Lue keskustelun säännöt.
Lasten kirkuminen. Miksi?
06.01.2023 |
Niin? Ei omassa lapsuudessa noin tehty. Pienet vauva tietysti itkivät silloinkin, mutta se on eri juttu kuin isompien kirkuminen.
t: nimim. Naapurin lasten kirkumista taas kuunnellut
Kommentit (112)
Ei liity aloitukseen, mutta mielestäni huvittavaa; Tuttavani pyyhkii syksyllä koulun aloittavan pyllyn, kantaa häntä usein, koska lapsi ei jaksa kuulemma kävellä, jne... Öö 😅 Ihan siis terve lapsi kaikin puolin kyseessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tehtäisiin aikuisille, jotka kiljuvat puhelimiinsa busseissa, kailottavat kovaäänisesti kaupoissa, rääkyvät parvekkeillaan iltamyöhään, soitattavat korvia huumaavaa musiikkia päiväkaudet jne.
Kasvatetaan heidät jatkossa jo lapsuudesta saakka. Näin näitä kehitysvammaisten tasolla olevia ymmärtämättömiä on enää vain se määrä, mikä kuuluukin. Eli oikeasti kehitysvammaiset. Ja heille suotakoon vähän vapauksia ja lämpimät hymyt.
Vähän vaikeata mennä kasvattamaan heitä, koska he asuvat lapsena kaukana Suomesta. Olen tuon ensimmäisen viestin lähettäjä.
Samaa olen ihmetellyt. Itse olen ysärilapsi: kyllä meistä ääntä lähti, välillä paljonkin, mutta emme me kirkuneet tuollaisella mielipuolisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tehtäisiin aikuisille, jotka kiljuvat puhelimiinsa busseissa, kailottavat kovaäänisesti kaupoissa, rääkyvät parvekkeillaan iltamyöhään, soitattavat korvia huumaavaa musiikkia päiväkaudet jne.
Kasvatetaan heidät jatkossa jo lapsuudesta saakka. Näin näitä kehitysvammaisten tasolla olevia ymmärtämättömiä on enää vain se määrä, mikä kuuluukin. Eli oikeasti kehitysvammaiset. Ja heille suotakoon vähän vapauksia ja lämpimät hymyt.
Vähän vaikeata mennä kasvattamaan heitä, koska he asuvat lapsena kaukana Suomesta. Olen tuon ensimmäisen viestin lähettäjä.
Ja täällä jos puuttuu, olet razisti. Kokemusta on.
Tosi-tv-ohjelmissa on aikuisten kirkumista. On kai tullut ulkomailta se malli: "Oh my God! Iik! Ihanaa!"
Sellaista ei ollut muinoin omassa nuoruudessa.
Lisäksi lasten piirroselokuvissa nykyään huudetaan paljon. Meinasin mennä katsomaan lastenelokuvaa, kun ajattelin,, että se olisi rauhallinen ja siitä tulisi hyvä mieli. Sitten katsoin trailerin: huutoa ja kirkumista. En lähtenyt leffaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On huomaattu. Jopa Savonlinnan oopperajuhlilla. O tempora, o mores.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikuisetkin on kummallisia. Tilanteissa, joissa aplodeeraus riittäisi niin päästellään outoja ulvahduksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tehtäisiin aikuisille, jotka kiljuvat puhelimiinsa busseissa, kailottavat kovaäänisesti kaupoissa, rääkyvät parvekkeillaan iltamyöhään, soitattavat korvia huumaavaa musiikkia päiväkaudet jne.
Kasvatetaan heidät jatkossa jo lapsuudesta saakka. Näin näitä kehitysvammaisten tasolla olevia ymmärtämättömiä on enää vain se määrä, mikä kuuluukin. Eli oikeasti kehitysvammaiset. Ja heille suotakoon vähän vapauksia ja lämpimät hymyt.
Vähän vaikeata mennä kasvattamaan heitä, koska he asuvat lapsena kaukana Suomesta. Olen tuon ensimmäisen viestin lähettäjä.
