HS: "Naiset eivät voi jatkaa kotien yksinvaltiaina miehille tulee antaa enemmän tilaa"

Mulla kiinnittyi huomio kahteen asiaan. Kirjoitus oli kun lapsen käsialaa ja se, että tämä mielipiteen esittäjä piti epätasa-arvoisena sitä, että nainen imettää lastaan.

Naisen ja miehen rooli kuuluukin olla erilainen ja luonto on muutamilla seikoilla pitänyt siitä huolen. Näitä naisten ja miesten eroja ei tarvitse, eikä siis pidä, lähteä minkään ideologian vuoksi keinotekoisesti tasapäistämään.

En ymmärrä miten aivopesevä vaikutus somella, telkkarilla ja medialla oikein joihinkin on, että sieltä tarttuu päähän kaikkein sairaimmatkin ajatukset.

Lopettakaa median, somen ja telkkarin (sisältää suiratoistopalvelut) seuraaminen ja alkakaa elää oikeaa, ympärillänne olevaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt joskus sitä, että miehet itse sabotoivat kotia tekemällä kotityöt tahallaan päin mäntyjä. Silloin ei tarvitse tehdä kotitöitä, kun nainen turhautuu huonosti tehtyihin kotitöihin ja mieluummin tekee ne itse. Kuinkahan yleistä tämä "kodin sabotoiminen" on?

Minun on edelleen vaikea kuvitella, että aikuinen ihminen heittäytyisi avo- tai avioliitossa ihan toisenlaiseksi kuin yksin asuessaan. Jos mies arvostaa sinkkuna viihtyisää ja puhdasta kotia, puhtaita ja silitettyjä vaatteita jne,  ja pitäisi ihan luonnollisena sitä, että kotityöt kuuluvat elämään, niin miksi hän muuttuisi niin paljon muutettuaan toisen kanssa yhteen?

Väitän, että usein näissä on takana se, että ei se mies sinkkunakaan huolehtinut kodistaan. Asui "poikamieskämpässä", söi pizzaa ja kebabbia ja vaatehuoltokin oli mitä sattuu. Siinä on sitten naisen turha hämmästyä, kun ei sellaisesta miehestä kuoriudu avoliitossakaan siisteyttä arvostavaa.

Voihan se olla vaikeaa kuvitella. Oma mieheni oli siisti. Hänen opiskelija-asuntonsa oli siisti. Niin kauan kun asuttiin kaksin, pidettiin koti kunnossa yhdessä, yhdessä suunniteltiin lomat jne. Sitten syntyi lapset ja miehestä kehkeytyi yksi lapsi joukon jatkoksi. Joku psykologi voisi selittää mikä tähän johtaa, miksi aikuinen mies taantuu lasten mukana yhdeksi passattavaksi? Itse ajattelen, että miehen aivoissa raksuttaa jotain sellaista, että kun tuo tuossa hoitaa lapset, niin samalla vaivallahan se passaa hänetkin. Ehkä joku lämpöinen lapsuuden muisto, kun äiti teki kaiken valmiiksi?

Minä todellakin annoin sitä tilaa, suorastaan rukoilin, että osallistuisi kodin ylläpitoon ja lomien, juhlien ym järjestelyyn. Ihan olisi saanut tehdä just niin kuin haluaa, olinhan vuosia nähnyt, että osaa ja tekee hyvin. Mutta jos toinen ei tartu mihinkään, niin eipä siinä auta muu kuin tehdä yksin, koska JONKUN ON TEHTÄVÄ. Kaikki oli aina "ihan sama, päätä sää".

Nyt viidentoista vuoden jälkeen mies on onnistunut kääntämään tämän niin, että hän ei tee, koska aina tehdään minun tavallani. Voi jum*liste sentään! Jos mies ei ole osallistunut vuosikausiin, niin tottakai olen kehittänyt omat tapani hoitaa asiat. Olisiko minun YKSIN TEHDESSÄNI jotenkin pitänyt huomioida se, miten mies kenties olisi halunnut hommat hoidettavan??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo reissuun/juhliin tms. lähtemiset on kyllä sellaisia joista ollaan riitojakin saatu aikaiseksi. Mies hoitaa vain itsensä ja omat tavaransa ja alkaa valittaa mikä kestää...

Se on juuri näin lapset jäävät naisten harteille mies huolehtii aina vain itsestään...

Olen miettinyt, miksi yhteiskunnan (tai ainakin joidekin) mielestä on ok, että mies on perheessään vapaamatkustaja. Miksi hän ei ole aikuinen ja ota vastuuta omasta jälkikasvustaan sen sijaan, että "auttelee" äiskää silloin tällöin kun huvittaa? 

Samahan se on naisten tulojen kanssa. Vähän on osallistuvinaan kulujen maksamiseen.

