Työhaastattelu - "miksi juuri sinut pitäisi palkata" - mitä vastaat?

Sanot että tulet ilmaiseksi työhön!

Minä olen aina rehellinen ja mahdollisimman epäteennäinen työnhaussa. En tietenkään ala tänne jakelemaan asioita, jotka kerron, kun kilpailen teitä muita vastaan työnhaussa. Joka tapauksessa yritän välttää kliseitä ja olla aito. Jos se ei kelpaa, niin työpaikka saa haistaa v-i-t-u-n. 

Tähän on vaikea vastata, koska joudut oikeasti pohtimaan miksi olisit parempi kuin muut tähän hommaan. Mitä lisäarvoa tuot yritykselle. Mitä taitoja sinulla on ja miten niitä hyödynnät. Mitä kokemusta juuri tähän paikkaan. Ja mitä sinä hyödyt työpaikasta (muutakin kuin palkkaa) Suorastaan mahdoton vastata, jos et ole näitä pohtinut. Jos olet pohtinut niin sitten osaat vastata. Moni ei ole ja vastaus on tyyliin oon hyvä tyyppi ja ahkera kans.

Tarkoitus on vastata kertomalla mitä hyötyä sinusta yritykselle olisi. Mitä annettavaa osaamisena sinulla on. Lisäksi motivaatiosi ko työhön ja vähän myös näyttää että olet kiinnostunut yrityksestä ja olet ottanut siitä selvää, eli kerrot tarinassa että olet hankkinut tietoa yrityksestä ja kerrot miten sinä olet sille yritykselle hyödyksi.

"Minusta saatte siivoojan, joka ei takuulla sulkeudu duunipaikan vessaan viinaa juomaan."

No minulle ei tuota typerää kysymystä ole viimeisissä haastatteluissa kysytty onneksi. Se on vaikea kysymys. 

Sanoisin itse "olen ennen kaikkea sinnikäs ja vastuullinen ja pyrin aina keksimään entistä tehokkaampia tapoja päästä entistä parempaan lopputulokseen. En jätä mitään puolitiehen ( koska ocd:ni ei valitettavasti anna siihen mahdollisuutta heh - no tätä en sentään sanoisi ääneen ).

Olen myös taitava neuvottelija, enkä jäädy konfliktitilanteissa". Pyrin aina osaltani siihen, että työympäristö olisi hengeltään ystävällinen ja reilu. 

 

Jotain tollasta? Riippuu tietty minne on hakemassa...kaikkialla kun ei arvosteta työntekijän omaa ajattelua. 

Nykyisin haastattelut ovat vuorovaikutusta, molemmat voivat kysyä ja vastata  kysymyksiä  sen enempiä jännittämättä. Voi kysyä, mitä teillä on minulle tarjota,jotta voin valita, ottaisinko paikan, molemminpuolinen win-win.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin itse "olen ennen kaikkea sinnikäs ja vastuullinen ja pyrin aina keksimään entistä tehokkaampia tapoja päästä entistä parempaan lopputulokseen. En jätä mitään puolitiehen ( koska ocd:ni ei valitettavasti anna siihen mahdollisuutta heh - no tätä en sentään sanoisi ääneen ).

Olen myös taitava neuvottelija, enkä jäädy konfliktitilanteissa". Pyrin aina osaltani siihen, että työympäristö olisi hengeltään ystävällinen ja reilu. 

 

Jotain tollasta? Riippuu tietty minne on hakemassa...kaikkialla kun ei arvosteta työntekijän omaa ajattelua. 

Niin, kerropa miten nuo piirteesi ovat aiemmissa työsuhteissa näkyneet, tulokset joita noin olet saavuttanut.

Minä olen ihan h***etin tehokas ja energinen. Tykkään työskennellä kovan paineen alla ja ainaisessa kiireessä. Maksamanne mieletön palkka motivoi minua aina kovempiin työsuorituksiin. Palvon juuri tätä firmaa ja olen aina halunnut päästä tänne töihin. Vapaa-ajallani olen super dynaaminen ja kehitän jatkuvasti itseäni. Suosittelijani sanoo että olen kuin tehokkain mahdollinen työrobotti. Olen myös täysin valmis joustamaan kaikista työajoista ja ylitöihin ei tarvitse kuin pyytää, niin olen heti tulossa.

T.  Robotti Kuopiosta

Ihan kummallisia kysymyksiä esittävät jotka eivät todellisuudessa kerro hakijasta yhtään mitään tehtävän kannalta oleellista. Muistan kun joskus nuorena hain mansikan myyjäksi ja tyyppi luetteli minulle eri sanoja ja minun piti sanoa mikä siitä tulee mieleen...

Koska tuotan talolle rahaa moninkertaisesti oman palkkani verran. 