Jos 99% bussissa olijoista käyttäytyy normaalisti ja katsoo paheksuen yhtä ja tarvittaessa kuljettaja huomauttaa hänelle asiasta, niin ongelma poistuu.
Jos näistä 99% se 90% istuu silmät tyhjinä tamponit korvissa luuria tuijottaen lysyssä, niin ei varmaankaan muutosta tule.
Eli näytä esimerkkiä, niin muut seuraavat perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi-tv-ohjelmissa on aikuisten kirkumista. On kai tullut ulkomailta se malli: "Oh my God! Iik! Ihanaa!"
Sellaista ei ollut muinoin omassa nuoruudessa.
Lisäksi lasten piirroselokuvissa nykyään huudetaan paljon. Meinasin mennä katsomaan lastenelokuvaa, kun ajattelin,, että se olisi rauhallinen ja siitä tulisi hyvä mieli. Sitten katsoin trailerin: huutoa ja kirkumista. En lähtenyt leffaan.
Tuo on totta.
Olen ihmetellyt, miksi tässä maassa ei ole hiljaisia päiväkoteja tai hiljaisia koululuokkia. Eli ne vanhemmat, jotka toivovat saavansa lapselleen rauhallisen ympäristön, voisivat valita sen.
On lätkäluokkaa, liikuntaluokkaa, enkkuluokkaa, musaluokkaa, kielikylpypäiväkotia ja ties ja mitä. Silti ei saamari yhdessäkään ole lapset normaalilla volyymillä.
Siihen hiljaisuuteen voisi vielä yhdistää käytöstavat. Eli näihin paikkoihin pääsykokeet ja vasta sitten sisään.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa millä sen huudon saa loppumaan. Meillä ADHD saa hirveitä raivareita ja kirkuu ja huutaa suoraa huutoa. Kaikkeni yritän naapureita ajatellen mutta kun ei tyttöön saa mitään kontaktia kun tuo kohtaus on päällä. Kestää ehkä 20min kerrallaan ,alkaa alusta muutaman kerran..
Avokämmenellä litsari, sellainen että tuntuu.
Muutaman kerran toistettuna kirkumiskohtauksen iskiessä, pääset huonosta tavasta eroon lopullisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida tosi teevee ohjelmista johtua nykylasten käytös. Kyllä siellä taustalla on vanhemmat, ei mikään muu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen olimme Ikeassa ja pieni ihminen sai leluosastolla raivokohtauksen kun ei saanutkaan haluamaansa lelua:
Huuto oli aivan mieletön.
Sitä ihan lamautuu siinä metelissä.Lapsettomat tuohtuvat, kun vanhempi ei hiljennä lasta keinolla millä hyvänsä (esim. antamalla periksi lelun suhteen tai uhkailemalla tätä hiljaiseksi), koska lapsettoman oikeus miellyttävään ja rauhalliseen tilaan on pyhä. Perheelliset taas tuohtuvat, kun joku laiminlyö kasvatuksen antamalla kiljukaulalle periksi tai kohtelee lastaan emotionaalisesti turvattomalla tavalla.
Eiköhän Ikean lastenosasto ole sellainen paikka, jossa lapsen kasvattamiselle on tilaa.
No ei ole Ikea mikään lapsen kasvattamiseen sopiva paikka. Sen sijaan se on paikka, jossa kasvatuksen tuloksia voidaan laittaa käytäntöön.
Meillä on ainakin aina lapsille jo ihan pienenä kerrottu, miten pitää olla. Ei sitä vasta kaupassa opeteltu.
Jos lapsi on kasvatettu niin, että rumasta käytöksestä on aina seuraus, niin näitä tilanteita ei tule. Tai jos tulee, napakka kielto riittää.
Nykyvanhempien on vain jotenkin kai vaikeaa hahmottaa, mitä kasvatus on. Potalle pistetään ennen viskaria ja jos suostuu, niin siitä saa vähintään 1,5 litraa jäätelöä, uuden peliohjaimen ja lapsi nostetaan kullatulle jalustalle.
Sama tosin tapahtuu, vaikka ei olisi istunutkaan potalla, "kun ei sitä huutoa muuten kestä"...
