Mies ilmoitti että yhteiseen käyttöön rahat täytyisi laittaa tästä lähtien puoliksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli sama laulu. Hyvin meni, kun ei ollut eroa tulojen suhteen. Ja olin itse ihan ihan kovatuloinen nainen, isompaa liksaa kuin lääkäreillä. Sitten kotiin lasten kanssa, miehelle yks kaks isommat tulot ja alkoi helvetti.

Sitä luulisi, että kaikki olisivat perheessä onnellisia, kun voisi ottaa vähän rennommin ja käyttää rahoja perheen hyvinvointiin. Ei. Miehellä alkoi sellainen pakonomainen pihistely, että ei ole ennen nähty. Minä ja lapset hankittiin kaikki käytettynä siinä missä mies kiillotteli paria autoa ja pari motskaria autotallissa. Mulla ei ollut varaa kampaajalle tai muuhun kuin halvimpaa punalaputettuun ruokaaa. Mies hienosti ruokaili eri ravintoloissa ruokatunnillaan.

Erohan siitä tuli. Ja sanon vain, että aikaisemmin olisi pitänyt ottaa. Meni muutama vuosi hukkaan, kun ajattelin, että jos herra vielä tokenisi. Raha ei sovi kaikille.

Siis miksi te köyhäilitte lasten kanssa? Missä ne sun rahat oli?

Enimmäkseen palkkatuloissa. Ja niitähän ei ollut, kun oli lasten kanssa kotona. Sitä ennen maksettu opintolainoja (aika pitkät opinnot ja lainaa piti ottaa) ja sitten oli asuntolainaa, jota piti lyhentää. Osakesalkkuun ei vielä tuossa vaiheessa ollut päässyt mitään kertymään. Työuraakin vasta muutama vuosi takana, kun en tajunnut munasoluja pakastaa ja ottaa käyttöön myöhemmin.

Kauan sä olit hoitovapaalla? Kovempi liksa kuin lääkärillä ja mitään jäänyt taskuun. Just

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Mutta ei se nyt vain voi mennä niin, että perheessä eletään kahta täysin erillistä elintasoa, jossa toisella jää peruskulujen jälkeen joka kuukausi yli 2000 euroa humputtelurahaa, ja toisella ei ole omaa käyttörahaa ollenkaan (ei siis esim. voisi ostaa uusia talvikenkiä, jos vanhat hajoaa tms., ellei käyttäisi säästöjään). Mieshän tuossa vaatii, että rahat jaetaan, niin sitten on sovittava sellainen jako, että kummallakin on kohtuullinen elintaso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin AP tarvitset noin ymmärtämätöntä miestä? Olet aivan liian kiltti jos tuohon suostut, näytät samalla lapsillesi esimerkin siitä millainen kohtelu on ok.

Tekisin juuri niin kuin joku ehdotti. Omaa lomaa, hieman vapautta ilman lapsia ja sitten ero. Suostuisin lähivanhemnaksi vain kunnon ehdoilla, muutoin mies hoitakoon nyt osansa jälkikasvusta.

Ap:n mies ei todellakaan ole ymmärtämätön. Mies tienaa n.6000e/kk, eli on varmasti fiksumman puoleinen jo sillä perusteella. Lisäksi mies on reitittänyt lapsilisät ja kotihoidontuet itselleen, vaikka lasten äiti on se, joka lapsista huolehtii ja tekee lasten hankinnat (esim. riita siitä, että voiko ostaa 30 euron talvihaalarin lapselle). Nyt mies haluaa ohjata itselleen ja omiin säästöihinsä n. 2000e/kk ja samaan aikaan vaimolle jäisi ollenkaan käyttörahaa.

Mies on erittäin fiksu ja ymmärtää aivan varmasti, mitä tekee. Hän vain haluaa kahlita vaimonsa kotiin ilman rahaa, että saa kontrolloitua kaikkea, mitä vaimonsa tekee. Sairas tyyppi.

Tämä mies ei voi saada kotihoidontukea, se on apn valhe.