Enpä ole vielä nähnyt stereotypiaa esimerkiksi perheellisistä naisista, jotka ostelevat itselleen kalliita autoja, kelloja, pelitietokoneita ja muuta elektroniikkaa muun perheen kustannuksella. Olisi kiva nähdä tilastoista, monta prosenttia palkasta menee perheen asioihin naisilla ja miehillä. 

Suomessa valuuttayksikkö on euro, ei prosentti.

Sitten kun tuosta vielä vähän kasvat niin ymmärrät myös sen miksi ne prosentitkin on ihan hyödyllisiä.  Yläasteella taitaa tulla viimeistään vastaan.

Henkilöön käyvä vasta-argumentti. Ei oikein vakuuta miksi vaatimusten tasa-arvo pitäisi vaihtaa epäoikeudenmukaisiin prosenttileikkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne naiset yleenä halua luopua vallastaan kotona. Jos mies yrittää tehdä kotitöitä, niin ne on väärin tehty, koska pitää tehdä niin kuin nainen haluaa.  Nähty on. Toisaalta miesten pitää luopua vallastaan bisnes- ja hallintosektorilla niin saavutettaisiin tasapaino. Onhan se ymmärrettävää, että nainen takertuu siihen ainoaan valtaan, jota hänellä on, eli kodin valtikkaan.

N50

Kun yleensä ne ON väärin tai puoliksi tehty. Esimerkkinä keittiön siivous. Astiat menee koneeseen, mutta kaikki tasot ja ruokapöytä jää pyyhkimättä harmaan ikuisuuteen asti. Jos ne pyyhitään, niin rätti ripustetaan vettä tippuvan märkänä kaapin kahvaan bakteereita kasvattamaan.

Tai imuroidaan, mutta pölyt jää pyyhkimättä. Vaatteet ripustetaan, mutta niitä ei oiota, joten eivät kuivu kunnolla ja jäävät kurttuisiksi.

Olisiko se niin mahdotonta hyväksyä tuo toinen tapa tehdä asiat. Jospa se sinun tapasi ei olekaan ainoa oikea?

N50

Olen eri, mutta esim. yksi exäni ei koskaan pyyhkinyt keittiön kaappien ovia. Siis väitti siivonneensa keittiön, mutta oli pyyhkinyt vain vaakatasossa olevat tasot. Kaappien ovet saattoivat olla täynnä kaikkia valumia ja tahroja. Niin on se nyt kumma, jos siitä hyvästä ei sitten enää suostu koskaan pyyhkimään keittiötä, jos toinen huomauttaa, että ovessa näkyy olevan aika paha ruokatahravaluma. Tuo on miehiltä jotain ihan omituista käytöstä, että jättävät asioita tekemättä ja sitten loukkaantuvat, jos ei tulekaan taputuksia, että kuinka mahtavaa, että hän nyt siivosi keittiön ja nainen saa sitten tulla vielä siivoamaan loput keittiöstä.

Toinen on miesimurointi. Sehän on ihan käsite. Tarkoittaa, ettei imuroida minkään huonekalun tai maton alta, vaan ainoastaan näkyvät osat. Seuraavana päivänä sieltä sohvan/telkkarin alta jo kulkeutuu sitten pölyt näkyville. Ja taputuksia sankarille, job well done.

On ihan luonnollista, että naista ärsyttää, jos tekee homman puolivillaisesti siten, että toinen joutuu tulemaan perässä ja viemään homman loppuun. Jos lupaa imuroida, niin olisi kohtuullista, että tekisi sen sitten niin, ettei heti seuraavana päivänä tarvitse imuroida uudestaan.

Tämä siivoustyyli vaikuttaa kyllä minusta jo niuhottamidelta. Olen nainen enkä tosiaankaan pyyhi joka kerta kaapinovia tai imuroi mattojen alta. Olen tyytyväinen, jos mies laittaa edes joskus jonkun astiansa tiskikoneeseen, roskan roskiin, imuroisi edes keskilattian (ei ole koskaan imuroinut) tai kuljettaisi edes joskus likaiset kalsarinsa lattialta pyykkikoriin.

Okei, eli teillä miehen käyttämät astiat ja kalsarit lojuu ympäri kämppää ja ilmeisesti mies käy ostamassa aina vain uusia tilalle, ettei tarvitse likaisia käyttää? Vai kaiveleeko sieltä likakasoista aina uudelle kierrokselle likaisena käyttöön? Vai miten teillä tämä homma hoituu? Eiku ainiin, sinä alistettuna noukit pesuun ne pas*aset kalsarit!

En oikeasti vain ymmärrä naisia, jotka sallii mieheltänsä tuollaisen käytöksen!! Ja sitten vielä kertovat olevansa tyytyväisiä jos mies JOSKUS raivaa käyttämiään asioita pesuun tai vie roskansa roskiin. En katseli hetkeäkään tuollaista. Mitä ihmettä saatte tuollaisesta suhteesta?

