Lue keskustelun säännöt.
Jotain on tapahtunut, kun ADHD:ta, autismia jne esiintyy niin paljon
08.01.2023 |
Omassakin tuttavapiirissä lähes joka toisella aikuisella ja lapsella on jokin nepsydiagnoosi.
Monet sanovat, että nepsyistä ei vain puhuttu aikaisemmin. Sekin on varmasti totta, mutta silti väittäisin että nepsydiagnoosit ovat lisääntyneet ja jokin aiheuttaa nousua.
Kommentit (409)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää nykyisin ahtaa samaan muottiin. Ellei mahdu niin sitten lääkäriin diagnosoitavaksi.
Kärjistettynä noin.Tarkoitatko, että painostus aiheuttaa piirteet, vai että piirteet on mutta niitä ei hyväksytä? Molempaa?
ADHD:n osalta kyse on anestesiasta, joka on edellytyksenä sille, että pärjää mm. koulussa, joka ei tarjoa tarpeeksi virikettä.
-eri
Entä jos virike on väärä?
Se on just se ongelma. Mikäli virike on 1800-luvun koulunkäynti, jossa pitää istua hiljaa ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, ei se oikein sovellu lapselle, joka on tottunut älylaitteista ym. tuleviin yhtäaikaisiin virikkeisiin, jotka vievät huomiota pois. Videolla kerrotaan miksi koulujärjestelmä on pielessä. Meillä mentiin koulujen uudistuksessa perse edellä puuhun, vaikka kyseinen videokin on ollut yli 10v saatavilla.
1800-luvulla adhd-lapset jaksoivat todennäköisesti keskittyä muutamasta syystä. Ensinnäkin he pääsivät purkamaan yliviritttneisyyttään liikkumalla. Pitkät koulumatkat lumessa tarpoen jne. Toiseksi, oppilailta vaadittiin enemmän, eli koulunkäynti ei ollut pelkkää läpsyttelyä vaan tarjosi haastetta.
Minun nuoruudessa ADHD tyypit meni fyysiseen työhön heti peruskoulusta. Ne pärjäsi siinä paremmin.
Mitään ei ole tapahtunut. Netistä saa vaan nyt liikaa tietoja diagnooseista. Ja nykyihminen ei osaa elää tunteidensa kanssa. Talvella sataa loskaa ja on pimeää, suurinta osaa ottaa tuo aivoon, eikä mikään ole kivaa pariin kuukauteen, eikä kaikki mene putkeen. Ei silloin ole heti automaattisesti masentunut, eikä tarvitse hakea siihen diagnoosia ja lääkitystä. Kevät ja kesä tulee, elämä suurimmalla osalla tulee valoisemmaksi.
Ihan jokaisella ihmisellä on ylä- ja alamäkiä ja on tullut tunne, että sitä ei enää pidetä normaalina, että tuollaisia on.
Lapsille ei ole mitään rajoja pienenä sitten kun kasvavat lähemmäs kouluikää ja alkaa olla omia mielipiteitä ja tahtoa, niin lähtee homma lapasesta. Tuttavan pienet lapset juoksivat, itkivät ja huusivat kaikki illat. Ihmettelin tuon perheen lapsia, kun jokainen oli karmea marisija pienenä, eli joka asiasta huusivat ja itkivät heti. Mutta sitten kävikin ilmi, että kun heidän lapset eivät halua nukkua päiväunia (kyse oli 2-vuotiaasta lapsesta), niin ei ole pakko. No sillä selittyi tuo holtittomuus ja marina joka alkoi aina n. klo 17 jälkeen. Nyt tuollaiselle haetaan ADHD- yms. diagnoosia. Ei ymmärretä, että lapset tarvitsevat säännöllisyyttä ja rajoja.