Nykyisessä työssäni "arvoni" työpaikalle oli viime vuonna yli 4 miljoonaa. Vuosiansioni taas olivat 45k joten kaikkien sivukulujen jälkeenkin väitän työnantajani jääneen mojovasti plussan puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina rehellinen ja mahdollisimman epäteennäinen työnhaussa. En tietenkään ala tänne jakelemaan asioita, jotka kerron, kun kilpailen teitä muita vastaan työnhaussa. Joka tapauksessa yritän välttää kliseitä ja olla aito. Jos se ei kelpaa, niin työpaikka saa haistaa v-i-t-u-n. 

Tämä. Olen ollut, päässyt siis, kahteen haastatteluun viime kuukausien aikana, ala sama. 

 

Ensimmäiseen yritin miettiä hyviä vastauksia etukäteen, olisin todella halunnut sen paikan. Jännitin, vastasin ohi kysymysten, ihan pieleen meni, en olisi itsekään palkannut itseäni..

Seuraava mahdollisuus tuli muutaman kuukauden kuluttua. Olin varma, etten kuitenkaan kelpaa, menin mitä väliä -asenteella. Haastattelija ei kysynyt mitään tyypillisiä kysymyksiä (joihin aina neuvotaan valmistautumaan, mitä lisäarvoa ym. blaa blaa), lähinnä keskustelimme, millaista ko työ on. Sain paikan 😊.

Tämähän on ihan kohtuuton kysymys, en minä voi tietää ketä ne muut hakijat on, joten ei ole mitään mahdollisuutta kertoa millä tavalla eroaisin niistä muista edukseni.

Tämä kysymys pitäisi kieltää lailla työhaastattelussa!!

"Eiköhän se ole sun homma päättää, kuka tähän palkataan ja miksi. Laitatko useinkin alaisia tai hakijoita tekemään sun duunit? Millanen hiton firma tää oikein on?"

Vierailija kirjoitti:

Tähän on vaikea vastata, koska joudut oikeasti pohtimaan miksi olisit parempi kuin muut tähän hommaan. Mitä lisäarvoa tuot yritykselle. Mitä taitoja sinulla on ja miten niitä hyödynnät. Mitä kokemusta juuri tähän paikkaan. Ja mitä sinä hyödyt työpaikasta (muutakin kuin palkkaa) Suorastaan mahdoton vastata, jos et ole näitä pohtinut. Jos olet pohtinut niin sitten osaat vastata. Moni ei ole ja vastaus on tyyliin oon hyvä tyyppi ja ahkera kans.

Tuolla tasolla on varsin vaikea analysoida työtehtävää - ellei se ole tyyliin hyllyjen täyttäjä. Parempia töitä ajatellen pitää olla aika paljon kokemusta ko. talon sisällä mm. toimintamalleista ja kulttuurista. Lähinnä ajattelisin itse, että nolaan itseni selittämällä höpöjä työtehtävistä,  josta minulla ei tosiasiassa ole minkäänlaista todellista arjen käsitystä. 

 

Mieluummin tekisin vastakysymyksen ja pyytäisin tarkentamaan kysymystä. Sellaisenaan aika laaja. 

 

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä koko urani aikana (36 v.) saanut töitä työhakemuksella, haastattelusta puhumattakaan.

Kun kuuntelee näitä kysymyksiä sun muita jippoja, jotka tulis työnhaussa osata, niin luojan lykky että sain kaikki duunit henkilökohtaisilla kontakteilla, ennen kuin sitten jäin yrittäjäksi 10 v sitten.

Työnhausta jää mielikuva etä hakijaa on tarkoitus nöyryyttää ja hypyttää kaiken maailman HR konsulttien päähänpistojen mukaan. Ilmeisesti se on näiden konsulttien laskutusperuste. Omat työntekijäni olen haastatellut alle puolen tunnin, kysymällä viisi olennaista asiaa, jotka kaikki liittyvät tarjolla olevan työn tekemiseen. Ihan ilman mitään survival-piirileikkejä.

Samoin, 42 v. kokemuksella en ole ikinä saanut yhtään hakemaani tai TE- toimiston osoittamaa ja pakolla haettua paikkaa. Enkä aio hakeakaan enää mitään. Aina on joku tullut kysymään, tuttu firma tai kaveri tai vuokrafirma ottanut yhteyttä ja kysynyt että kiinnostaako. Tyhmä kysymys tuo alussa josta olen kuullut mutta ei ole ikinä kysytty koska on ollut alusta alkaen tiedossa että ei ne minua ota. Niin ja suurimman osan elämästäni olen työskennellyt mutta alkaa jo riittää. TE- toimistot ja konsulttifirmat taitavat lähinnä pyrkiä työllistämään itsensä. Niiden kanssa olen oppinut pelaamaan niin että mahdollinen työtehtäväni on aika tarkoin rajattu eli harvoin tarjolla. Voin toki tehdä ihan mitä vaan mutta vain mikä todella kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen aina rehellinen ja mahdollisimman epäteennäinen työnhaussa. En tietenkään ala tänne jakelemaan asioita, jotka kerron, kun kilpailen teitä muita vastaan työnhaussa. Joka tapauksessa yritän välttää kliseitä ja olla aito. Jos se ei kelpaa, niin työpaikka saa haistaa v-i-t-u-n. 