Itse havahduin tilanteeseen, kun kerran huomasin miehen laittaneen keittokattilan hellalta jääkaappiin ja kiitin miestä siitä. Oho, mies ei ole ikinä kiittänyt minua mistään vastaavasta. Nykyään kysyn mieheltä "mitä sanotaan", kun hän nousee syötyään ruokapöydästä. Jos haluan, että mies laittaa jotain jääkaappiin tai tiskipöydälle, minun pitää luetella tavarat yksitellen. Mitä ihmettä tuolle on tapahtunut?

Vakka kantensa valitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt joskus sitä, että miehet itse sabotoivat kotia tekemällä kotityöt tahallaan päin mäntyjä. Silloin ei tarvitse tehdä kotitöitä, kun nainen turhautuu huonosti tehtyihin kotitöihin ja mieluummin tekee ne itse. Kuinkahan yleistä tämä "kodin sabotoiminen" on?

Minun on edelleen vaikea kuvitella, että aikuinen ihminen heittäytyisi avo- tai avioliitossa ihan toisenlaiseksi kuin yksin asuessaan. Jos mies arvostaa sinkkuna viihtyisää ja puhdasta kotia, puhtaita ja silitettyjä vaatteita jne,  ja pitäisi ihan luonnollisena sitä, että kotityöt kuuluvat elämään, niin miksi hän muuttuisi niin paljon muutettuaan toisen kanssa yhteen?

Väitän, että usein näissä on takana se, että ei se mies sinkkunakaan huolehtinut kodistaan. Asui "poikamieskämpässä", söi pizzaa ja kebabbia ja vaatehuoltokin oli mitä sattuu. Siinä on sitten naisen turha hämmästyä, kun ei sellaisesta miehestä kuoriudu avoliitossakaan siisteyttä arvostavaa.

Todella moni mies on kasvanut paapottuna ja luonnollisesti se tapa seuraa parisuhteisiin ja muihinkin suhteisiin, jos mies ei ole älynnyt tutkiskella itseään, miksi on sellainen kuin on.

Kun olin lapsi, niin minun ei tarvinnut tehdä mitään, vaan äiti/vanhemmat tekivät. En koskaan tehnyt ruokaa, käynyt kaupassa tai siivonnut. Itse asiassa en saanut tehdä näitä vaikka olisin halunnutkin.

Mieheni joutui tekemään kotitöitä pienestä pitäen, oli viikkosiivoukset joissa kaikilla oli omat tehtävät. Pihahommissa ja puiden teossa piti auttaa myös. 

Minulle ei ole mikään ongelma tehdä kotihommia, ja pidän kaiken siistinä ja puhtaana, kun tas mieheni luistaisi mielellään tekemisestä, ja jos olen pois viikon, niin hän siivoaa vasta kun olen tulossa takaisin, ei siinä välillä ollenkaan kun on yksin kotona.

Että kyllä se on ihan ihmisestä eikä lapsuudenkodista kiinni millaiseksi ihminen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies on kyllä ottanut tilaa aina. Ollaan oltu yhdessä teini-ikäisistä asti, enkä joudu nalkuttamaan sille. Meidän kämpästä suurin osa sisustuksesta on miehen päättämää. Mies on hifisti, joten kämpän sisustus on akustiikan takia tärkeää. Melkein toivoisin, että sillä olis se paljon parjattu oma miesluola tätä varten, muttei neliöt riitä. Mies myös siivoaa, oikeastaan enemmän kuin minä. Lapsia ei toisaalta ole, en tiedä muuttaisivatko ne meidän kuvioita kuinka paljon.

Jos periaate jommalla kummalla on että jokainen siivoaa omat (ja vain omat) sotkut niin ongelmia tulee lasten kanssa, he kun eivät vielä itse siivoa omia sotkujaan, joten jos toinen siivoaa vain omat sotkunsa, niin toiselle vanhemmalle jää ne lastenkin sotkut siivottavaksi.

Asun mieheni kanssa ja meillä on säännöllisesti miehen (nyt jo isot)lapset. Edelleen mies saattaa jättää pyyhkimättä pöydän kun lapsensa on sen sotkenut kouluun lähtiessään. On jotenkin vaikea hahmottaa että vaikka hän ei itse sitä ole sotkenut, niin hänen kuuluu se kuitenkin siivota, koska hänen lapsensa on sen sotkenut. Minähän en nosta pikkusormeanikaan, koska olen jo oman lapseni sotkut siivonnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo reissuun/juhliin tms. lähtemiset on kyllä sellaisia joista ollaan riitojakin saatu aikaiseksi. Mies hoitaa vain itsensä ja omat tavaransa ja alkaa valittaa mikä kestää...