Ap on onnistunut hassaamaan palkkansa ja nyt ilmeisesti tyhjentää yhteisenkin tilin, en mäkään hänelle rahaani antaisi käyttöön.

Kotihoidon tukea voi hakea kumpi tahansa vanhemmista, jos lapsi ei ole julkisen puolen päivähoidossa. Aloittajan pitää muuttaa niin, että jatkossa sekä kotihoidon tuki että lapsilisät tulevat hänen tililleen, ei miehen. Jos mies haluaa toisen lapsen lapsilisän, niin siinä menettää vain lapsikorotuksen, mutta sehän ei miestä haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Mistä päättelet, ettei hoida miehen lapsia? Ap maksaa tällä hetkellä 1200 euroa kuussa lastenhoidosta. Miksi miehen ei tarvitse maksaa mitään. Lisäksi tutkitusti äitien tulonkehitys jää 20% jälkeen muista äitiyslomien jälkeen. Mikä näkyy myös eläkkeessä. Hurja panos äidiltä. Missä isän panos?

Ao ei maksa lasten hoidosta vaanbon päättänyt jäädä kotiin. Sairas maailma, kun lapsia tehdään ja sit niitten hoito nähdään elämän pilaavana asiana. Ja mies maksaa, aphan edes maksa mitään.

Voihan mies jäädä nyt kotiin, se olisi reilua myös miestä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Mistä päättelet, ettei hoida miehen lapsia? Ap maksaa tällä hetkellä 1200 euroa kuussa lastenhoidosta. Miksi miehen ei tarvitse maksaa mitään. Lisäksi tutkitusti äitien tulonkehitys jää 20% jälkeen muista äitiyslomien jälkeen. Mikä näkyy myös eläkkeessä. Hurja panos äidiltä. Missä isän panos?

Ao ei maksa lasten hoidosta vaanbon päättänyt jäädä kotiin. Sairas maailma, kun lapsia tehdään ja sit niitten hoito nähdään elämän pilaavana asiana. Ja mies maksaa, aphan edes maksa mitään.

Voihan mies jäädä nyt kotiin, se olisi reilua myös miestä kohtaan.

Ap oli ehdottanut tätä miehelle, mutta - yllätys, yllätys - mies ei halunnut jäädä perhevapaille. Lapsen halusi, mutta ajatteli, että lapsen hoitaa Joku Muu, ja että se Joku Muu myös ottaa takkiin kaikki tulonmenetykset, mitä lapsen teosta seuraa.

Tuo pari tulee eroamaan. Eivät ole mikään perhe, vaan kaksi erillistä ihmistä. Mies laskee vain omaa hyötyään, ei ollenkaan perheen yhteistä hyötyä. Eron myötä ap:n taloudellinen tilanne paranee (tulee saamaan ne tuet). Voi joutua käräjien kautta vaatimaan, että se kotihoidon tuki siirtyy hänelle jne., ja ylipäätään kaikesta todennäköisesti käräjät tarvitaan. Mutta tulee silti paranemaan.

Ja kun palaa töihin, ja mies maksaa elarit, niin hyvin pärjäävät sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Mitä tästä ketjusta opimme? Vanhempainvapaat ja hoitovapaat täytyy jakaa tasan vanhempien kesken. Täysin tasan. Samoin yövalvomiset, sairaan lapsen hoidot ja hoidosta hakemiset ja viemiset. Vain sillä tavalla osa ihmisistä nähtävästi kykenee osallistumaan lapsensa elämään. Raha on nähtävästi liian rakasta, että sitä voisi oman lapsen hyvinvointiin investoida. Mieluummin toki niin, että lapsia tehtäisiin vain täysjärkisten ihmisten kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Ja silti sinusta on ihan oikein, että toinen vanhempi elää leveästi ja toinen köyhyydessä, koska on haluttu yhteisiä lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Hoivaamalla niitä lapsia? Miten väännät sellaisen tilanteen yhdenvertaiseksi, että vain toinen kärsii lapsista aiheutuvista negatiivisista lieveilmiöistä ihan kaiken? Onhan se varmaan hyvä veistellä tuota liiba laabaa, kuinka ei tässä laskeskella jos on itse täysin saama puolella ja ajamassa toista kurjaan nurkkaan. Tuossahan on nimenomaan se mies, joka mäkättää siitä että tasan pitäisi kaiken mennä (eikä edes mene, koska ei itse hoida esim. niitä lapsia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Pakkohan siinä on naisen mennä töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, jos mies vaatii naista maksamaan puolet kuluista. Yövalvomiset pitää mennä tasan, ei se käy, että kumpikin käy kokopäivätöissä ja vain toinen valvoo lapsen takia öisin. Lapsen hoito pitää mennä myös tasan, muutenhan se jää naiselle ja mies vaan harrastaa vapaa-aikanaan.

