa on tieto lapsen olemassaolosta. Testamentin voi tehdä vain puolelle omaisuudestaan.
Kuukkeliin vaan hakusanoiksi: perunkirjoitus, testamentti tai lakiosa
niin löytyy tietoa ja ohjeita asiaan. Ainahan voi kääntyä myös lakimiehen puoleen.
Olen vain nähnyt jos jonkinlaisia perunkirjoittajia ja pesänhoitajia, jotka eivät välttämättä tunne lakia ollenkaan. Näihin tehtäviin kun ei vaadita minkään laista ammattitaitoa - kuka tahansa voi ne hoitaa.
Siksi kannattaakin olla tarkkana kun perinnönjaon hetki koittaa.
4 on oikeassa. 5 lainaa oikein, mutta tulkitsee väärin. Testamentin voi tehdä koko omaisuudesta. Moni haluaa kunnioittaa vainajan viimeistä tahtoa ja jättävät lakiosavaatimuksen tekemättä. Jos ei ole testamenttia, perintöä ei silloinkaan saa automaatisesti. Pesä voidaan nimittäin jättää jakamatta ja tyhjentää pikkuhiljaa.
jos ei ole mitään yhteyksiä sinnepäin? :D Taitaa jäädä mahd. lakiosat saamatta jos ei ole rehellistä ja asiansa osaavaa porukkaa paikalla kun perinnönjaon aika koittaa.
Vai olisiko väestörekisterikeskuksella joku ilmoituspalvelu, joka ilmoittaisi heti kun joku tietty henkilö kuolee. Eh, tuskinpa. :)
Onko niin ettei testamenttia saa toimeenpanna ellei kaikki lailliset perijät ole saaneet tiedonantoa perittävän kuolemasta?
Meidän suvussa oli sellainen tapaus, että mummoni sisar kuoli lapsettomana ja testamenttasi koko omaisuutensa eräälle äitini serkulle. Koska äitini oli kuollut, saimme myöskin minä ja sisareni kutsun perunkirjoitukseen - samana päivänä kun perunkirjoitus sitten tehtiin. Eli ei annettu mitään mahdollisuutta olla paikalla.
No joka tapauksessa tuo testamentti oli meidän suvun puolelta ihan ok, koska tuo äitini serkku oli pitänyt tästä tädistään huolta hänen vanhuusikänsä. Ainoa, mikä jäi asiassa kiusaamaan oli se, että tämä äitini täti oli ollut aviossa erään aikaisemmin kuolleen miehen kanssa jolla oli pari jo vanhusikäistä lasta. Nämä lapset olivat saaneet miehen kuollessa ainoastaan lakiosan hänen jälkeensä ja nyt tämä täti sitten testamenttasi myös heille kuuluvan omaisuuden tälle äitini serkulle.
Sääliksi kävi näitä - ehkä vähävaraisiakin - vanhuksia. Kerran soitin toiselle heistä ja kerroin mielestäni osan pesästä kuuluvan heillekin ja kehotin ottamaan yhteyttä lakimieheen tai oikeusaputoimistoon.
En tiedä miten tarina päättyi - kyse kun on meille kuitenkin kaukaisista sukulaisista. Itse en sisareni kanssa koskaan suostunut allekirjoittamaan testamentin hyväksymispaperia jota pesänjakaja yritti tarjota.
Tämä perunkirjoittaja/pesänjakaja oli pienellä paikkakunnalla toimiva eläkkeellä oleva poliisi, jonka sähläilyjä olemme muutenkin joutuneet selvittelemään ja oikomaan muissa vastaavissa tapauksissa.
Vierailija:
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle."
Perillisen on vedottava... ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa jne. Eli juuri mitä sanoin siitä, että testamentti on kiistettävä.
Meillä oli täysin lakialan ammattilainen tekemässä hieman kimurantimpaa pesänjakoa, jossa oli tehty " laiton" testamentti. Isoisä jätti omaisuutensa lapsenlapsilleen ja sivutti näin oman lapsensa ja ainoan rintaperillisen. Perunkirjoittaja kysyi haluaako rintaperillinen kiistää testamentin, ja koska tämä ei halunnut, perintö jaettiin testamentin mukaisesti. Se on sitten pesänjakajasta kiinni ilmoitetaanko kaikille asianomaisille ja millä varoitusajalla. Lakisääteisesti perunkirjoitus on tehtävä tietyn ajan kuluessa kuolemasta, en kyllä nyt muista mikä se aika on.
Ei auta muuta kun kytätä, jos ei luota perikuntaan.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2006 klo 13:12"]
Papereissa on kuitenkin merkitty nimeltä tyyppi muinoin elatusvelvolliseksi. Eli hoituuko lakiosat automaattisesti kaikille lapsille, vai pitääkö " perheen ulkopuolisten" lasten mennä erikseen vaatimaan saataviaan?