Toki on olemassa ihan oikeita ja tarpeellisia diagnoosejakin, joten en tässä mitenkään mitätöi niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha munasolu + vanhan miehen siittiö = erityislapsi. Vaiettu totuus. Lisäksi koulut saavat enemmän rahaa mitä enemmän on erityislapsia = enemmän diagnooseja. Myös normaalien ominaisuuksien muuntaminen uusiksi taudeiksi jenkkimalliin (ujo = mielenterveysongelma) on rantautunut Suomeen.
Ihan sairasta nykyään että lapset hankitaan yli 40 vuotiaana.
Lapsia on aina ennen tehty koko hedelmällinen ikä, siellä nelikymppisenäkin. Miehet tosi vanhoinakin, ottaneet nuoren uuden vaimon jos edelliselle kävi jotain.
Ei tuo siis selitä. Vanhoja vanhempia on ollut aina, kun ehkäisy ei ennen muinoin ollut todellakaan varma juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään oletetaan, että jokainen meistä voi pystyä mihin vain. Jokaisella 5 keskiarvon lapsellakin on mahdollisuus päästä oikikseen ja lääkikseen, jos vain saa oikeat lääkkeet. Kuitenkin myös niitä tarvitaan, jotka kuokkivat sitä ojaa.
Eli sinusta on järkevää ikäluokkien pienentyessä ja työvoiman vähentyessä samaan aikaan kun automaatio vie ns suorittavan tason töitä, hukata osa mahdollisesta potentiaalista?
Kirjainyhdistelmädiagnoosit on monelle punainen vaate, niin käytän sellaista esimerkkiä, jonka sinäkin voit ehkä hyväksyä:
Jos nuori, jonka oppimisen potentiaali on suuri, puhutaan nyt sitten vaikka siitä mitattavasta älykkyydestä, alisuoriutuu lukihäiriön vuoksi, niin mielestäsi on tarkoituksenmukaista laittaa tämä nuori ojankaivuuhommiin kun ei ilman apua muuhunkaan pysty?
ehkä nämä nimenomaan hyötyy siitä, että saavat tasotusta sitä kautta, että joillain älykkäämmillä on jonkinlainen neurologinen oppimiseen vaikuttava häiriö. Jos lääkkeillä tai valmennuksella tasataan puntit, niin ei se kiltti kympintyttö enää ehkä pärjääkään sille vilkkaammalle...?
Mulla ei mitään diagnoosia ole, mutta ymmärrän kyllä sen tunteen, ettei hitaampien tahdissa meinaa pysyä omassa nahkassaan. TV on täynnä ohjelmia, jotka etenee tuskaisen hitaasti, eikä osaa saada valtaansa tunnelmallaan (sellaisiakin on mitä olen tuijottanut kuin hypnoosissa, vaikkei mitään oikein tapahdu). Liikenteessä jotkut reagoi niin hemmetin hitaasti tai kaupassa valitsee omenoita kuin olisi purkamassa pommia.. Palavereissa jahkaaminen ottaa monesti hermoon, tai sen selittäminen toisille kun itse on hahmottanut nopeasti kuinka tulisi toimia ja on siitä ehdottoman varma, niin osa porukkaa miettii ja miettii ja pyörittelee...arrgghh.
Mutta kaikille on työelämässä kuitenkin paikkansa, harkitsevammille huolellisille ihmisille ja vaistoaan seuraaville innostujille
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli klassinen adhd. 40-luvun lapsi, ei diagnoosia. Hyvin villi lapsena, mutta myös aikuisena. Hän ei ollut hetkeäkään paikallaan, lääkitsi oloaan viinalla ja urheilulla, kymmeniä rautoja tulessa. Veljensä myös.
Veljekset saivat viisi lasta, joista meillä kaikilla toistui samoja tarkkaavaisuuden häiriön piirteitä. Kasarilla ei tullut diagnooseja. Meidän serkusten lapset jo sitten saivat diagnoosit, josta aloimme oivaltaa, että perimämme levittää tätä adhd/add. Vaikka ilmeisesti pitäisi periytyä noin puolelle.