Kuten eläkkeellä oleva lastenhoitaja sanoi, "nykylapset käyttäytyvät valitettavan usein niin, kuin pahasti kehitysvammaiset aikanaan". Eli tuntuu, kuin aivot eivät vain toimisi millään. Eivät kai ne toimi, jos niitä ei harjoiteta.
Sinulla ei todellakaan ole lapsia, tai sitten ne ovat jo aikuisia. Jos olisi, niin ymmärtäisit uhmaikäisen psykologiasta jotain. On ihan normaalia, että uhmaikäinen saa huutokohtauksen paikassa kuin paikassa, jos pettyy. Etukäteen voidaan aina lapselle asiasta puhua, mutta kauppatilannetta ei voi kotioloissa kovin tarkasti simuloida. Eli sitä, että ympärillä on hyllytolkulla kiinnostavia leluja, joihin ei saakaan koskea. Tietysti normaali lapsi huutaa vähemmän viidennellä kuin ensimmäisellä kerralla, kun huomaa, ettei saakaan siten tahtoaan läpi. Uhmaikäinen vasta harjoittelee tunteidensa säätelyä, eikä taito ole valmis millään vartin tsemppipuheella ennen ensimmäistä Ikea-reissua.
Menkää velat muualle sieltä Ikean lastenosastolta pahoittamasta mieltänne. Teillä on ehkä oikeus olla siellä siinä missä muillakin, kuten joku aiemmassa viestissä muistutti, mutta niin on oikeus myös sellaisessa ikävaiheessa olevilla lapsilla, jotka vasta harjoittelevat tunteidensa säätelyä ja ilmaisua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan jos lapsista hakattiin äänet pois niin ei se ollut normaalia. Mutta jos sellaisen on joutunut kokemaan, niin lasten normaali käytös tuntuu varmasti erikoiselta.
Tämä. Omat traumat kummittelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen olimme Ikeassa ja pieni ihminen sai leluosastolla raivokohtauksen kun ei saanutkaan haluamaansa lelua:
Huuto oli aivan mieletön.
Sitä ihan lamautuu siinä metelissä.Lapsettomat tuohtuvat, kun vanhempi ei hiljennä lasta keinolla millä hyvänsä (esim. antamalla periksi lelun suhteen tai uhkailemalla tätä hiljaiseksi), koska lapsettoman oikeus miellyttävään ja rauhalliseen tilaan on pyhä. Perheelliset taas tuohtuvat, kun joku laiminlyö kasvatuksen antamalla kiljukaulalle periksi tai kohtelee lastaan emotionaalisesti turvattomalla tavalla.
Eiköhän Ikean lastenosasto ole sellainen paikka, jossa lapsen kasvattamiselle on tilaa.
No ei ole Ikea mikään lapsen kasvattamiseen sopiva paikka. Sen sijaan se on paikka, jossa kasvatuksen tuloksia voidaan laittaa käytäntöön.
Meillä on ainakin aina lapsille jo ihan pienenä kerrottu, miten pitää olla. Ei sitä vasta kaupassa opeteltu.
Jos lapsi on kasvatettu niin, että rumasta käytöksestä on aina seuraus, niin näitä tilanteita ei tule. Tai jos tulee, napakka kielto riittää.
Nykyvanhempien on vain jotenkin kai vaikeaa hahmottaa, mitä kasvatus on. Potalle pistetään ennen viskaria ja jos suostuu, niin siitä saa vähintään 1,5 litraa jäätelöä, uuden peliohjaimen ja lapsi nostetaan kullatulle jalustalle.
Sama tosin tapahtuu, vaikka ei olisi istunutkaan potalla, "kun ei sitä huutoa muuten kestä"...
Kuten eläkkeellä oleva lastenhoitaja sanoi, "nykylapset käyttäytyvät valitettavan usein niin, kuin pahasti kehitysvammaiset aikanaan". Eli tuntuu, kuin aivot eivät vain toimisi millään. Eivät kai ne toimi, jos niitä ei harjoiteta.