[/quote]
Juuri tuosta syystä Suomessa ei kannata asua. On täysin järjetöntä että ihminen ei voi itse päättää kenelle hänen omaisuutensa menee.
On myös hyvin oksettavaa kuunnella ja katsella niitä jotka menevät perinnön jakoon vaatimaan rahaa vaikka ei ole ollut missään tekemisissä kuolleen kanssa.
Miten sitten, jos on tehty testamentti lastenlapsille, mutta lapset eivät asuntoa tyhjentäessä muka löytäneet mitään testamenttia?
Sattuneesta syystä juuri tätä pohdittiin suvussa. Elatusvelvollisuus ei aikaisemmin tarkoittanut isyyttä eli sitä kautta perintöoikeutta ei ole. Meillä suvussa vanhempi mies kuoli, joka oli tiedetysti erään lapsen isä ja oli lapsesta elaritkin maksanut aikanaan. No, kuoltua kävi ilmi, että tuo elarisoppari ei ollutkaan isyyden vahvistus vaan ainoastaan elatussopimus. Se olisi pitänyt erikseen hakea. Tämä kai oli aikana, jolloin yritettiin suojata perintöjä näiltä aviottomilta lapsilta. Oikeus saattoi silti määrätä maksamaan, vaikkei se mitään sen enempää todistanutkaan asiasta.
Edellinen tarkentaa: Aikakausi, josta kirjoitan, sijoittuu 40-50 -luvulle Nykyäänhän asia on ihan toisin, ollut jo pitkään.
Jos isyys vahvistettu, voi vaatia lakiosan, jos testamentti sitä loukkaa. Jos testamenttia ei ole, saa pääluvun mukaisen osuuden. Aikaisemmin oli mahdollista, että elatusvelvolliseksi määrättiin mies, joka oli "äidin maannut ja oli todennäköistä, että lapsi oli Tuosta maakaamisesta siinnyt". Tämä ei kuitenkaan tuonut lapselle perintö oikeutta, eikä isyyttä vahvistettu
Isyyttä ei ole välttämättä vahvistettu, jos on määrätty vain elatusvelvolliseksi. Silloin ei ole perintöoikeutta. Entiseen aikaan isyyttä ei todellakaan vahvistettu, vaikka olisi kuinka vapaaehtoisesti tai pakolla elatusvelvolliseksi joutunut.
Testamentista on yleensä kopio sillä henkilöllä, jolle testamentti on tehty. Kun siinä on kahden todistajan allekirjoitukset, heidät voi kutsua todistamaan, että alkuperäinen on joskus tehty.
Minun äitini on kuollut kohta 20 vuotta sitten ja mitään en ole saanut. Syy on se, että emme ole jakaneet kuolinpesää, koska kukaan meistä ei ole sitä vaatinut.
Selkokielellä tuo numeron 4 vastaus, mikä on oikein: Jos vain odotat, että perintö tulee ilman muuta tilillesi, etkä tee asian eteen mitään, et saa perintöä.
valitettavasti. piti norjaan asti lähteä selvittämään miehen kuolinpesää, jota ikinä ollut edes nähnyt, koska nimi oli papereissa mainittu ja äiti joskus yritti elatusapua saada. pahasti miinuksen puolelle meni se reissu, vituttaa tuollaiset "isät".
Mun miehellä on ns. lehtolapsi, kun petti minua, mutta ollaan huolehdittu siitä, että kaikki omaisuus on minun nimissäni, joten tuon lehtolapsen isä on täysin varaton ja kun kuolee, ei jää mitään perintöä sille lehtolapselle, ainoastaan minun puoleltani meidän rakkauslapsille. En näe tässä mitään väärää, sillä lehtolapsen äiti valehteli alunperin miehelleni a) ettei voi tulla raskaaksi ja b) ettei vaadi koskaan mitään - ja elarit vaati kuitenkin.
Hmm, no lapsen syyhän se ei kuitenkaan ole, jos isä ei pidä häneen yhteyttä, eikä sekään jos äiti on jotenkin törttöillyt suhteessaan isään?
[quote author="Vierailija" time="22.04.2013 klo 22:48"]
Hmm, no lapsen syyhän se ei kuitenkaan ole, jos isä ei pidä häneen yhteyttä, eikä sekään jos äiti on jotenkin törttöillyt suhteessaan isään?
[/quote]
Lapsen tehtävänä on myös pitää yhteyttä isäänsä. Sen jälkeen kun lapsi täyttää 18 ei isä tai äiti ole enää missään vastuussa siitä.
Jos isä ei ole edes tiennyt että hänellä on lapsi niin miksi hänen pitäisi maksaa?
Kavrini isä (ei koskaan tavannut, isyys kuitenkin oli tunnustettu) kuoli ja kaveri sai yllättäen tiedon häntä odottavasta perinnöstä, vaikkei tiennytkään " isänsä" kuolleen.