Kahden villin veljeksen jälkeläisiä on nyt kolmannessa polvessa 11 kpl. Näin se häiriö laajenee ja laajenee sukupolvi kerrallaan.
Mutta tiedätkö, määrääkö perimä piirrettä vai altistaako vain, ts. voiko teillä olla suvussa tapoja, jotka luovat piirteisyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hormonien käyttö pelkästään ehkäisytarkoitukseen on äärettömän vastuutonta sekä ihmisiä että luontoa kohtaan. Palonestoaineet, perfluoratut yhdisteet ja monet muut arkiset kemikaalit saattavat myös vaurioittaa perimää ja ihmislapsen kehitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli klassinen adhd. 40-luvun lapsi, ei diagnoosia. Hyvin villi lapsena, mutta myös aikuisena. Hän ei ollut hetkeäkään paikallaan, lääkitsi oloaan viinalla ja urheilulla, kymmeniä rautoja tulessa. Veljensä myös.
Veljekset saivat viisi lasta, joista meillä kaikilla toistui samoja tarkkaavaisuuden häiriön piirteitä. Kasarilla ei tullut diagnooseja. Meidän serkusten lapset jo sitten saivat diagnoosit, josta aloimme oivaltaa, että perimämme levittää tätä adhd/add. Vaikka ilmeisesti pitäisi periytyä noin puolelle.
Kahden villin veljeksen jälkeläisiä on nyt kolmannessa polvessa 11 kpl. Näin se häiriö laajenee ja laajenee sukupolvi kerrallaan.
Mutta tiedätkö, määrääkö perimä piirrettä vai altistaako vain, ts. voiko teillä olla suvussa tapoja, jotka luovat piirteisyyttä?
Se tulee todellakin sisältä. Sitä jotenkin havainnoi asioita eri tavalla kuin "normaalit ihmiset". Aivot ovat joko hypertehoilla tai tiltissä. Olipa sen aiheuttaja genetiikka, epägenetiikka, myrkyt, rokotteet, mikä vaan. Adhd on hyvin pysyvä sisäinen systeemi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pitäisi vaan myöntää, että adhd on luonnollinen ominaisuus, joka ilmenee tietyllä määrällä väestöä. Ja sen myöntämisen myötä muokata koulu- ja työelämää joustavammaksi.
No ei se kyllä ole luonnollista. Siinä on jotain patologista. Tottakai ympäristö voisi sen huomioida.
Mehän vertaamme sitä mikä on normaalia/luonnollista niihin raameihin, mitä yhteiskunta asettaa. Jos käännetään kelloa taakse vaikka sata vuotta, niin yhteiskunta oli niin erilainen että harvalla oli nähtävissä selkeää "erityisyyttä". Nyt pitäisi osata ja jaksaa kaikkea, revetä joka suuntaan, kehittyä, olla superihminen niin kotona kuin sen ulkopuolella.
Niinpä. Ei ole pitkä aika kun virallinen totuus oli että homoseksuaalisuus on sairaus. Siitä vähän matkaa taaksepäin, kärsi nainen, jolla oli mielipide johonkin asiaan hysteriasta. Lähetettiin laitokseen siksi, että oli älykäs ja edistyksellinen. Keskimääräinen määrittelee aina sen normin. Jos yhteiskunta rakennetaan keskimääräisen mukaan, kuten meillä tuntuu olevan määrätietoinen pyrkimys mm opetuksen suhteen, niin yllätys yllätys, huomaamme, että on heitä, jotka poikkeavat porukasta. Onko keskimääräisestä poikkeaminen sitten patologista tai epäluonnollista? No, ns kovien tieteiden, mm luonnontieteen pohjalta ei, päinvastoin.