Sinulla ei todellakaan ole lapsia, tai sitten ne ovat jo aikuisia. Jos olisi, niin ymmärtäisit uhmaikäisen psykologiasta jotain. On ihan normaalia, että uhmaikäinen saa huutokohtauksen paikassa kuin paikassa, jos pettyy. Etukäteen voidaan aina lapselle asiasta puhua, mutta kauppatilannetta ei voi kotioloissa kovin tarkasti simuloida. Eli sitä, että ympärillä on hyllytolkulla kiinnostavia leluja, joihin ei saakaan koskea. Tietysti normaali lapsi huutaa vähemmän viidennellä kuin ensimmäisellä kerralla, kun huomaa, ettei saakaan siten tahtoaan läpi. Uhmaikäinen vasta harjoittelee tunteidensa säätelyä, eikä taito ole valmis millään vartin tsemppipuheella ennen ensimmäistä Ikea-reissua.
Menkää velat muualle sieltä Ikean lastenosastolta pahoittamasta mieltänne. Teillä on ehkä oikeus olla siellä siinä missä muillakin, kuten joku aiemmassa viestissä muistutti, mutta niin on oikeus myös sellaisessa ikävaiheessa olevilla lapsilla, jotka vasta harjoittelevat tunteidensa säätelyä ja ilmaisua.
Ensinnäkin huutavan lapsen kanssa lähdetään kaupasta pois. Muutaman kerran jälkeen lapsi oppi että vanhempi on tosissaan ja shoppailu loppuu, jos kiukuttelee.
Toisekseen tässä ketjussa on tullut esille paljon ihan vain tyhjänpäiväistä karjumista mikä ei liity tunteiden säätelyyn millään tavalla. Itsekin tunnistan tämän ilmiön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi karjuu ja kirkuu, kun ei muuten millään saa huomiota älypuhelinta toljottavalta vanhemmalta, jolla saattaa olla jopa kuulokkeet päällä. Isät istuu pleikkojen äärellä ja äidit surffaa vauvalla. Lapsi yrittää saada jotain kontaktia, ei auta kun huuto jos sekään.
Kasvaa teidän lapsukaisista varmaan aika tunnevammaisia aikuisia, kun lapsena ainut kokemus on hylkäämisestä ja syrjään jättämisestä.
Some vienyt kanssakäymisen, kun lapselle ei vauvana enää jutella ja lueta, lapsi oppii kirkkumalla ilmaisemaan itseään. Naapurissa alle 2v lapsi, joka kirkuu kurkku suorana hereillä ollessa, kommunikoi noin -ilot ja itkunsa! Ihminen on apinasta lähtöisin, sinne elukkatasolle ollaan kai palaamassa taas. Kyllä nämä äänenkäytöt ihan sieltä kodistä lähtee, miten sitä lasta lähetään opettamaan, kun kyseessä normaali/terve lapsi. En ihmettele näitä väsyneitä vamhempia, jotka joutuu kuuntelemaan tuota 24/7. Erotaan helposti, niin saa sitten viikko-viikkojärjestelyt j lepoa omista lapsistaan.
Meillä kotona vanhemmat puuttui tuollaiseen käytökseen ja kielsi, jos kirkuminen alkoi, ei ollut sallitua siis ollenkaan. Ja jos jonkun lapset kirkui yleisillä paikoilla, pihoilla ja marketeilla, niin kieroon katsottiin eli kasvatusongelmia.
sivu
Näinhän se menee. Nykyään ei jakseta kasvattaa ja sitten uuvutaan, kun se lapsi onkin täysin villi-ihminen eikä enää kohta tottele mitään. Johdonmukaisella ja rauhallisella kasvatuksella ja lapsen kanssa tekemällä asioita jää ne kiljumisetkin sivuun. Jos ei vanhemmat yhtään jaksa ohjata lapsen mielenkiintoa mihinkään, niin tulos on tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen olimme Ikeassa ja pieni ihminen sai leluosastolla raivokohtauksen kun ei saanutkaan haluamaansa lelua:
Huuto oli aivan mieletön.