Ihanaa olla lapseton sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Pakkohan siinä on naisen mennä töihin heti vanhempainvapaan jälkeen, jos mies vaatii naista maksamaan puolet kuluista. Yövalvomiset pitää mennä tasan, ei se käy, että kumpikin käy kokopäivätöissä ja vain toinen valvoo lapsen takia öisin. Lapsen hoito pitää mennä myös tasan, muutenhan se jää naiselle ja mies vaan harrastaa vapaa-aikanaan.

Paitsi suurimmalla osalla. Suurin osa osaa asiat hoitaa, sopia raha-asiat tarvittaessa ja kasvattaa lapsensa. Voitko kuvitella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Hoivaamalla niitä lapsia? Miten väännät sellaisen tilanteen yhdenvertaiseksi, että vain toinen kärsii lapsista aiheutuvista negatiivisista lieveilmiöistä ihan kaiken? Onhan se varmaan hyvä veistellä tuota liiba laabaa, kuinka ei tässä laskeskella jos on itse täysin saama puolella ja ajamassa toista kurjaan nurkkaan. Tuossahan on nimenomaan se mies, joka mäkättää siitä että tasan pitäisi kaiken mennä (eikä edes mene, koska ei itse hoida esim. niitä lapsia).

Itsensä vuoksi se hoivaa niitä lapsia, ihan turha miestä syyttää. Se on kuule nimenomaan niin että siinä vaiheessa kun perheessä on saaja- ja menettäjäpuolet, ne lapset olisi pitänyt jättää tekemättä. Harmi sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Sun ajatuksen juoksu on jotenkin todella kummallinen. Ilmeisesti yrität tässä ilmaista sitä, että mielestäsi perheen pitää totta kai puhaltaa yhteen hiileen, eikä ihan kaikki voi kaikissa tilanteissa aina mennä täysin tasan, vaan molemmat osallistuvat yhteiseen perheeseen kykyjensä mukaan ja tämä saattaa vaihdella pitkällä tähtäimellä.

Kuitenkin sitten puolustelet tässä sitä, että mies haluaakin kohdella yhtäkkiä vaimoaan epäreilusti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Hoivaamalla niitä lapsia? Miten väännät sellaisen tilanteen yhdenvertaiseksi, että vain toinen kärsii lapsista aiheutuvista negatiivisista lieveilmiöistä ihan kaiken? Onhan se varmaan hyvä veistellä tuota liiba laabaa, kuinka ei tässä laskeskella jos on itse täysin saama puolella ja ajamassa toista kurjaan nurkkaan. Tuossahan on nimenomaan se mies, joka mäkättää siitä että tasan pitäisi kaiken mennä (eikä edes mene, koska ei itse hoida esim. niitä lapsia).

Itsensä vuoksi se hoivaa niitä lapsia, ihan turha miestä syyttää. Se on kuule nimenomaan niin että siinä vaiheessa kun perheessä on saaja- ja menettäjäpuolet, ne lapset olisi pitänyt jättää tekemättä. Harmi sulle.