Se on juuri näin lapset jäävät naisten harteille mies huolehtii aina vain itsestään...

Olen miettinyt, miksi yhteiskunnan (tai ainakin joidekin) mielestä on ok, että mies on perheessään vapaamatkustaja. Miksi hän ei ole aikuinen ja ota vastuuta omasta jälkikasvustaan sen sijaan, että "auttelee" äiskää silloin tällöin kun huvittaa? 

Samahan se on naisten tulojen kanssa. Vähän on osallistuvinaan kulujen maksamiseen.

Enpä ole vielä nähnyt stereotypiaa esimerkiksi perheellisistä naisista, jotka ostelevat itselleen kalliita autoja, kelloja, pelitietokoneita ja muuta elektroniikkaa muun perheen kustannuksella. Olisi kiva nähdä tilastoista, monta prosenttia palkasta menee perheen asioihin naisilla ja miehillä. 

Se rajanveto "perheen asioihin" ja "omiin asioihin" vaan on välillä vähän vaikeaa ja kummatkin sukupuolet sitä tuppaa tarpeen vaatiessa venyttämään.

Ne autot vaikka: 

Jos yhtä mieltä ollaan siitä perhe tarvitsee auton, ja tietyt käytännön sanelemat raamitkin autolle on (esimerkiksi iso farkku että muksut mahtuu takapenkille ja saadaan lomareissuille matkatavarat ja se lonkkavikainen kultainennoutajakin mukaan, jne) niin jäähän tuohon sitten vielä melkoinen määrä vaihtoehtoja mallin ja hinnan suhteen mitä voi itselle ja toiselle koittaa perustella niin järki- kuin tunnesyinkin. Jos on vielä tilanne että mies ajelisi kyseisellä autolla enemmän, vaikkapa työmatkat ja lastenharrastukset, ehkä ratissa lomareissuillakin enemmän, ja haluaa siksi satsata siihen enemmän kuin nainen niin onko se sitten perheen eteen laitettua rahaa vai miehen itseensä satsaamista lopulta ja missä määrin, kun joku kompromissi löytyy?

Tai jos sama perhe ostaa pienemmän kakkosauton, joka olisi enemmän naisen käytössä. Mies ei sillä paljon ajelisi ja ehdottaa Yarista, naisen mieleen olisi enemmän Audi A3. Jos A3:n päädytään niin käytettiinkö raha perheen eteen vai naisen eteen?

Pelikone, no sillähän pelaa lapsetkin eikä vain mies eli onko se nyt muun perheen kustannuksella vai naisen kustannuksella kun nainen on ainoa joka ei pelaa vai sittenkin perheen eteen kun kuitenkin valtaosa perheestä pelaa?

Jos miehelle kelpaisi Askon alennuksesta tonnin-parin sohva, mutta naisen mielestä olohuoneeseen sopiva sohva löytyy Vepsäläisestä niin mikä osa sohvan hinnasta on perheen eteen käytettyä rahaa ja mikä naisen estetiikantajun tyydyttämiseen käytettyä rahaa?

Asioista saa halutessaan vaikka kuinka vaikeita. Varsinkin, kun menee yhteen ihmisen kanssa, jolla on erilainen maku ja arvomaailma.

Meillä on yhteisessä käytössä auto, jonka mies omisti jo silloin, kun tapasimme. Japanilainen, ehkä viitisentoista vuotta vanha. Kaikki sen kulut maksetaan puoliksi. Omistajuus säilyy puolisollani. Minä ostin noin vuoden yhdessä asumisen jälkeen oman auton, koska täällä maalla se on tarpeen. Maksan tietysti kaikki sen kulut. Puoliso osti muistaakseni samoihin aikoihin itselleen farkun, koska tarvitsee sitä työssään. Luultavasti se on hänen yrityksensä nimissä. Sen kulut hoitaa tietysi hän itse.

Kunhan tulee aika vaihtaa yhteinen auto, olen aika varma, että meillä on hyvin samanlainen näkemys siitä, millaiseen se vaihdetaan ja missä hintaluokassa liikutaan. Niin se oli siinäkin vaiheessa, kun mietimme matkailuauton hankkimista.

Kun kahvinkeitin hajosi, puolisolle olisi riittänyt tilalle parin-kolmenkympin markettimalli. Minä halusin merkkikeittimen. Puoliso osallistui keittimen hankintaan kahdellakympillä eli summalla, jonka hän oli korkeintaan valmis maksamaan markettikeittimestä, minä maksoin loput. Luonnollisesti se on molempien käytössä.

Minä halusin kasvihuoneen, joten maksoin sen. Minä halusin terassin saunatilojen eteen, joten maksoin sen. Olen hankkinut uusia verhoja sekä keittiöön että olohuoneeseen ja hei, arvaa kuka ne maksoi! Kyllä, minä. Vaikka puoliso tietysti osallistui niiden valintaan.