Mut joo, nämä saattaa olla turhan vaikeita pohdittavia monelle joten.. tata vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki pitää nykyisin ahtaa samaan muottiin. Ellei mahdu niin sitten lääkäriin diagnosoitavaksi.
Kärjistettynä noin.Tarkoitatko, että painostus aiheuttaa piirteet, vai että piirteet on mutta niitä ei hyväksytä? Molempaa?
ADHD:n osalta kyse on anestesiasta, joka on edellytyksenä sille, että pärjää mm. koulussa, joka ei tarjoa tarpeeksi virikettä.
-eri
Entä jos virike on väärä?
Se on just se ongelma. Mikäli virike on 1800-luvun koulunkäynti, jossa pitää istua hiljaa ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, ei se oikein sovellu lapselle, joka on tottunut älylaitteista ym. tuleviin yhtäaikaisiin virikkeisiin, jotka vievät huomiota pois. Videolla kerrotaan miksi koulujärjestelmä on pielessä. Meillä mentiin koulujen uudistuksessa perse edellä puuhun, vaikka kyseinen videokin on ollut yli 10v saatavilla.
1800-luvulla adhd-lapset jaksoivat todennäköisesti keskittyä muutamasta syystä. Ensinnäkin he pääsivät purkamaan yliviritttneisyyttään liikkumalla. Pitkät koulumatkat lumessa tarpoen jne. Toiseksi, oppilailta vaadittiin enemmän, eli koulunkäynti ei ollut pelkkää läpsyttelyä vaan tarjosi haastetta.
Nojoo, keskittyivät tai eivät. Klassikkokirjallisuudesta ja historiasta löytyy paljon esimerkkejä adhd-lapsista ja -aikuisista, diagnoosia heillä ei tietenkään ollut, mutta oireisto on näkyvillä.
Esimerkiksi lastenkirjallisuudesta Tom Sawyer ja Vaahteramäen Eemeli. Tytöistä esim Vihervaaran Anna. Viisikkojen Pauli.
Ainakin Mark Twain käytti Tom Sawyerin esikuvana tosielämän tuttaviaan.
...lastenkirjallisuudessa tällaiset rämäpäät, seikkailijat ja auktoriteetteja uhmaavat ovat olleet suosittuja hahmoja, vaikka tosielämässä tällaisilla on vaikeaa tarpoa eteenpäin; joka puolelta lytätään kun pitäisi olla hillitympi.
Se on aivan puuta heinää ihmetellä että miten vasta "nykyään" on niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessa ADHD tyypit meni fyysiseen työhön heti peruskoulusta. Ne pärjäsi siinä paremmin.
Juuri näin. Liikettä tarvitsee. Ei jaksa istua 45 min paikallaan vaan olo käy tuskaisaksi.
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä päättäväinenäiti halutessaan saa lapselle diagnoosin
Jos valehtelee lapsen oireet, niin sitten.
Lisäksi lapsen itsensä on kyettävä esittämään keskittymiskyvytöntä, psykologille, psykiatrille ja psyk.sairaanhoitajalle, sekä tehtävissä että haastattelussa että kahdenkeskisessä "vapaassa keskustelussa". Kuinka moni pikkulapsi jaksaa feikata useammalle aikuiselle tietoisesti? Usempana kertana, usealle aikuiselle?
Etenkin testit on aika vaikea feikata 😅
Puolisoni sai diagnoosin nyt aikuisena vasta hiljattain. Kysykää ihmeessä, kuinka helposti ADHD-diagnoosin saa :)
Saako sillä jotain sosiaalisia etuuksia?
Jos tarkoitit, että saako adhd-diagnoosilla sairauslomaa tai eläkettä, niin ei, kyllä hän edelleen töissä käy. Lääkitystä hän on aloitellut ja siitä tulee kyllä olemaan apua.