Sitä ihan lamautuu siinä metelissä.Lapsettomat tuohtuvat, kun vanhempi ei hiljennä lasta keinolla millä hyvänsä (esim. antamalla periksi lelun suhteen tai uhkailemalla tätä hiljaiseksi), koska lapsettoman oikeus miellyttävään ja rauhalliseen tilaan on pyhä. Perheelliset taas tuohtuvat, kun joku laiminlyö kasvatuksen antamalla kiljukaulalle periksi tai kohtelee lastaan emotionaalisesti turvattomalla tavalla.
Eiköhän Ikean lastenosasto ole sellainen paikka, jossa lapsen kasvattamiselle on tilaa.
No ei ole Ikea mikään lapsen kasvattamiseen sopiva paikka. Sen sijaan se on paikka, jossa kasvatuksen tuloksia voidaan laittaa käytäntöön.
Meillä on ainakin aina lapsille jo ihan pienenä kerrottu, miten pitää olla. Ei sitä vasta kaupassa opeteltu.
Jos lapsi on kasvatettu niin, että rumasta käytöksestä on aina seuraus, niin näitä tilanteita ei tule. Tai jos tulee, napakka kielto riittää.
Nykyvanhempien on vain jotenkin kai vaikeaa hahmottaa, mitä kasvatus on. Potalle pistetään ennen viskaria ja jos suostuu, niin siitä saa vähintään 1,5 litraa jäätelöä, uuden peliohjaimen ja lapsi nostetaan kullatulle jalustalle.
Sama tosin tapahtuu, vaikka ei olisi istunutkaan potalla, "kun ei sitä huutoa muuten kestä"...
Kuten eläkkeellä oleva lastenhoitaja sanoi, "nykylapset käyttäytyvät valitettavan usein niin, kuin pahasti kehitysvammaiset aikanaan". Eli tuntuu, kuin aivot eivät vain toimisi millään. Eivät kai ne toimi, jos niitä ei harjoiteta.
Sinulla ei todellakaan ole lapsia, tai sitten ne ovat jo aikuisia. Jos olisi, niin ymmärtäisit uhmaikäisen psykologiasta jotain. On ihan normaalia, että uhmaikäinen saa huutokohtauksen paikassa kuin paikassa, jos pettyy. Etukäteen voidaan aina lapselle asiasta puhua, mutta kauppatilannetta ei voi kotioloissa kovin tarkasti simuloida. Eli sitä, että ympärillä on hyllytolkulla kiinnostavia leluja, joihin ei saakaan koskea. Tietysti normaali lapsi huutaa vähemmän viidennellä kuin ensimmäisellä kerralla, kun huomaa, ettei saakaan siten tahtoaan läpi. Uhmaikäinen vasta harjoittelee tunteidensa säätelyä, eikä taito ole valmis millään vartin tsemppipuheella ennen ensimmäistä Ikea-reissua.
Menkää velat muualle sieltä Ikean lastenosastolta pahoittamasta mieltänne. Teillä on ehkä oikeus olla siellä siinä missä muillakin, kuten joku aiemmassa viestissä muistutti, mutta niin on oikeus myös sellaisessa ikävaiheessa olevilla lapsilla, jotka vasta harjoittelevat tunteidensa säätelyä ja ilmaisua.
No ihan tasan minulla on lapsia. En ole itse rääkynyt missään lapsena, omat sisarukseni eivät sitä tehneet, omat lapseni eivät sitä ole edes kokeilleet, eivätkä myöskään sisarusteni lapset.
Mikä hemmetti se on, että raivareista pitää tehdä jotenkin normaalia tässä lässynlässyn maailmassa.
On eri asia pahoittaa mieli jostakin, kuin huutaa hiestä kaarella ihmisiltä aivot pihalle.
Kasvatetaan heidät jatkossa jo lapsuudesta saakka. Näin näitä kehitysvammaisten tasolla olevia ymmärtämättömiä on enää vain se määrä, mikä kuuluukin. Eli oikeasti kehitysvammaiset. Ja heille suotakoon vähän vapauksia ja lämpimät hymyt.