Atk-laitteet ovat tietysti henkilökohtaisia, molemmat hankkivat omansa. Uusi televisio saatiin pari kuukautta sitten sattuman kautta miehen sukulaisilta (eivät jaksaneet opetella käyttämään sitä, joten antoivat pois), joten sen uusimistarvetta ei ole ihan lähiaikoina, mutta jos olisi, niin luultavasti siinä kohtaa mies haluaisi laadukkaamman kuin minä, ja siksi hän saisi myös maksaa siitä enemmän. Itse en katso televisiolähetyksiä käytännössä lainkaan ja suoratoisto-ohjelmiinkin minulle riittää läppäri.

Voisitko sinäkin kertoa _omista_ kokemuksistasi ja mielipiteistäsi, sen sijaan, että keskustelet miehestä ja naisesta, joita kukaan meistä ei tunne?

Jos katsot noita aiempia viestejä mihin edellinen oli vastaus niin saatat huomata että vastasit oikeastaan aikalailla aiheen ohi. Olennaistahan tässä nyt oli se että joku aiemmin väitti että naiset käyttävät enemmän rahaa "perheeseen", mies taas autoihinsa ja moottoripyöriinsä tms. Jotta päästäisiin takaisin samalle ladulle niin:

Onko mielestäsi haluamasi ja maksamasi terassi perheen eteen käytettyä rahaa vai perheeltä pois, omaksi iloksi käytettyä rahaa?

Vaikea kuvitella että sinulle millään saisi asiaa perille, jos et ymmärrä edes sitä mikä on perheelle yhdessä nautittavaksi, ja mikä vain toiselle vanhemmalle.

No woman, no cry.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne naiset yleenä halua luopua vallastaan kotona. Jos mies yrittää tehdä kotitöitä, niin ne on väärin tehty, koska pitää tehdä niin kuin nainen haluaa.  Nähty on. Toisaalta miesten pitää luopua vallastaan bisnes- ja hallintosektorilla niin saavutettaisiin tasapaino. Onhan se ymmärrettävää, että nainen takertuu siihen ainoaan valtaan, jota hänellä on, eli kodin valtikkaan.

N50

Kun yleensä ne ON väärin tai puoliksi tehty. Esimerkkinä keittiön siivous. Astiat menee koneeseen, mutta kaikki tasot ja ruokapöytä jää pyyhkimättä harmaan ikuisuuteen asti. Jos ne pyyhitään, niin rätti ripustetaan vettä tippuvan märkänä kaapin kahvaan bakteereita kasvattamaan.

Tai imuroidaan, mutta pölyt jää pyyhkimättä. Vaatteet ripustetaan, mutta niitä ei oiota, joten eivät kuivu kunnolla ja jäävät kurttuisiksi.

Olisiko se niin mahdotonta hyväksyä tuo toinen tapa tehdä asiat. Jospa se sinun tapasi ei olekaan ainoa oikea?

N50

Olen eri, mutta esim. yksi exäni ei koskaan pyyhkinyt keittiön kaappien ovia. Siis väitti siivonneensa keittiön, mutta oli pyyhkinyt vain vaakatasossa olevat tasot. Kaappien ovet saattoivat olla täynnä kaikkia valumia ja tahroja. Niin on se nyt kumma, jos siitä hyvästä ei sitten enää suostu koskaan pyyhkimään keittiötä, jos toinen huomauttaa, että ovessa näkyy olevan aika paha ruokatahravaluma. Tuo on miehiltä jotain ihan omituista käytöstä, että jättävät asioita tekemättä ja sitten loukkaantuvat, jos ei tulekaan taputuksia, että kuinka mahtavaa, että hän nyt siivosi keittiön ja nainen saa sitten tulla vielä siivoamaan loput keittiöstä.

Toinen on miesimurointi. Sehän on ihan käsite. Tarkoittaa, ettei imuroida minkään huonekalun tai maton alta, vaan ainoastaan näkyvät osat. Seuraavana päivänä sieltä sohvan/telkkarin alta jo kulkeutuu sitten pölyt näkyville. Ja taputuksia sankarille, job well done.

On ihan luonnollista, että naista ärsyttää, jos tekee homman puolivillaisesti siten, että toinen joutuu tulemaan perässä ja viemään homman loppuun. Jos lupaa imuroida, niin olisi kohtuullista, että tekisi sen sitten niin, ettei heti seuraavana päivänä tarvitse imuroida uudestaan.

Tämä siivoustyyli vaikuttaa kyllä minusta jo niuhottamidelta. Olen nainen enkä tosiaankaan pyyhi joka kerta kaapinovia tai imuroi mattojen alta. Olen tyytyväinen, jos mies laittaa edes joskus jonkun astiansa tiskikoneeseen, roskan roskiin, imuroisi edes keskilattian (ei ole koskaan imuroinut) tai kuljettaisi edes joskus likaiset kalsarinsa lattialta pyykkikoriin.