Tämä. Olen ollut, päässyt siis, kahteen haastatteluun viime kuukausien aikana, ala sama. 

 

Ensimmäiseen yritin miettiä hyviä vastauksia etukäteen, olisin todella halunnut sen paikan. Jännitin, vastasin ohi kysymysten, ihan pieleen meni, en olisi itsekään palkannut itseäni..

Seuraava mahdollisuus tuli muutaman kuukauden kuluttua. Olin varma, etten kuitenkaan kelpaa, menin mitä väliä -asenteella. Haastattelija ei kysynyt mitään tyypillisiä kysymyksiä (joihin aina neuvotaan valmistautumaan, mitä lisäarvoa ym. blaa blaa), lähinnä keskustelimme, millai

Niin - olette keskustelleet työtehtävästä. Niin se pitäisi ollakin. Itse olen esimerkiksi tämäntyyppisessä haastattelussa todennut, että saamieni lisätietojen pohjalta en koe tehtävää mielekkääksi suhteessa palkkaan ja todelliseen päätösvaltaan. Lyötiin kättä päälle ja se oli siinä. Myöhemmin soittivat samasta firmasta toisen työpaikan kohdalla suoraan minulle ja sovittiin siitä sitten työsopimus. 

Koska minä pidän työssäolosta ja hyvästä palkasta. Ehkä tämä olisi liian suoraa puhetta tänä päivänä työhönottohaastattelussa. Nykyisinhän pitää töissä tehdä kaikenlaisia sirkustemppuja. Ja mielellään harjoittelijan palkalla 60 tuntista työviikkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaan, että ei viitsitä jauhaa pa-kaa, ei tietenkään tarvitse. Valitkaa juuri se, jonka parhaaksi katsotte.

Ihme teatteria, jossa on vuorosanat. Ei mitään järkeä älykkäälle ihmiselle.

 

Jonkun mielestä tämä on varmaan mukahauskaa. Minulle haastattelijana tämä antaisi ainoastaan henkilöstä ylimielisen, yhteistyökyvyttömän ja hankalan kuvan. Jos joku mulle oikeasti vastaisi noin, ja hakijoissa olisi muitakin potentiaalisia, niin tällä vastauksella jäisi kyllä rannalle. Aivan sama kuinka älykkönä tämä ko henkilö itseään pitää. Useimmiten työssä ja työpaikalla tarvitaan rakentavia ratkaisukeskeisiä ihmisiä, jotka osaavat pelata yhteiseen maaliin, eikä mitään itseään muita parempana ja älykkäämpänä pitäviä individualisteja.

Ns. tavallisena työntekijänä evp. olisi tärkeää katsoa että uusi työntekijä todella soveltuu tehtäväänsä. Varsinkin työnjohtajan, pikkupomon kohdalla jolla on esimiesvaltaa muita kohtaan. Hänen esimiestensä olisi hyvä kysellä uuden pomon alaisilta koeaikana jo että mitä mieltä he ovat uudesta esimiehestä. Pari kertaa 40 vuoden aikana olen törmännyt tilanteeseen että uusi pikkupomo oli sosiaalisilta taidoiltaan onneton. Yksi oli päättämätön, sysäsi kaiken alaistensa tehtäväksi, suunniteltavaksi ym. Ja toinen hyvin itsekeskeinen tyyppi. Kehui kaikkea omaansa, omia päätöksiään ja töitään. Ja mikä pahinta, ei arvostanut vanhoja kokeneita työntekijöitä yhtään vaan aina oli hyvä olla samaa mieltä ja nuoleskella häntä. Firmasta lähti moni ammattilainen muualle. Itsekin niin tein. Myöhemmin kun isompi päällikkö ko. firmasta soitti ja kyseli kesäksi hommiin, kysyin että onko se pomo vielä teillä? Ymmärrän, kuului vastaus. Olivat heränneet.

Niin itse kysymykseen. Nykyään sanoisin että jos kerran hyvistä työntekijöistä on näin puutetta niin saattaisin tullakin.

Koska olen ainoa hakija.  Saatte eds jonkun.