Kuule ihan lasten vuoksi ne lapset nyt vain pitää hoitaa. Eli sinun mielestäsi menettäjä puolena toimiminen on naisten yksinoikeus jota ei nyt vaan jostain syystä voi tai saa tasata, jotta lapsia voitaisiin tehdä vaan se on yksin naisen häpeä ja jos tähän ei suostu täytyy lapset jättää tekemättä.

Selväksi tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Jos se olisi ihan ok, että vain toinen ajautuu pienituloiseksi lasten myötä ja toinen ei, niin minkäs takia nämä miehet ei koskaan suostu ottamaan sitä kotiinjäävän osaa? Tuossakin nuorin taisi olla jo 9kk, eli ei ole enää täysimetetty, vaan syö jo kiinteitä, joten mieskin voisi ottaa sen kotona olevan roolin. 

Mutta ei tietenkään mies sellaiseen diiliin lähde, että nainen tienaisi ja vain naisella on rahaa.

Kyllä se vaan niin on, että jos on yhdessä päätetty tehdä lapsi, niin se tulojenpudotus lasten kotihoidosta kärsitään yhdessä, eikä siten, että vain toinen kärsii. Eli jos naisen tulot putosi esim. 1200 euroa, kuten ap:lla, niin mies maksaa ap:lle 600 euroa, jolloin molemmat ottaa 600 euroa takkiin, eikä vain toinen.  Silloin kulut voi maksaa edelleen puoliksi.

Toinen vaihtoehto on se, että perhevapaat jaetaan tasan.

Silloin kun perhe on päätetty perustaa, on tiedetty tulojen tippuvan ja kompensaatio ja jako on täysin turha edes miettiä. Se jää kotiin joka haluaa ja sillä siisti. Jatkuva tarve tasata tilit on lapsellista, katkeraa, kyttäävää ja yksinkertaisesti väärin.

Sinäkö veit lapsesi 9 kuukauden ikäisenä päivähoitoon? Hoiditteko tasan lapsen asiat töihin paluusi jälkeen yövalvomisia myöten?

En vienyt. Mistä sä tän nyt keksit? Eikä koskaan laskettu paljonko kumpikin valvoi tai hoiti, ne on meidän lapsia eikä mitään työsuorituksia.

Sun ajatuksen juoksu on jotenkin todella kummallinen. Ilmeisesti yrität tässä ilmaista sitä, että mielestäsi perheen pitää totta kai puhaltaa yhteen hiileen, eikä ihan kaikki voi kaikissa tilanteissa aina mennä täysin tasan, vaan molemmat osallistuvat yhteiseen perheeseen kykyjensä mukaan ja tämä saattaa vaihdella pitkällä tähtäimellä.

Kuitenkin sitten puolustelet tässä sitä, että mies haluaakin kohdella yhtäkkiä vaimoaan epäreilusti?

Missä kohtaa muka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Hoivaamalla niitä lapsia? Miten väännät sellaisen tilanteen yhdenvertaiseksi, että vain toinen kärsii lapsista aiheutuvista negatiivisista lieveilmiöistä ihan kaiken? Onhan se varmaan hyvä veistellä tuota liiba laabaa, kuinka ei tässä laskeskella jos on itse täysin saama puolella ja ajamassa toista kurjaan nurkkaan. Tuossahan on nimenomaan se mies, joka mäkättää siitä että tasan pitäisi kaiken mennä (eikä edes mene, koska ei itse hoida esim. niitä lapsia).

Itsensä vuoksi se hoivaa niitä lapsia, ihan turha miestä syyttää. Se on kuule nimenomaan niin että siinä vaiheessa kun perheessä on saaja- ja menettäjäpuolet, ne lapset olisi pitänyt jättää tekemättä. Harmi sulle.

Niin se väkivaltainen puoliskokin suhteessa varmaan ajattelee, että jos tuolla tavalla lähdetään jakamaan uhrin ja syyllisen osaa niin nakki napsahtaa. Helpompi vain ajatella, että ei meillä sellaisia syyllisiä ole, vaan yhdessä tässä ollaan ja syyhän on itse asiassa sen toisen kun on mahdollistanut oman väkivallan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotonaoleva ei osallistu elatukseen kuin poikkeustapauksissa. Hän hoitaa jo sen vaikeamman osan yhteiselosta.