Kävimme mieheni kanssa pitkän keskustelun imuroinnista, ja sen määritelmästä. Mitä tarkoittaa imuroiminen? Milloin voi sanoa että on imuroinut asunnon? Pääsimme ihan hyvin yhteisymmärrykseen, ja totesimme että jos lattiaa imuroidessa suulake osuu jokaiseen neliösenttiin lattiapinta-alasta, niin lattia on imuroitu (meidän imurilla). Jos tätä ei ole tapahtunut, niin kyse on osan lattiaa imuroimisesta, ja väärinkäsitysten välttämiseksi silloin ei tule käyttää lausetta olen imuroinut lattiat.

Kun miehen poika alkoi miesimuroimaan, niin olisiko ollut 3-4 kertaa hän sai siitä hyvästä imuroida koko talon. Sen jälkeen alkoi imuroimaan niin että pääsi pelkällä oman huoneen imuroinnilla.

Ei se oikeasti ole niin vaikeaa, jos viitsii heittäytyä keskusteluun ja tarkastella sitä monelta kantilta, ja sopia miten jakossa tullaan tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä huomio. Sinänsähän tuo oli hyvä kirjoitus, mutta tosiaan naisnäkökulmasta.

Hieman hymyilytti tuo lakanoiden pakkaaminen. Me olemme lapseton pariskunta ja minä olen se, joka pakkaa lakanat (ja ruoat), kun niitä reissussa tarvitaan. Puoliso puolestaan pakkaa retkikeittimet, taskulamput, laturit yms. (riippuen millaiselle reissulle milloinkin ollaan lähdössä). Lisäksi hän talvisin varmistaa, että lintujen ruokinta-automaatissa riittää ruokaa. Eli helposti saisin asian näyttämään siltä, että minä teen kaikki metatyöt, mutta kyllä ne todellisuudessa aika tasan puoleksi menevät.

Metatyö on suomen kielen turhin ilmaisu. Laiska töitään luettelee, ultralaiska metatöitä.

reps :D Aion sumeilematta lainata tätä kehittelemääsi sananlaskua :)

-eri

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että todella paljon sellaista naisten piilopäsmäröintiä on, jota ei äkkiseltään huomais, mut jos alkais kääntämään asetelman toisinpäin.

Kyllä me naiset oikeasti varmaan jyrätään. Onko syynä sitten se, että mies on joku alistettu uhri, en usko. Luulen, että miehet eivät vaan välitä niin paljon, ovat tyytyväisiä kun saavat olla möllöttää, vaikka vähän joku pomotteliskin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne naiset yleenä halua luopua vallastaan kotona. Jos mies yrittää tehdä kotitöitä, niin ne on väärin tehty, koska pitää tehdä niin kuin nainen haluaa.  Nähty on. Toisaalta miesten pitää luopua vallastaan bisnes- ja hallintosektorilla niin saavutettaisiin tasapaino. Onhan se ymmärrettävää, että nainen takertuu siihen ainoaan valtaan, jota hänellä on, eli kodin valtikkaan.

N50

Kun yleensä ne ON väärin tai puoliksi tehty. Esimerkkinä keittiön siivous. Astiat menee koneeseen, mutta kaikki tasot ja ruokapöytä jää pyyhkimättä harmaan ikuisuuteen asti. Jos ne pyyhitään, niin rätti ripustetaan vettä tippuvan märkänä kaapin kahvaan bakteereita kasvattamaan.

Tai imuroidaan, mutta pölyt jää pyyhkimättä. Vaatteet ripustetaan, mutta niitä ei oiota, joten eivät kuivu kunnolla ja jäävät kurttuisiksi.

Olisiko se niin mahdotonta hyväksyä tuo toinen tapa tehdä asiat. Jospa se sinun tapasi ei olekaan ainoa oikea?

N50

Olen eri, mutta esim. yksi exäni ei koskaan pyyhkinyt keittiön kaappien ovia. Siis väitti siivonneensa keittiön, mutta oli pyyhkinyt vain vaakatasossa olevat tasot. Kaappien ovet saattoivat olla täynnä kaikkia valumia ja tahroja. Niin on se nyt kumma, jos siitä hyvästä ei sitten enää suostu koskaan pyyhkimään keittiötä, jos toinen huomauttaa, että ovessa näkyy olevan aika paha ruokatahravaluma. Tuo on miehiltä jotain ihan omituista käytöstä, että jättävät asioita tekemättä ja sitten loukkaantuvat, jos ei tulekaan taputuksia, että kuinka mahtavaa, että hän nyt siivosi keittiön ja nainen saa sitten tulla vielä siivoamaan loput keittiöstä.

