Nykyään joka toinen uupunut tai palanut loppuun työssään

Omassa työssäni uuvuttavia tekijöitä ovat mm. se, kun palavereita on ripoteltu pitkin päivää. Niiden välissä on aina niin lyhyt väli, etten ehdi aloittaa kunnolla mitään mitä pitäisi tehdä. Siis 15-30min. Vapaata aikaa saattaa olla 3-4h, mutta siitä yli puolet on tuollaista silppuaikaa. Toinen on se, kun projektin päälikkö saattaa pommittaa viesteillä, kun yritän pitää ns. keskittymisaikaa. Olen laittanut teamsiin älä häiritse ja yritän saada töitä tehtyä, niin eiköhän tämä aloita pommituksen ja lopulta soittaa, jos en vastaa viesteihin. Aina olen sanonut, että keskityin töihin, että saisin ne tehtyä. Ikinä tällä ei ole mitään akuuttia asiaa vaan kunhan kyselee mielipiteitä ja ideoita.

Itse uuvuin ihan vaan sen takia että työ ei tuntunut omalta jutulta. Lisänä kolmivuorotyö, väkivallan uhka (toisinaan) ja pitkät päivät/lyhyet palautumisajat.

Vierailija kirjoitti:

Vuorotyö, huono työilmapiiri ja huono johtaja. Selkäänpuukotusta ym. Lopussa kamelin selkä katkesi ja jäin saikulle.

         Mitä sanoit että sait saikkua?

Pitkällä työkokemuksella voin kertoa että työelämä ei ole muuttunut miksikään, mutta uupumiskynnys on madaltunut huomattavasti ja uupumisesta on tullu muotijuttu.

Poikani opiskeli rekkakuskiksi, oli unelma-ammatti. Puoli vuotta jaksoi tehdä töitä kuorma-autokuskina. Keskellä yötä töihin, alkuillasta kotiin, yöllä taas töihin. Alkoi nukahdella rattiin, eikä homma muutenkaan ollut lainkaan sitä mitä odotti, lopetti koko homman ilman mitään diagnooseja. Mutta kyllä sanoisin arkijärjellä, että oli uupunut, eikä ole kiinnostunut muoti-ilmiöistä.

Vierailija kirjoitti:

Poikani opiskeli rekkakuskiksi, oli unelma-ammatti. Puoli vuotta jaksoi tehdä töitä kuorma-autokuskina. Keskellä yötä töihin, alkuillasta kotiin, yöllä taas töihin. Alkoi nukahdella rattiin, eikä homma muutenkaan ollut lainkaan sitä mitä odotti, lopetti koko homman ilman mitään diagnooseja. Mutta kyllä sanoisin arkijärjellä, että oli uupunut, eikä ole kiinnostunut muoti-ilmiöistä.

Se on muuten ihan järjetöntä kuinka väsyneitä rekkakuskeja tuolla ajelee. Mun mies tulee välillä töistä päivällä ja lähtee jo illalla taas uudestaan ajoon. Niin, että se virallinen lepoaika täyttyy, mutta ei hän kyllä nukuttua saa keskellä päivää kunnolla, jos ollenkaan. On suorastaan ihme, ettei ole nukahtanut ajaessa. Eikä toivottavasti nukahdakaan. Tauot tarkoittaa alalla sitä, että teet silloin kuormaa tai purat. Ajaessa sit on aikaa syödä ja juoda. Ei kauheen moni nuori oli jatkanut kyseisessä firmassa vuotta pidempään, enkä ihmettele.

Mies kuoli työpaikkansa vessaan ja makasi siellä jopa viikon – näin vastaa Helsingin kaupunki

Kalasatamassa sijaitsevasta työpaikkaravintolan wc-kopista löydettiin joulukuun puolivälissä mies, joka on voinut olla menehtyneenä jopa seitsemän päivää.

Ravintola on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Kaupunkiympäristötalossa Työpajankadulla.

Samalla toimialalla työskentelevän työntekijän mukaan menehtynyt mies oli osallistunut edellisellä viikolla ravintolassa lounaalle.

– Hän oli ollut työyhteisönsä kanssa ruokailemassa ja lähti huonovointisena käymään vessassa, mutta jäi sille tielle. Häntä ei löydetty seitsemään päivään, Helsingin Uutisiin yhteyttä ottanut työntekijä kertoo.

Miksi miestä ei kaivattu viikkoon?

– Se on meille täysi arvoitus ja suuri hämmästys. Jotain täytyy olla vialla työkulttuurissa, jos työntekijää ei isommin kaivata, hän sanoo.