Luulen, että hän tarkoitti sosiaalietuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adhd-täti kirjoitti:
Olen vajaa 60 vuotias adhd. En tiedä olisiko lapsuuteni ollut parempi tai huonompi ilman diagnoosia, sillä elin turvallisessa kodissa ja naapuritkin saivat luoda minulle rajoja miettimättä puuttuvatko kotimme asioihin. Äitiiti kävi joskus kiittämässäkin, että puuttuivat riehumiseeni.
Olen miettinyt diagnoosien nykyistä määrää myöskin ja väitän, että suvaitsevaisuus on vähäisempää kuin lapsuudessani ja nuoruudessani. Säälin joskus lapsia, miten vähän he saavat tehdä mitään joutumatta silmätikuiksi ja kaikenlaisten lasten päähänpistot katsotaan kurittomuudeksi. Usein kyse on siitä, että lapsi touhuaa ja on vain aikuisten asenteesta kiinni miten jokin kyseenalainen temppu käsitellään lapsen kanssa.
Olen toiminut työni puolesta lasten kanssa useampia vuosia ja ilmeisesti minun adhd auttaa tajuamaan lasten energian määrää, jota pitäisi vapauttaa kuin pakottaa olemaan liikaa aloillaan. Missään ei saa huutaa, pomppia, olla lapsi, vaan liian useinlöydetään valittamista, miten lapsen kanssa on raskasta. Viimeisin kokemus vieraillessani uuden tuttavani kodissa, jossa kaksi hänen lastaan pelasi aivan hallitusti sählyä olohuoneessa. Tuttava jorisee toisen lapsen adhd:sta ja minä mumisen,että eikös kyse ole ihan tavallisen lapsen touhuista.
Tämä maailma ei ole lapsille ja antaisi tilaa heille olla, joita ovat. Diagnoosit ovat meitä aikuisia varten. Siinä missä vanhukset nukutetaan lääkkeillä kakkavaippoihinsa tehdään sama lapsille, ettei heitä näkisi tai kuulisi.
Diagnoosi on hyvä tietää, mutta se ei saa olla syy tukahduttaa ihmistä. SAan itsekin välillä pitää puoleni muiden adhd-määrittelystä ja muistuttaa olevani yksilö siitä huolimatta.
Tuttavasi halusi varmaan vain jakaa ajatuksia adhd lapsestaan kun tiesi sinun olevan myös ADHD. Ei tukahduttaa lääkkeillä lastaan. Älä töykeile tuttavallesi siitä että haluaa puhua hänelle tärkeästä asiasta jos hänen lapsi saanut diagnoosi ehdotuksia koulu lääkäriltä yms.
Eikä ADHD näy yhden vierailun aikana lapsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessa ADHD tyypit meni fyysiseen työhön heti peruskoulusta. Ne pärjäsi siinä paremmin.
Juuri näin. Liikettä tarvitsee. Ei jaksa istua 45 min paikallaan vaan olo käy tuskaisaksi.
Saanko tässä kohtaa haastaa sen verran, että kysyn miksi on välttämätöntä suunnittelutyössä esim istua 45 minuuttia? Eikö istuminen ja liikkumattomuus ole ihan kansanterveydellinen ongelma?
Mulla on ainakin seisomalauta jolla hieroa jalkapohjia ja keinutella työskennellessä. Pojan luokkakaverilla on terapiapallo puristeltavana tunnilla. Moni piirtelee samalla kun kuuntelee, itse esim palavereissa saatan värittää ruutuja.
Toisaalta ihmisillä on mielenkiintoinen käsitys siitä ns suorittavasta työstä. Useimmat asennustyöt vaativat, esim tehdasympäristössä, timanttista keskittymiskykyä. Vaikkapa konelumityössä on kestettävä samaan aikaan toistoa ja pidettävä tarkkaavaisuutta yllä. Ei todella mitään tarkkaavaisuushäiriöisen duunia, ellei häiriö ole hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi suuri syy on todella älylaitteet ja nyky-yhteiskunnassa ihannoitu kiire ja multitaskaaminen. Ne aiheuttavat ADT:ta, jonka oireet ovat samat kuin ADHD:ssa. ADT paranee vain jättämällä älylaitteet minimiin ja lopettamalla multitaskaamisen. Diagnostiikkaan tarvittaisi jokin keino erottamaan nuo toisistaan, nyt se on vain ihmisen kertoman varassa.