Toinen on miesimurointi. Sehän on ihan käsite. Tarkoittaa, ettei imuroida minkään huonekalun tai maton alta, vaan ainoastaan näkyvät osat. Seuraavana päivänä sieltä sohvan/telkkarin alta jo kulkeutuu sitten pölyt näkyville. Ja taputuksia sankarille, job well done.

On ihan luonnollista, että naista ärsyttää, jos tekee homman puolivillaisesti siten, että toinen joutuu tulemaan perässä ja viemään homman loppuun. Jos lupaa imuroida, niin olisi kohtuullista, että tekisi sen sitten niin, ettei heti seuraavana päivänä tarvitse imuroida uudestaan.

Tämä siivoustyyli vaikuttaa kyllä minusta jo niuhottamidelta. Olen nainen enkä tosiaankaan pyyhi joka kerta kaapinovia tai imuroi mattojen alta. Olen tyytyväinen, jos mies laittaa edes joskus jonkun astiansa tiskikoneeseen, roskan roskiin, imuroisi edes keskilattian (ei ole koskaan imuroinut) tai kuljettaisi edes joskus likaiset kalsarinsa lattialta pyykkikoriin.

Kävimme mieheni kanssa pitkän keskustelun imuroinnista, ja sen määritelmästä. Mitä tarkoittaa imuroiminen? Milloin voi sanoa että on imuroinut asunnon? Pääsimme ihan hyvin yhteisymmärrykseen, ja totesimme että jos lattiaa imuroidessa suulake osuu jokaiseen neliösenttiin lattiapinta-alasta, niin lattia on imuroitu (meidän imurilla). Jos tätä ei ole tapahtunut, niin kyse on osan lattiaa imuroimisesta, ja väärinkäsitysten välttämiseksi silloin ei tule käyttää lausetta olen imuroinut lattiat.

Kun miehen poika alkoi miesimuroimaan, niin olisiko ollut 3-4 kertaa hän sai siitä hyvästä imuroida koko talon. Sen jälkeen alkoi imuroimaan niin että pääsi pelkällä oman huoneen imuroinnilla.

Ei se oikeasti ole niin vaikeaa, jos viitsii heittäytyä keskusteluun ja tarkastella sitä monelta kantilta, ja sopia miten jakossa tullaan tekemään.

Täytyypä ottaa kokeiluun tämä vinkki :D

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

No oho, miltäs vuosisadalta sinä olet? Kerrotko vielä, mitä ne miesten työt on? Esim. auto (minulla naisena on kyllä aina ollut oma auto, ei mitään perheen yhteistä) hoidetaan ammattilaisella, eli siihen ei liity yhtäkään parisuhdemiehen työtä. Asunnon rakenteista jne. vastaa talonyhtiö, joka käyttää ammattilaisia. Remontit aika usein lähtee naisen ideasta ja nainen suunnittelee ja teettää sujuvasti.

Ei nykymiehet monetkaan edes osaa tehdä mitään ennen ns. miesten töinä pidettyjä asioita. Sillä jaolla miehelle ei jäisi mitään tehtäviä, ja nainen hoitaisi kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

Meillä on Reinon ja Annelin hommat. Reino hoitaa roskahuollon ja Anneli pyykkihuollon. Jos oikein pinnistät, niin varmasti ymmärrät miksi Annelinkin on joskus kuitenkin vietävä roskia, ja Reinon pyykättävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

Meillä on Reinon ja Annelin hommat. Reino hoitaa roskahuollon ja Anneli pyykkihuollon. Jos oikein pinnistät, niin varmasti ymmärrät miksi Annelinkin on joskus kuitenkin vietävä roskia, ja Reinon pyykättävä.

Siis tuossahan tilanne on kunnossa. Kaikki tekevät kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

No oho, miltäs vuosisadalta sinä olet? Kerrotko vielä, mitä ne miesten työt on? Esim. auto (minulla naisena on kyllä aina ollut oma auto, ei mitään perheen yhteistä) hoidetaan ammattilaisella, eli siihen ei liity yhtäkään parisuhdemiehen työtä. Asunnon rakenteista jne. vastaa talonyhtiö, joka käyttää ammattilaisia. Remontit aika usein lähtee naisen ideasta ja nainen suunnittelee ja teettää sujuvasti.

Ei nykymiehet monetkaan edes osaa tehdä mitään ennen ns. miesten töinä pidettyjä asioita. Sillä jaolla miehelle ei jäisi mitään tehtäviä, ja nainen hoitaisi kaiken.

Kaikkeen kun ei ole varaa palkata ammattilaista. Esimerkiksi viemäri tukossa, lapsen/vaimon polkupyörän huolto tai vaikka lumen pudottaminen katolta. Kaikki muut kotityöt jakautuvat kaikille. Nämä huoltotyöt ei.