HU:n haastattelema työntekijä on kuullut pöytäseurueelta, että aterian kesken jättäneelle miehelle yritettiin soittaa perään yhden kerran.

– Puhelimesta oli kuulunut kuulema korinaa ja yhteys oli katkennut. Seurue arveli hänen menneen sairaalaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5646776

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani opiskeli rekkakuskiksi, oli unelma-ammatti. Puoli vuotta jaksoi tehdä töitä kuorma-autokuskina. Keskellä yötä töihin, alkuillasta kotiin, yöllä taas töihin. Alkoi nukahdella rattiin, eikä homma muutenkaan ollut lainkaan sitä mitä odotti, lopetti koko homman ilman mitään diagnooseja. Mutta kyllä sanoisin arkijärjellä, että oli uupunut, eikä ole kiinnostunut muoti-ilmiöistä.

Se on muuten ihan järjetöntä kuinka väsyneitä rekkakuskeja tuolla ajelee. Mun mies tulee välillä töistä päivällä ja lähtee jo illalla taas uudestaan ajoon. Niin, että se virallinen lepoaika täyttyy, mutta ei hän kyllä nukuttua saa keskellä päivää kunnolla, jos ollenkaan. On suorastaan ihme, ettei ole nukahtanut ajaessa. Eikä toivottavasti nukahdakaan. Tauot tarkoittaa alalla sitä, että teet silloin kuormaa tai purat. Ajaessa sit on aikaa syödä ja juoda. Ei kauheen moni nuori oli jatkanut kyseisessä firmassa vuotta pidempään, enkä ihmettele.

Joo, ja tuntuu, että lepoaikasäännökset usein vain pidentävät päivää. Jos tulee aika kesken ajon, sitten istut jossain taukopaikalla ja tuskin nukut kuitenkaan, pääset vain myöhemmin kotiin. Poikani alkoi tosiaan joka päivä nukahtaa rattiin, vaikka yritti parhaansa mukaan levätä vapaa-ajalla jne., ei ryyppää ja rällää tms. Oli tosi kova pettymys joutua lopettamaan, mutta oli pakko. Alalla on kova työvoimapula, minkä takia tietysti halutaan ottaa kaikki irti yksittäisestä kuskista, mutta omaa oksaansa ala sahaa, kun ei ole asiat kunnossa. Eikö olisi kaikille parempi, että kuskeja valmistuisi enemmän ja myös pysyisi työssä? Poikani kiinnostui alasta siinä sivussa, että on ylipäänsä tosi kiinnostunut autoista, omia vanhoja autojaan korjaa ja laittaa viimeisen päälle. Töissä autoja huollettiin ihan satunnaisesti, jarrut ja kaasu toimi miten sattuu ym. ja sisältä auto kukki hometta ja likaa. Varmaan tuokin vaikutti siihen pettymykseen, että oli kaikin puolin niin piittaamatonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuorotyö, huono työilmapiiri ja huono johtaja. Selkäänpuukotusta ym. Lopussa kamelin selkä katkesi ja jäin saikulle.

         Mitä sanoit että sait saikkua?

Univaikeudet, vitutus suomeksi. Olin niin loppu, että itkin lääkärin vastaanotolla.

Työuupumusdiagnoosin tekee työterveyslääkäri ja yleensä hyödyntää työterveyspsykologin käynnit ennenkuin sen diagnoosin antaa. Työuupumusdiagnoosin saa mikäli on kyse pelkästään työn aikaansaamasta uupumuksesta. Työterveyspsykologina haastattelen potilaan kokonaistilanteen ja mikäli yhtäaikaa on merkittävää siviilielämän kuormitusta, kirjoitan potilaspapereihin, ettei kyseessä ole pelkästään työkuormitus. Tällöin lääkäri antaa jonkun muun diagnoosin.

up

Minulla on taustalla muutaman vuoden jatkunut työstressi. On organisaatiomuutoksia ja työkaverit on vaihtuneet tiuhaan. Tuli lähi-itäläisten aalto, sitten korona, nyt tuli ukrainalaiset. Olen nuori ja olen siksi yrittänyt sopeutua ja sopeutua... välillä mennyt paremmin ja välillä huonommin. Nyt olen huomannut että tunne-elämäni on toisaalta latistunut ja toisaalta tilalle on tullut sitten ankaraa v*tutusta ja sen sellaista. Häpeän itseäni ja koen olevani luuseri, miksi edes kuvittelin sopivani terveysalalle? Työkokemusta 9 vuotta :(