Lisäksi ihmiset nykyään tykkävät diagnooseista. Ehkä se tavallaan on hyväkin, jos ihminen kokee diagnoosilla saavansa ymmärrystä. Mutta tarvitseeko kaikki piirteet diagnoosin? Minullakin on monia ADHD:n piirteitä ollut jo lapsesta asti, mutta olen silti pärjännyt elämässäni hyvin. En ajattele, että diagnoosi vaikuttaisi mihinkään. Olen vain tällainen, ihan tavallinen ihminen.
Monilla ihmisillä on adhd-piirteitä, mutta se ei pelkästään riitä diagnoosiin.
Adhd-diagnoosi edellyttää, että oireita on ollut jo lapsuudessa ja ne haittaavat normaalia elämää. Adhd:sta ei voi myöskään lopullisesti parantua, mutta moni hyötyy lääkityksestä ja siitä, että opettelee tulemaan piirteidensä kanssa toimeen.
Monesti ne ovat niin lieviä, että haittaavat vain toisten elämää.
Todella. Lapset uhreja.
Vierailija kirjoitti:
ADHD:t joutui koulussa tarkkikselle ja koulun jälkeen rikoskierteeseen (tytöt alkoi tekemään lapsia joka äijälle). Nykyään kaikki on samassa luokassa ja se sekoilu tarttuu muihinkin, eli kohta kaikilla on adhd:t sun muut. Saapa pätevän syyn olla sekoboltsi :)
Jos suurin osa oppilaista vaatii erityistä huomiota, ei ole mieltä erotella heitä.
Vierailija kirjoitti:
Todella huono juttu on tämä, että Helsingin kaupunki sulki puistot. Lasten pitäisi päästä juoksemaan ja riehumaan monta tuntia päivässä.
miksi sulki?
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EA3 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä päättäväinenäiti halutessaan saa lapselle diagnoosin
Jos valehtelee lapsen oireet, niin sitten.
Lisäksi lapsen itsensä on kyettävä esittämään keskittymiskyvytöntä, psykologille, psykiatrille ja psyk.sairaanhoitajalle, sekä tehtävissä että haastattelussa että kahdenkeskisessä "vapaassa keskustelussa". Kuinka moni pikkulapsi jaksaa feikata useammalle aikuiselle tietoisesti? Usempana kertana, usealle aikuiselle?
Etenkin testit on aika vaikea feikata 😅
Puolisoni sai diagnoosin nyt aikuisena vasta hiljattain. Kysykää ihmeessä, kuinka helposti ADHD-diagnoosin saa :)
Saako sillä jotain sosiaalisia etuuksia?
Jos tarkoitit, että saako adhd-diagnoosilla sairauslomaa tai eläkettä, niin ei, kyllä hän edelleen töissä käy. Lääkitystä hän on aloitellut ja siitä tulee kyllä olemaan apua.
Luulen, että hän tarkoitti sosiaalietuuksia.
Millaisia sosiaalietuuksia? Luuleeko joku, että ADHD-diagnoosi oikeuttaisi yksinään johonkin tukeen?
Puolisoni käy edelleen töissä, joten ei ADHD tuonut ainakaan sairauslomaa tai eläkettä :D Lääkkeet toki ovat Kela-korvattavia alkuomavastuun jälkeen.
Muovien pehmittimiä, mikromuovia, ikinä hajoamattomia supermyrkkyjä vesistöt, maaperä ja ilmakehä täynnä.
Nuo vaivat ovat neurologisia kehityspoikkeavuuksia.