Esimerkiksi kaikki perheessä imuroivat, tiskaavat ja pesevät pyykkiä. Ikkunan pesusta vaimo tuskaili kuinka se lähes aina on hänen työnsä. Nyt sitäkin on tehty vuorotellen.

Se että sinä asut kerrostalossa ja teetät kaiken ulkopuoliselle ei tarkoita että aina ja jokaisella on sama tilanne. Uskon että pystyt tämän tajuamaan kun annat itsellesi aikaa keskittyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää.

Useammin tekee mies naisten töitä kuin nainen miesten töitä.

Useimmiten kodin perustyöt, ruuanlaitto, siivous, lastenhoito ja vastaavat jaetaan tasan. Tähän ainakin pyritään useimmiten.

Kun kodinkone hajoaa, viemäri tukkeutuu tai vastaava ylläri ilmestyy arkeen on sen hoitaminen 100% miehen tehtävä. Joka kerta.

Yllärit eivät ole yleisiä tai säännöllisesti toistuvia, mutta aina ne ovat miehen töitä. Miksi näin?

Miksi ei ole töitä jotka ovat 100% aina naisen, ilman valitusoikeutta. Miksi naisen työt tasataan kaikki, miehen ei? Eikö reiluinta olisi että kaikki tekee kaikkea.

No oho, miltäs vuosisadalta sinä olet? Kerrotko vielä, mitä ne miesten työt on? Esim. auto (minulla naisena on kyllä aina ollut oma auto, ei mitään perheen yhteistä) hoidetaan ammattilaisella, eli siihen ei liity yhtäkään parisuhdemiehen työtä. Asunnon rakenteista jne. vastaa talonyhtiö, joka käyttää ammattilaisia. Remontit aika usein lähtee naisen ideasta ja nainen suunnittelee ja teettää sujuvasti.

Ei nykymiehet monetkaan edes osaa tehdä mitään ennen ns. miesten töinä pidettyjä asioita. Sillä jaolla miehelle ei jäisi mitään tehtäviä, ja nainen hoitaisi kaiken.

Kaikkeen kun ei ole varaa palkata ammattilaista. Esimerkiksi viemäri tukossa, lapsen/vaimon polkupyörän huolto tai vaikka lumen pudottaminen katolta. Kaikki muut kotityöt jakautuvat kaikille. Nämä huoltotyöt ei.

Esimerkiksi kaikki perheessä imuroivat, tiskaavat ja pesevät pyykkiä. Ikkunan pesusta vaimo tuskaili kuinka se lähes aina on hänen työnsä. Nyt sitäkin on tehty vuorotellen.

Se että sinä asut kerrostalossa ja teetät kaiken ulkopuoliselle ei tarkoita että aina ja jokaisella on sama tilanne. Uskon että pystyt tämän tajuamaan kun annat itsellesi aikaa keskittyä.

Viemäri tukossa on yksi ilmoitus huoltoyhtiölle talonyhtiössä. Joo ymmärrän, että omakotitalossa on tuollaisia, mutta edelleen moni mies on paljon enemmän peukalo keskellä kämmentä noissakin jutuissa kuin moni nainen. Ei tietenkään kaikki. Itse tiedän useammankin pariskunnan, jossa nainen on tekevä ja osaa kyllä tuollaisetkin hommat (ja jos ei osaa, ottaa selvää), mutta mies on sellainen käsien-levittelijä.

Miksi lumihommat olisi jotenkin erityisesti miesten hommia? En ole koskaan asunut siten, että tarvitsisi katolta pudottaa, mutta pihasta teen naisena kyllä useammin lumityöt (ei pikkulasten äiti muuten juuri urheilemaan pääse, mutta pihassa lasten kanssa saa sitten lumihommissa hien pintaan). Luulisin, että jos katolta pitäisi pudottaa, niin minä sinne menisin. Miehellä on korkeanpaikan kammo.

Pyörähuolto on kyllä ollut miehellä, mutta ei siksi, ettenkö minä sitä voisi tehdä, vaan siksi, että miehellä on harrastuneisuutta siihen ja tekee sen mielellään. Hän varmaan laskee sen enemmän harrastamiseksi kuin kotityöksi.

En siis vieläkään tahdo hyväksyä, että on mitään hommia, mitkä olisi miesten hommia, ja muutenkin nuo kaikki mainitsemasi on sellaisia, mitä tehdään tyyliin kerran vuodessa, kun taas nämä naisten töinä pitämäsi on päivittäistä hommaa. Jako ei siis mitenkään ole reilu, jos mies tekisi vain noita kerta vuoteen hommia ja nainen siivoaa joka viikko ja pyykkää joka toinen päivä ja tiskaa joka päivä.