Jos työssäkäyvä ei kykene elatukseen on hyvä joko vaihtaa osia tai katsella oma kämppä.

Nyt sinä kuvailit maksueunukkiuden. Jos toinen sluibailee kotona ja työssäkäyvä maksaa enemmän, niin työssäkäyvä on silloin maksueunukki jota käytetään taloudellisesti hyväksi.

Niin. Tässä vaan ei vaimo sluibaile, vaan tekee kahta työtä, eli hoitaa pieniä lapsia ja opiskelee. Ja pienten lasten jotka siis ovat miehen omia lapsia.

Eli on kotona omien lastensa kanssa ja opiskelee. Ei sluibaile joo, mutta ei myöskään hoida miehen lapsia tai ole miehen palkollinen. Tietenkään hän ei voi tuoda eahaa talouteen enemmän kuin sitä on (jollei satu olemaan kultamunia muniva yksilö), mutta ei myöskään tee mitään sellaista mistä hänelle lasten isän pitäisi maksaa.

Hän hoitaa yhteisiä lapsia kotona. Siitä hyvästä miehen tulee korvata puolet äidin tulonmenetyksistä (palkka + eläke), se toinen puoli menetyksestä on äidin. Näin molemmat maksavat yhtä paljon lasten huoltamisesta. Jos mies sitten sen jälkeen vaatii, että kaikki maksetaan puoliksi, silloin mies myös hoitaa kotihommat ja muut puoliksi. Toinen vaihtoehto on se, että mies on lasten kanssa kotona omalla vuorollaan yhtä kauan kuin äiti oli ja kärsii samat tulonmenetykset kuin lasten äiti.

Mites se äiti korvaa sen miehen kasvaneet kustannukset? Yhteiskunta korvaa äidille sen mitä korvaa, ei vanhempien tarvitse toisiaan kompensoida tai palkita. Yhdenvertaiset aikuiset, vanhemmat ja puolisot, ei siihen mitään *kumpi tekee enemmän ja maksaa enemmän ja mäkätimäkäti*-paska sovi. Jos alkaa miettiä sitä miten mies sulle korvaa sen että sä et ole töissä vaan lasten kanssa, kannattaa lähteä lätkimään ja elää ilman lapsia.

Hoivaamalla niitä lapsia? Miten väännät sellaisen tilanteen yhdenvertaiseksi, että vain toinen kärsii lapsista aiheutuvista negatiivisista lieveilmiöistä ihan kaiken? Onhan se varmaan hyvä veistellä tuota liiba laabaa, kuinka ei tässä laskeskella jos on itse täysin saama puolella ja ajamassa toista kurjaan nurkkaan. Tuossahan on nimenomaan se mies, joka mäkättää siitä että tasan pitäisi kaiken mennä (eikä edes mene, koska ei itse hoida esim. niitä lapsia).

Itsensä vuoksi se hoivaa niitä lapsia, ihan turha miestä syyttää. Se on kuule nimenomaan niin että siinä vaiheessa kun perheessä on saaja- ja menettäjäpuolet, ne lapset olisi pitänyt jättää tekemättä. Harmi sulle.

Kuule ihan lasten vuoksi ne lapset nyt vain pitää hoitaa. Eli sinun mielestäsi menettäjä puolena toimiminen on naisten yksinoikeus jota ei nyt vaan jostain syystä voi tai saa tasata, jotta lapsia voitaisiin tehdä vaan se on yksin naisen häpeä ja jos tähän ei suostu täytyy lapset jättää tekemättä.

Selväksi tuli.

Sama se nyt on onko se nainen vai mies. Oli kumpi vaan, lapsia ei kannata tehdä.

Jos on paljon rahaa, tuohon puoliksi laittamiseen tarvitaan hyvät sakset.